OlliPusa

Eläkejärjestelmä, varkaiden paratiisi?

Uutiset työeläkeyhtiöiden ja niiden hallinnon omituisista järjestelyistä eivät tunnu loppuvan. On ostettu hallintoon kuuluvilta asuntoja, myyty ilman kilpailua edustustiloja johtajille, on
suhmuroitu erilaisissa järjestelyissä. Työeläkeyhtiöiden valvojat, esimerkiksi Finanssivalvonta, ovat ilmoittaneet olevansa täysin tietämättömiä tällaisista sisäpiirikaupoista. 

Valvojien tietämättömyys on varsin yllättävää, koska 2009-2011 Finanssivalvonnan johtokunnan jäsenenä oli Varman entinen toimitusjohtaja Paavo Pitkänen. Pitkäsen jälkeen valvontavuoro siirtyi Ilmariselle, jonka entinen varatoimitusjohtaja Jaakko Tuomikoski aloitti Finanssivalvonnan johtokunnassa. Tietämättömyys on sikäli yllättävää, koska molemmat Varman ja Ilmarisen entiset johtajat ovat olleet osallisina edustustilojen myynnissä johdolle.

Joistakin tämä teema alkaa ilmeisesti tuntua kyllästyttävältä. Siksi esittelenkin tässä toisenlaisen eläkevarojen puhalluksen. Siinä summat ovat hieman suurempia. Varovaisestikin voi arvioida, että tässä puhalluksessa on pelissä 1,5 miljardia euroa.

Tarina alkaa vuodesta 2006. Silloin eduskunnassa hyväksyttiin laki, jonka tarkoituksena oli kasvattaa eläkeyhtiöiden riskinkantokykyä. Ne voisivat sijoittaa enemmän osakkeisiin, joiden uskottiin tuottavan parhaiten. Muutosten tavoitteena oli, että vuoden 2011 loppuun mennessä eläkeyhtiöt olisivat voineet nostaa osakkeiden osuuden sijoitussalkussaan 35 prosenttiin. Se olisi tapahtunut asteittain 5 vuoden aikana siten, että osa osakeriskistä olisi asteittain siirretty yhtiöiltä järjestelmän yhteiseksi riskiksi.

Kun laki oli säädetty, mutta jo ennen kuin se oli voimassa, työeläkeyhtiöt innostuivat nostamaan osakkeiden osuuden sijoituksistaan lähes 50%::iin, siis korkeammalle kuin oli tarkoitus viiden vuoden siirtymäkauden jälkeenkään.

Tuo työeläkeyhtiöiden innostuminen osakkeista johti mahalaskuun, kun finanssikriisi iski ja työeläkeyhtiöitä uhkaisi ajautumien selvitystilaan. Pelastus tuli, kun eduskunta sääti lain, jolla työeläkeyhtiöiden vakavaraisuutta nostettiin – käytännössä ottamalla rahaa niiden veloista ja
muuntamalla ne pääomaksi. Tällaista poikkeuslakia jatkettiin vielä vuoden 2012 loppuun, minkä jälkeen yhtiöiden riskipuskurit putoaisivat mataliksi. Jostakin pitää saada äkkiä pelimerkkejä ja asiaa koskeva laki onkin juuri lähetetty eduskuntaan.

Sitten juonen toinen haara. Työeläkeyhtiöt perivät pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä (pk-yritykset) eläkemaksua eri eläkekustannuksia varten. Seuraan tässä asiaa vain työkyvyttömyysmaksun osalta. Vuosittainen työkyvyttömyysmeno voi vaihdella hieman eri syistä. Sen varalle työeläkeyhtiöt keräävät puskuria, jota kutsun tasoitusvastuuksi
(tasoitusmäärä).  Jos jonakin vuonna maksu on suurempi kuin meno, ylijäämällä kartutetaan tasoitusvastuusta. Jos tilanne on päinvastainen, puuttuva raha otetaan tasoitusvastuusta. Sinänsä järjestelmää voi pitää järkevänä, vaikka se ei ehkä olisikaan työeläkeyhtiöille
välttämätön.

Olennaista tässä on siis vuosittain se, mikä on pk-yritysten työkyvyttömyysmaksujen ja työkyvyttömyysmenon erotus. Mitä suurempi vaihtelu, sitä isompi tasoitusvastuu on perusteltua. Tässä törmätään mielenkiintoiseen seikkaan. Kaivakaapas esiin lukusarjat pk-yritysten työkyvyttömyysmenosta prosentteina palkoista ja työkyvyttömyysmaksut
prosentteina palkoista esimerkiksi vuodesta 1985 alkaen. Ai niin, noita lukuja ei julkaistakaan. Ne ovat yhtä salaisia kuin Kreikka-takuuksien sopimukset. Sinänsä en keksi mitään järkevää syytä noiden lukusarjojen salaamiseen.

No onneksi on tullut seurattua eläkemaailman maksuja ja menoja pitkän ajan kuluessa ja erilaisista selvityksistä on kertynyt aineistoa, kun viitsii koota yhteen. Kun asia on kuitenkin noin salaista, en suoraan laita valtiosalaisuuksia näkyville, vaikka referoinkin monissa kohdissa aineistoa. Ehkäpä viralliset lähteet paljastavat joskus nuo luvut. Voisihan ajatella, että esimerkiksi lakeja säätäville kansanedustajille voitaisiin tarjota tilaisuus tutustua lukuihin salaisesti, kunhan lupaavat olla kertomatta asioista ulkopuolisille. Salaamisen syy voi tietenkin olla aika raadollinenkin.

