Kohu työeläkeyhtiöiden ja niiden asiakasyritysten johdon istumisesta vuorollaan toistensa hallituksissa, ei tunnu laantuvan. Tuon sisäpiirikytköksen tuottamat kaupat kaverien kanssa
herättävät pahennusta. Tilanne alkaa muistuttaa sitä kohua, joka syntyi joidenkin liikemiesten epämääräisestä poliitikkojen rahoittamisesta. Tuohon kohuun vastattiin heittämällä julkisesti kaluttavaksi muutama toimija ja muotoilemalla hieman uudella tavalla vaalirahoituslakia. Tuosta uudistuksesta jäi kuva, että se tehtiin vain mielialojen rauhoittamiseksi. Mikään ei
todellisuudessa muuttunut.
Eduskunnan puhemieheksi valittu Ben Zyskowicz käytti eduskunnan avajaisissa varsin mielenkiintoisen puheenvuoron. Hän suomi voimakkaasti sitä, että yritysjohto vedättää palkkojaan tolkuttomasti ylöspäin samalla kun muut kärvistelevät toimeentulonsa kanssa. Zyskowiczin mielestä yritysjohto on unohtanut kohtuullisuuden kultaisen periaatteen ja rikkoo maan vakiintunutta toimintatapaa.
Nettikirjassani Renkien kaappaus (www.pusa.fi) päädyin johtopäätäkseen, että Jyrki Kataisen pomo on etelärannassa eli EK:ssa ja työeläkeyhtiöissä. Siihen johtopäätökseen päädyin, kun seurasin kokoomuslaisten toimintaa mm. eläkesäätiöiden hävitystoiminnassa. EK.n ja työeläkeyhtiöiden ohjeet ajoivat ohi hallitusohjelmastakin. Tämän vuoksi olen seurannut melko tarkkaan Kataisen puheita vaalitenteissä.