Viimeisimmät tiedot eurokriisistä kertovat, että euromaiden Irlannille annettujen lainojen korkoja alennetaan. Lukuisissa kirjoituksissa tällakin palstalla on pohditty velkasaneerausta Kreikassa ja Portugalissa. Irlantia ei ole pidetty yhtä suurena riskinä.
Portugalin konkurssitukipäätöksen ympärillä pyörii koko maan politiikka. Hallituksen muodostaminen on jumittunut ja syytökset takinkääntämisestä ovat sinkoilleet tavalla, jota harvoin on nähty. Demarit ovat ratkaisevassa asemassa päätöksenteossa. Vaalien alla he ilmoittivat, etteivät hyväksy tukipakettia, jollei niihin tule sijoittajien vastuuta. Tänään Hesarissa Eero Heinäluoma vihjaili yllätyksistä ensi viikolla.
Asetelma on pohjimmiltaan yksinkertainen. Portugali on liittymässä samaan rahoitukseltaan luhistuneiden euro-maiden joukkoon kuin Kreikka ja Irlanti.
Euromaiden konkurssituki on saanut Suomen hallitusneuvottelut tilaan, jota eduskunnassa on luonnehdittú kaoottiseksi. Tämän tuen ympäriltä tulee kasvava tunne siitä, että kysessä olevaa touhua voisi kutsua suureksi huijaukseksi. Useat talousasiantuntijat Suomessa (mm. Holmström, Kanniainen) sekä ulkomailla ovat todenneet menetelmän Euroopan ongelmien ratkaisemisessa tehottomaksi. Sillä lähinnä siirretään ongelmia eteenpäin. Joskus perusongelmat on kohdattava ja mitä myöhemmin, sitä isompina ne tulevat.
Itsensä vaikeuksiin ajatuneiden euromaiden pelastushankkeet ovat asia, jossa tunteet tuntuvat käyvän kuumana. Sauli Niinistö näytti pohdiskelleen, olisiko päästy samaan tulokseen tukemalla Kreikkaa löysästi rahoittaneita pankkeja? Kreikan velkojat ovat pääosin saksalaisia ja ranskalaisia pankkeja. Varmaan Niinistö on oikeassa, mutta eihän kukaan saa esim. suomalaisia maksamaan suoraa pankkitukea näiden maiden pankeille. Saksassa Merkel on jo niin pahoissa vaikeuksissa, että ongelmien lykkääminen ja eurooppalaistaminen on pakko.