Käytännössä Suomessa pk-yrityksiltä perittävä työkyvyttömyysmaksu on ollut aika vakaa. Kun maksun piirissä on suuri osa Suomen työssä käyvästä väestöstä, on selvää että menon suuri vaihtelu edellyttäisi jotakin kansallista terveysepidemiaa heilauttaakseen menoja.
Heilahtelut johtuvatkin joistakin erikoisjärjestelyistä ja palkkasumman vaihtelusta.

Pääasiassa maksujen trendi on ollut laskeva. 1980-luvun puolivälissä työkyvyttömyysmeno oli hieman yli 2% palkoista ja vaihtelu joitakin prosentin kymmenyksiä. Tasoitusvastuuta
tarvittiin sen mukaisesti aika vähän. Vuonna 1986 työkyvyttömyyseläkkeeseen tuli lisäksi ns. yksilöllinen varhaiseläke. Se kaksinkertaisti työkyvyttömyysmenon prosentteina palkoista. Suurimmillaan meno oli 5% palkoista. Siitä tietenkin seurasi, että työkyvyttömyysmaksujen ja
työkyvyttömyysmenojen ero vaihteli huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin.

1990-luvun puolivälissä laman jälkihoitona yksilöllinen varhaiseläke asteittain poistettiin ja työkyvyttömyysmeno laski vuosituhannen vaihteeseen mennessä selvästi alle 2% palkoista. 2000-luvulla kehitys on taas palannut vanhaan uomaansa.Meno vaihtelee välillä 1,5-2 %
palkoista ja vuotuinen vaihtelu on joitakin kymmenyksiä eli suuruusluokkaa pienempi kuin 1990-luvun alussa.

Kesti pitkään, ennen kuin työeläkeyhtiöt laskivat maksunsa alentuneen menon mukaisiksi. Siksi tasoitusvastuuseen kertyi huomattavia ylijäämiä.Vuonna 2005 todettiin ja työeläkeyhtiötkin myönsivät, että työkyvyttömyyseläkkeitä varten oli kerätty ainakin 1,5 miljardia liikaa maksuja. Siis rahaa, joka pitäisi periaatteessa palauttaa pk-yrityksille. Erityisesti Suomen yrittäjissä jotkut luottamusmiehet olivat asiassa aktiivisia.

Lopulta sitten sovittiin, että vuodesta 2006 alkaen tuota liikaa perittyä maksua palautettaan pk-yrityksille 0,6% palkoista vuodessa. Hienoa. Sosiaali- ja terveysministeriö on juuri antamassaan ja edellä viitatussa hallituksen esityksessä kehunut, kuinka tuota liikaa perittyä rahaa on palautettu pk-yrityksille yli miljardia. Mutta mikä onkaan totuus?  Kummallisesti tasoitusvastuun määrä on vain kasvanut tuosta palautuksesta huolimatta. Selitys löytyy, kun katsoo pk-yritysten työkyvyttömyysmaksua 2000-luvulta. Tältä ajalta maksukehitys
löytyi Eläketurvakeskuksen sivuilta, joten sen julkaisemisella en rikkone valtiosalaisuuksia. 


vuosi   maksu % palkasta

2011     1

2010     1,3

2009     1,6

2008     1,8

2007     2,0

2006     2.0

2005     1,3

2004     1,3

2003     1,4

2002      1,6

2001      1,8

2000      2,0

 

Lukusarjasta käy ilmi mielenkiintoinen seikka. Kun tasoitusvastuuta alettiin palauttaa pk-yrityksille vuonna 2006 0,6% palkoista, samana vuonna yllättäen nostettiinkin työkyvyttömyysmaksua (tk)  0,7% palkoista. Se mikä toisella kädellä palautettiin, perittiin toisella kädellä takaisin. Ja tasoitusvastuu itse asiassa kasvoi edelleen, koska sille kertyi korkoa. Maksun korotuksesta päättivät vakuutusyhtiöt laskuperusteissaan. Jätän jokaisen itse pohdittavaksi, oliko kyseessä pk-yritysten ja julkisuuden tahallinen harhauttaminen vai ”vahinko”. Kun eduskunnalle kerrotaan varoja palautetun yli miljardin, lasketaan vain palautettu summa, ei perittyä korotettua summaa

Sitten lienee aika laittaa yhteen nämä kaksi juonen haaraa ja nokkela lukija varmaan jo arvaakin, miten. Kun ensi vuodenvaihteessa loppuu poikkeuslaki, jolla työeläkeyhtiöt voivat laskea pääomiinsa osia velastaan, eduskunnalle juuri lähetetyssä lakiluonnoksessa ehdotetaan,  että tämä ylisuuri tasoitusvastuu siirretäänkin työeläkeyhtiön vakavaraisuuspuskuriksi. Sen avulla ne voisivat taas ostaa enemmän osakkeita, joiden kurssikehityksen varassa tuntuu siis
suomalaisten eläketurva lepäävän, sekä jakaa hyvityksiä asiakkailleen.

Vuonna 2005 kun tasoitusvastuuta oli lähes 2 miljardia, myönsivät yhtiöt että sitä oli 1,5 miljardia liikaa. Kuinka ihmeessä kun sitä nyt on vieläkin enemmän kuin silloin, sitä ei olekaan liikaa? Vastaus on yksinkertainen. Tasoitusvastuun tarpeesta on tehty laajoja matemaattisia tutkimuksia, joissa on todettu, että tarvitaankin suuri varaus. Vaikka yksinkertainen lähtöaineisto asiasta onkin valtiosalaisuus, nuo tutkimukset eivät ole. Ne löytyvät netistä ja niissä käytettyihin aikasarja-analyyseihin ja kaavakokoelmiin voi jokainen halukas perehtyä -  toki ilman fakta-aineistoa, joka siis on salainen.

Noiden laskelmien erikoinen piirre on, että niissä käytetään tietoja ajanjaksolta 1985-2000. Tuona aikana lukuihin vaikutti ratkaisevasti nyt jo lopetettu yksilöllinen varhaiseläke. Sen sijaan vuodesta 2000 alkaen jo olevaa aineistoa, joka vastaa nykylainsäädännön tilannetta ei
laskelmissa käytetä. Siinä kun puuttuu suuret vaihtelut ja luvut muistuttavat enemmänkin
kuolleen aivokäyrää. Noiden lukujen perusteella laskelmalla tasoitusvastuuta tarvittaisiin työkyvyttömyyseläkkeitä varten vain kymmenesosa varauksen nykyisestä määrästä. Sama 1,5 miljardia siis voitaisiin palauttaa pk-yrityksille kuin 2005 todettiin. Nyt vain eteen yritetään lyödä laskelmaa, jonka mukaan se on mahdotonta. Sellainen kauneusvirhe noissa laskelmissa on, että ne on tehty vanhoilla tiedoilla tosiasiassa eri eläkelajista. Ja niillä perustellaan sitä, että varoja ei voi palauttaa pk-yrityksille vaan ne sosialisoidaan työeläkeyhtiöiden pääomiin puskuroimaan osakeriskejä.

Tällaisia varauksia ei ole kerätty eläkesäätiöihin, jolloin niiden vakavaraisuutta tällä tempulla ei nosteta. Siis yksi ilmeinen tavoite on jatkaa eläkesäätiöiden hävittämistä. Edunvalvonnallisestikin asia on erikoinen. EK on innolla ajanut uudistusta. Sen ei ole tarvinnut edes lobata asiaa, koska sosiaali- ja terveysministeri Risikon valtiosihteerinä on EK:n lobbari Vesa Rantahalvari. Kätevää, kun veronmaksajat maksavat lobbarin palkan! Suomen yrittäjien edunvalvonta sen sijaan herättää kummastusta. Enää sieltä ei kuulu pihahdustakaan, kun 1,5 miljardia pk-yritysten rahoja kähvelletään. Jotkut lähipiirissä arvelevat syyksi sitä, että yrittäjäjärjestön toimitusjohtaja Järventaus on entinen vakuutusyhtiöiden keskusliiton toimitusjohtaja. Ken tietää.

Kuinka kauan suomalaiset katsovat, että on varaa antaa suurin suomalaisten säästökertymä tällaisen varkaiden paratiisin hoidettavaksi? 

Aiheesta enemmän Renkien kaappauksessa  www.pusa.fi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Käyttäjän malva kuva
Eeva Vasenius

Hienoa Olli, kerrassaan upea blogi! Tuo kuvaamasi tilanne on todella vaarallinen ja saattaa johtaa aikamoisiin seuraamuksiin, eikä todellakaan positiivisiin sellaisiin.

Olen itsekin miettinyt tätä ihan samaa asiaa ja pelännyt niissä pahinta, että kaikki sijoitukset sulavat savuna ilmaan....milläs sitten maksetaan eläkkeitä?

Juuri tämän vuoksi kai hallitus möykkää eläkeiän pidennyksestä ym. On tulossa aika "ruskea" loppu noille eläkeyhtiöille....

EV

Olli Pusa

Kiitos Eeva. Tuosta menosta on oltu hiljaa vuosikymmeniä. Nyt tuntuu siltä, että suma on purkautumassa ja asioista aletaan keskustella tosissaan. Ensimmäinen kysymys olisikin, miten työeläkeyhtiöitä pitäisi hallinnoida?

Matti Palviainen

Siirretään eläkevarat Kelan hallintaan.

Olli Pusa

Joskus 1950-luvulla oli eläkejärjestelmä, jonka varat olivat Kelan hallussa. Sekin ajautui konkurssiin, kun inflaatio söi pääomat. Sitten saatiin tämä versio.

Kalevi Wahrman

Eläkevarannot ja järjestelmä tulisi siirtää yksityisestä bisnekstä yhteiskunnan haltuun.

Olli Pusa

Uskotko poliitikkojen kykyyn hoitaa tällaisia järjestelmiä?

Tapio Vehmaskoski

Minua on ihmetyttänyt tämä eläkeiän pidentämiskeskustelu. Ottamatta sinällään kantaa siihen mikä on oikea eläkeikä voimme pohtia kustannuksia ja kuka maksaa?

Siis, jos eläkeikää myöhennetään vaikkapa 70-ikävuoteen saakka, niin mitä tapahtuu kustannuksille, kun ihmiset eivät työllistykään pidennettyyn eläkeikään. Kysymys lienee kustannuspotin siirtymisestä eläkerahoista vaikkapa sosiaalipuolen menoiksi (työttömyyskorvaukset, erilaiset muut tuet).

Kolmaskin vaihtoehto on. Kurjalistetaan suomalaiset, jospa he itse maksavat säästöistään taikka omaisuudestaan. Onhan tuo Veikko Hurstin ruoka-apu.

Jotenkin en pääse pois ajatuksesta, että eläkeiän pidentämisessä ei taaskaan puututa ydinkysymykseen eli "kelvottoman" vanhentuvan väestön kustantamiseen, joka näköjään nyt halutaan pois eläkerahastoista.

Samaan aikaan saa lukea näitä Liliuksen tapaisen henkilön eläkemaksuja, joita ei kukaan edes Pekkarinenkaan saa järjestykseen. Ihmemies tuo Lilius. Hänen eläkkeisiin rahat kyllä näyttävät riittävän. Miten tuo mies kehtaa ja kuinka järjestelmämme sietää?

Olli Pusa

Jos eläkeikää pidennetään, eikä ikääntyneille ole kysyntää työelämässä (kuten nyt on asian laita), heidän kustannuksensa siirtyy eläkejärjestelmästä veronmaksajille. Se helpottaa eläkejärjestelmän maksajien painetta ja suojelee järjestelmää (josta on tullut Suomen suurin valtakeskus).

Toisaalta kun veronmaksajien rasitus kasvaa, jostakin muusta verovaroilla rahoitettavasta on säästettävä. Kuulostaako tutulta?

Tapio Vehmaskoski

Kiitos palautteesta.

Palautteesi vahvistaa ajatteluni oikeellisuuden.

Tulevia ikääntyviä ihmisiä ei haluta suoraan eläkekorvausten piiriin vaan kuten mainitset muiden veronmaksajien kustannettavaksi. Se tarkoittaa myös, että kun nämä ihmiset myöhemmin siirtyvät eläkekorvausten piiriin, niin eläkekertymä heidän osaltaan on laskenut joillakin ehkä olennaisesti johtuen työttömistä loppuvuosista.

Miksiköhän asioista ei keskustella oikeilla nimillä?

Olli Pusa

"Miksiköhän asioista ei keskustella oikeilla nimillä?"

Ehkä siksi, että niillä, jotka tällaista ajavat on vaikutusvaltaa poliitikkoihin ja mediaan.

Toki en kiistä sitä tarvetta, että Suomessa pitäisi tehdä pitempiä työuria. Sitä ei kuitenkaan näillä tempuilla saada aikaiseksi.

Tapio Vehmaskoski

Työuran pituus:

Itse olen sitä mieltä, että työtä voisi tehdä hyvinkin pitkään, kun on terve. Ikää en katsoisi rajoitteeksi, jos löytyy kelvollista työtä tekijän ollessa terve. Ikääntyneelle sopisi paremmin osapäiväinen taikka vajaa työviikko. Kunkin kohdalla työn tekeminen taikka teettäminen on yksilöllistä.

Mitenkään mahdotonta ei olisi tehdä työtä ainakin 70-ikävuoteen saakka, jos on terve ja hengissä.

Jotta em. asiat mahdollistuisi pitäisi olla työnantaja, jolla on työtä annettavaksi.

Verotukseen luultavimmin olisi tehtävä sopeutuksia, jotka järkevöittäisivät ikääntyvien henkilöiden palkkaamista.

Myös palkan tulisi sopeutua tähän mahdollisuuteen!

Olli Pusa

Ja ehkä työelämässäkin pitäisi olla hieman toisenlainen ilmapiiri kuin nyt.

Tapio Vehmaskoski

Työilmapiiri?

En kyllä nielaise kaikkea sitä mitä mediassa mesotaan työilmapiiristä. Tämä AKT:n tapaus on valmiiksi esitelty ja tuomittu kaikenkarvaisten mediaheppujen toimesta. Kuitenkin yleensä ilmapiiri koostuu teettäjästä että tekijästä. Kun ei tunne tapausta muuta kuin lehdistön ja TV:n manipuloimana, niin en ottaisi kantaa sysiin enkä seppiin.

Kaiken lisäksi johtopäätökset koko Suomen työilmapiiristä AKT:n tapauksen pohjalta on kovin pitkälle johdettu.

Tätä en purematta niele.

Olli Pusa

AKT:n tapauksessa kyseessähän saattaa olla puhdas liiton sisäinen valtataistelu. Siitähän ulkopuolisen on mahdotonta sanoa mitään.

En työilmapiirillä niinkään tarkoittanut henkilösuhteita tms. Enemmänkin yleistä asennoitumista työntekoon, työyhteisön asioiden järjestelyyn ym. Esimerkiksi johdon kähminnät sinänsä ovat osa sitä. Olet oikeassa, että termiä käytetään epämääräisesti.

Jouni Jokela

Luin läpi,, en jaksa oikein enää kommentoida. Koko suomi kun on sellainen varkaiden paratiisi. Täynnä näitä vastaavia rakenteita.

Esim. Veho voi maksaa täsmälleen samasta autoyksilöstä autoveroa n.1000-1500 euroa enemmän tai vähemmän. Kysymys kuuluu; miksi heidän ikinä kannattaa maksaa sitä isompaa veroa? Mutta niin se vaan kannattaa. Ja tämäkin soppa on salaisuuksia täynnä. Esim. joku autoveron perusteeseen vaikuttava lisävaruste voi olla salainen!

tässä tää sensuroitu US-blogi PDF:nä,,,

http://www.muutos2011.fi/vb/attachment.php?attachm...

Ja kehoitan pusaakin ottamaan säännöllisesti PDF kopiot blogistaan.

jotenkin kuvaavaa on että kun kansalla on kuri, niin menojen rahoittamiseksi riittää 8% ALV, mutta kun varkaat pyörittää taloutta niin siihen ei sitten riitä 23%:n ALvikaan!

Ja miksi riittäisikään,, koska nälkä kasvaa syödessä.

Noh,kreikassakin on nyt nuorisotyöttömyys 50%. Joten siellä varmaan kohta alkavat ripustella näitä elättejä puun oksille. Ja "hyvät" ideathan tuppaa aina leviämään,,,

Olli Pusa

"Koko suomi kun on sellainen varkaiden paratiisi. Täynnä näitä vastaavia rakenteita."

Pitää paikkansa. Mutta työeläkejärjestelmä on tällä hetkellä keskeisin noista rakenteista. Ja sen saneeraus kajoamatta ihmisten eläketurvaan olisi helppo tehdä poliitikkojen toimesta. Jos vaan olisi uskallusta.

Lohdutukseksi Kreikan synkille luvuille, että Espanjassa työttömyysprosentti on paljon yli 20 ja nuorisotyöttömyys 50%. Kannattaa seurata työttömyyslukuja muissakin maissa.

Jouni Jokela

Heh, koko EU:n varkaiden käsissä. Sota tästä vielä tulee. Tosin hetki vielä menee ennenkuin keksitään että ketä vastaan tapellaan ja millä perusteella.

Mutta piankos noi joutilaat nuoret sen keksii.

Olli Pusa

Rahastahan aina tapellaan. Valitettavasti tässä tapauksessa meidän rahastamme. Hyvin Suomi on sopeutunut EU-maailmaan ainakin vallassa olijoiden osalta. Kansa taitaa olla hieman hidasliikkeisempää.

Matti Jalagin

Ollille kiitos ja tunnustus, että jaksat paskakasaa tonkia.

Isännättömän rahan omimisessa on Suomessa niin pitkät perinteet, että kansa on turtunut koko touhuun eikä aihe näytä juurikaan kiinnostavan.

Suurin syy on se, että seuraukset nakkitehtaan sosialisoineille ovat mitättömiä verrattuina niihin rikollisiin ja harmaaseen talouteen.

Harmaa talous, musta tulevaisuus - harhatalous, valoisat eläkepäivät.

Mutta kenelle?

Olli Pusa

Kaiken huippu on, että tämän "paskakasan" räjäyttäminen olisi poliitikoille varsin yksinkertaista. Eikä siinä tarvitsisi mitenkään kajota ihmisten eläkkeisiin. Järjestellään vain hallinto uudelleen.

Eläkevakuustusyhtiöthän toimivat valtion toimiluvan turvin. Lainlaatija voisi laittaa noihin toimilupaehtoihin pari pikku täsmennystä. Ensiksi kielletään työeläkeyhtiöitä vakuuttamasta tiettyä rajaa suurempia yrityksiä. Ne saavat hoitaa eläkkeensä esimerkiksi omassa eläkesäätiössään. Silloin eivät yritysjohtajat voi pelata muiden rahoilla ja yritykset vastavat suoraan johtajiensa touhuista.

Toiseksi valitaan työeläkeyhtiöiden hallinto uudella tavalla. Nyt EK, SAK, STTK ja Akava nimittävät johtonsa eläkeyhtiöiden hallintoon. Sen sijaan voidaan valita tuo hallinto suorilla vaaleilla. Työnantajilla oma kiintiönsä ja palkansaajilla omansa, ehkä eläkeläisilläkin. Silloin hallinto olisi suoraan tilivelvollinen oikeille omistajille. Nyt kukaan ei vastaa mistään ja ketään ei voi vaihtaa.

Jari Jakonen

Voiko mitenkään valottaa, miten ja kenen toimesta "Eläkeikää on nostettava" mielipiteenmuokkauskampanjaa on organisoitu? Pidetäänkö jotain seminaarisarjoja pitkin Suomea? Hoiteleeko joku mediatoimisto toimittajien ruokintaa aiheistolla? Miten suhdetoiminta poliitikkoihin on järjestetty?

Keskeinen nykyjärjestelyjen varmistamisen piirre on varmaankin juuri se, että lainvalmistelu on lobbareiden käsissä.

Olli Pusa

"Voiko mitenkään valottaa, miten ja kenen toimesta "Eläkeikää on nostettava" mielipiteenmuokkauskampanjaa on organisoitu?"

Kyllä se sylttytehdas lienee EK. Työeläkeyhtiöt, Työeläkevakuuttajat TELA ym. toistavat oppia eri yhteyksissä. Tavoitteena on siirtää iäkkääämmät työntekijät pois kuluttamasta eläkejärjestelmän varoja ja maksattaa heidän sosiaaliturvansa veronmaksajien rahoista.

Korostan kuitenkin, että en sinänsä epäile, etteikö Suomessa tarvittaisi pitempiä työuria. Niitä ei kuitenkaan tällaisilla tempuilla tuoteta. Paljon tärkeämpiä asioita olisi siinä esimerkiksi peruskoulussa opitut asenteet työelämään, terveellisistä elämäntavoista huolehtiminen, kolutusksen tuomat valmiudet, työelämän ilmapiiri, eri ihmisten toimintakunnosta huolta kantavien tahojen (eläkelaitokset, Kela, Kunnät)yhteistyö jne.

Työeläkkeistä päättävillä tyypeillä ei ole mitään annettavaa moniin työurien pituuden kannalta keskeisiin asioihin. Niitä ei tehdä, koska se toisi uusia toimijoita asiaan ja veisi valtaa työmarkkinatahoilta. Kyllähän Lyly varmaan eläkeiän nostamisen ymmärtäisi, mutta kun kenttä vastustaa.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Kiitos valaisevasta ja erinomaisesta kirjoituksesta!

Pusa:
"Kun laki oli säädetty, mutta jo ennen kuin se oli voimassa, työeläkeyhtiöt innostuivat nostamaan osakkeiden osuuden sijoituksistaan lähes 50%::iin, siis korkeammalle kuin oli tarkoitus viiden vuoden siirtymäkauden jälkeenkään.

Tuo työeläkeyhtiöiden innostuminen osakkeista johti mahalaskuun, kun finanssikriisi iski ja työeläkeyhtiöitä uhkaisi ajautumien selvitystilaan. Pelastus tuli, kun eduskunta sääti lain, jolla työeläkeyhtiöiden vakavaraisuutta nostettiin – käytännössä ottamalla rahaa niiden veloista ja
muuntamalla ne pääomaksi. Tällaista poikkeuslakia jatkettiin vielä vuoden 2012 loppuun, minkä jälkeen yhtiöiden riskipuskurit putoaisivat mataliksi. Jostakin pitää saada äkkiä pelimerkkejä ja asiaa koskeva laki onkin juuri lähetetty eduskuntaan."

Tuossa saattaa piillä vielä isompi kupru, jopa suurella todennäköisyydellä.

Osakeomistuksia on tietysti hajautettu. En viitsi tarkemmin alkaa selvittelemään, missä ne omistukset ovat, mutta käytännössä varat on sijoitettu suurimpiin yrityksiin ja jonniimoinen osa on myös riskisijoituksissa. Joka tapauksessa eläkeyhtiöiden johtajat istuvat usein näiden yritysten hallituksissa valvomassa etujaan.

Edut menevät jo lähtökohtaisesti ristiin, koska näiden suuryritysten tuotantoyksiköt ovat yhä suuremmalta osin Suomen ulkopuolella. Siitä kyllä kertyy osinkotuottoa hyvin, mutta samalla eläkeyhtiöt, siunaamalla tämän kehityksen hallituksessa, siirtävät näiden samojen yritysten työntekijöitä kortistoon, muilta momenteilta rahoitettavaksi. Eihän se ole heiltä pois.

Koska työttömyys ei ole räjähdysmäisesti kasvanut (vielä), se tarkoittaa sitä, että suurin osa työllistyy alihankkijoille siirretyissä toiminnoissa tai perustamissaan yrityksissä. Tämä lukuisa PK-yritysten joukko onkin sitten ihan eri asemassa. Ne joutuvat noudattamaan suuryritysten ja AY-liikkeen keskenään sopimia ehtoja, joilla ei kansainvälisesti mitaten ole minkäänlaista kilpailukykyä. Suurin osa niistä kitkuttaa päivästä toiseen hädin tuskin pystyssä.

Mukaan mahtuu kuitenkin ns. kasvuyrityksiä, uusia toimialoja, joilla ilman pumppaamista osake-, eläke-, ja velkapyramidiin voidaan jatkaa. Juuri niitä samoja, joita Katainenkin rukoilee saapuvaksi.

Tässä kuvio menee yleensä niin, että nk. bisnesenkelit etsivät ja tunnistavat näitä potentiaalisia kasvuyrityksiä. Joku voisi kuvitella että ne sijoittavat itse pääomaa tällaisiin hankkeisiin, missä sitä omistajilla ei yleensä ole, mutta kasvuodotukset ovat kovat toiminnan laajetessa. Noup.
Nämä kultaiset enkelit kyllä järjestävät yritykselle rahoitusta. Raha saadaan pankeilta, Finnveralta ja näiltä eläkeyhtiöiltä. Palkkioksi tästä järjestelystä bisnesenkelit kaappaavat omistukseensa 20-40 % siivun yrityksen osakkeista.

Jo tässä vaiheessa bisnesenkeli laskee nk. exitin, eli hän tarkkaan analysoi, missä vaiheessa bisneksistä saadut tuotot on kupattu niin tarkkaan, että tuloslaskelma ja tase näyttävät loistavilta, mutta alamäki on suoraan edessä. Hän myy osuutensa yrityksestä taas sijoittajaryppäälle, jossa voi olla mukana tietysti ketä tahansa, mutta seassa on usein lisää eläkeyhtiöitä. Nämä maksavat sijoituksestaan pöyristyttävän ylihinnan. (Mm Islanti kaatui tähän)

Sijoittajat törmäävät pian karuun arkeen ja palkkaavat konsultin selvittämään, mitä pitäisi tehdä. Saneerataan. Ulkoistetaan kannattamattomat osat. Piilotetaan tappiot tekemällä alaskirjauksia taseista. Taitava konsulttiyritys sitouttaa uuden johdon palkitsemisjärjestelmillä epäeettisiin ratkaisuihin. Näin tehdään kaikkialla. Ei tässä ole mitään väärää.

Lopputuloksena tästä kaikesta on: Yritysten taseista suuri osa on kuraa, pankkien taseista suuri osa on kuraa, eläkeyhtiöiden taseista suuri osa on kuraa jne.

Ja nyt viimekäden laskut hoitavalta veronmaksajalta haetaan ne vaivalla ansaitut palkkarahat takaisin tämän järjestelmän tappioiden maksamiseen. Voin kertoa heti, että ne eivät tule riittämään. Siitä tässä finanssikriisissä ja salailussa on kyse.

Koko järjestelmämme on ajautunut rikollissyndikaatin haltuun. Luultavasti suurin osa näillä sektoreilla ei edes tunnista työskentelevänsä rikollisten hyväksi. Eivätkä he rikollisia olekaan. Heidän talutusnuorassaan kävelevät poliitikot ovat tehneet tästä toiminnasta täysin laillista.

Eläköön ekonomistit ja juristit, sillä heille kuuluvat vauraus, ihmisoikeudet ja valta. Tyhmät sitävastoin saavat sen mitä ansaitsevat; jatkuvan epäonnistumisen pelon ja pilkahduksen toivoa pysyä keskiluokassa tai nousta siihen.

Te muut olette ihmiskunnan kuonaa.

Terveisin vastuullinen eläkeyhtiösi

Olli Pusa

"Koko järjestelmämme on ajautunut rikollissyndikaatin haltuun. Luultavasti suurin osa näillä sektoreilla ei edes tunnista työskentelevänsä rikollisten hyväksi. Eivätkä he rikollisia olekaan. Heidän talutusnuorassaan kävelevät poliitikot ovat tehneet tästä toiminnasta täysin laillista."

Olet varmasti oikeassa, että valtaosa näistä ihmisistä on aivan tavallisia kansalaisia. Myrkky vaan hiipii pikkuhiljaa pala kerrallaan ja lopulta ihminen onkin sitten valmis kaikenlaiseen peliin. Johtavassa asemassa olevat elävät omituisessa kuplassa, vailla kontaktia realiteetteihin. Voin hyvin kuvitella sen suuren hämmästyksen, joka on seurannut joidenkin tapausten julkista riepottelua. Niinhän me aina on tehty...

Sellaiset ihmiset, joilla on vaikeuksia sopeutua tähän menoon, hakeutuvat pois näistä ytimistä. Kyse on selkeästi jonkinlaisesta luonneongelmasta. Pitäisi tässä varmaan katsoa peiliinkin.

Olli Pusa

Olen yrittänyt seurata poliitikkojen reaktioita julki tulleisiin skandaaleihin. Kokoomuksen Ben Zyskowicz näkyy ottaneen kantaa asiaan. Hän vaatii, että valtion ja työeläkeyhtiöiden olisi laadittava yhteiset ohjeet johdon palkitsemiseksi. Eli Zyskowicz tosiasiassa haluaa entisestään virallistaa työeläkeyhtiöiden asemaa suomalaisen yhteiskunnan vallankäytön keskuksena. Se ei kyllä ole millään lailla se rooli, joka työeläkeyhtiöille on tarkoitettu.

Samalla kun Zyskowicz vaatii yhteisiä ohjeita, hän tosiasiassa siis siunaa työeläkeyhtiöiden hyvä veli verkoston olemassaolon ja valta-aseman. Hänelläkään ei ole rohkeutta vaatia tätä EK:n kähmintäorganisaatiota purettavaksi. Aika masentava kuva kokoomuksesta, koska pidän Zyskowicziä kokoomuksessa keskimääräistä rehellisempänä ja tolkullisempana poliitikkona.

Käyttäjän suuronen kuva
Janne Suuronen

Pari huomiota:
- Pitkällä juoksulla osakesijoitukset kuitenkin tuottavat parhaiten. Vaikka olisi lähtenyt peliin mukaan vasta suuren pörssiromahduksen alla 1920-luvun lopulla, niin silti tähän päivään laskettuna osaketuotot voittavat muut sijoitusmuodot. Ei tehdä vielä muutamasta vuodesta liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
- Olet tuonut ennenkin esiin työeläkeyhtiöiden, niiden omistamien yritysten ja touhua valvovien tahojen keskinäiset sidokset. Ja hyvä että toit esiin taas kerran. Tätä asiaa ei näköjään voi rummuttaa yhtään liikaa, kun päättävien poliitikkojen taholta ei vielä evääkään asian korjaamiseksi ole liikautettu. Ilmeisesti avainpoliitikkojen avustajien korvaan supatukset ovat torpanneet sidoksiin puuttumisen. Tämä esillä ollut Finnair-Ilmarinen kuvion tuomat muutokset ovat pelkästään julkisen kohun rauhoittamiseksi tehty kosmeettinen siirto.

Olli Pusa

On totta, että osakkeet ovat historiassa pitkällä aikajänteellä tuottaneet parhaiten. Toisaalta historia tuntee pitkiäkin ajanjaksoja (jopa vuosikymmeniä), jolloin osakkeet ovat tuottaneet pelkästään tappioita.

Pahinta osakesijoituksissa on, jos unohdetaan alkeellisetkin riskienhallintaperiaatteet. Esimerkiksi eläkeyhtiöt innostuivat osakkeista juuri ennen finanssikriisiä ja ostivat salkkunsa täyteen nopeasti juuri ennen romahdusta. Riskienhallinta kertoisi, että ostot kannattaisi hajauttaa pitemmälle aikajänteelle. Ei synny niin súurta riskiä siitä, että ostaa huippuhinnoilla eli kuplassa.

Tällaista myötäsyklisyyttä on ollut viime vuosikymmeninä työeläkeyhtiöiden osakesijoitukset. Huumassa ostetaan korkealla hinnalla ja taantumassa myydään kun pääomat loppuvat. Sehän kertoo siitä, että koko järjestelmä on perusteiltaan pielessä ja hoitajilta puuttuu ammattitaitoa. Vaikka osakkeet joskus alkaisivatkin tuottaa paremmin kuin muut sijoitusmuodot, kestää iäisyyksiä, ennen kuin tämä seikkailu on edes peitetty.

Puhumattakaan siitä, että siinä sivussa varastetaan muiden rahoja ja pelataan omistuspelejä. Siihen ei järjestelmällä ole varaa. Ja olen samaa mieltä siitä, että nyt ehdotellaan vain kosmeettisia muutoksia ihmisten rauhoittelemiseksi. Sama peli jatkuu edelleen kulisseissa.

Anssi Luoma-aho

Eläkeyhtiöiden hallussa on suurimmat rahavarat Suomessa ja ne ovat suurin mahti sijoitusmarkkinoilla. Nyt nähdyllä tavalla, eläkeyhtiöiden etiikka ei ole vastaavalla tasolla niiden taloudelliseen mahtiin nähden.

Tämä ei ole yllätys, sillä kasvottoman rahan haltijoille tulee ennen pitkään houkutus käyttää hallitsemiaan varoja omien etujen ajamiseen. Tämän johdosta nykyiset eläkerahastot ja nykyinen eläkejärjestelmä tulisikin purkaa ja siirtyä henkilökohtaisesti hallittuihin ja rahoitettuihin sosiaalituvatileihin.

Anssi Luoma-aho

Aihetta sivuten, kirjoitin henkilökohtaisista sosiaaliturvatileistä pintapuolisen blogin eilen: http://anssiluomaaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/9975...

Olli Pusa

Itse asiassa Suomen entinen kansaneläkejärjestelmä perustui henkilökohtaisiin tileihin. Se lopetettiin 1956, kun inflaatio oli tuhonnut tileillä olevat säästöt. Kansaneläkelaitos perustettiin alunperin hallinoimaan tätä järjestelmää.

Tällaisella tilimuodolla voisi hyvinkin olla ainakin jonkilainen rooli sosiaaliturvassa. Ongelmana on, että esimerkiksi työeläkemaksusta menee nyt suurin osa jo eläkkeellä olevien eläkkeisiin. Tuskin niitä voi noin vain lopettaa? Siksi tuollaisen järjestelmän käyttöönotto voisi tapahtua vain huolellisesti suunnittelemalla ja pitemmän ajan kuluessa.

Anssi Luoma-aho

Olli,

Esityksessäni oleva perustulo takaisi tulopohjan kaikille eläkeläisille ja vähentäisi nykyisen työeläkejärjestelmän vastuita perustuloon saakka.

On kuitenkin totta, että vakuutusmatemaatikoilla olisi hurjasti töitä laskiessaan sitä, kuinka kertyneet eläkevarat jaettaisiin nykyisten eläkeläisten ja työssä olevien kesken.

Olli Pusa

"On kuitenkin totta, että vakuutusmatemaatikoilla olisi hurjasti töitä laskiessaan sitä, kuinka kertyneet eläkevarat jaettaisiin nykyisten eläkeläisten ja työssä olevien kesken."

Tuo avaa sellaisia bisnesnäkymiä, että ihme jos ei Suomen Aktuaariyhdistys innostu asiasta ;-)

Olli Pusa

Olen samaa mieltä siitä, että tämä mafia pitää purkaa. Eläkejärjestelmien ongelmana on vain se, että ne ovat varsin pitkäkestoisia. Äkkinäiset muutokset aiheuttavat, että monille ei jää aikaa varautua vanhuuteen.

Aloittisin itse muutokset muutamasta hallinnollisesta uudistuksesta:

1) Kieltäisin eläkevakuutusyhtiötä vakuuttamasta tiettyä kokorajaa suurempia yrityksiä. Hoitakoot itse omissa laitoksissaan tai sitten pari suurta yritystä voi perustaa yhteisen eläkesäätiön. Eivät silloin voi pelata pk-yritysten rahoilla ja ns. päättyneillä vakuutuksilla (toimintansa lopettaneiden yritysten tai toiseen eläkeyhtiöön vakuutuksensa siirtäneiden yritysten vastuut). Nuo rahat ovat suurin osa työeläkeyhtiöiden vastuista, mutta niitä hallinnoi todellisuudessa pari suuryritystä.

2) Siirtäisin eläkeasioiden valmistelun valtion tehtäväksi. Sitä varten siirtäisin Eläketurvakeskuksen valtion virastoksi avustamaan teknisesti valmistelussa.

3) Valitsisin työeläkeyhtiöiden johdon vaaleilla. Työnantajilla, vakuutetuilla ja mahdollisesti eläkeläisillä olisi omat kiintiönsä. Samalla avattaisiin kaikki faktat yhtiöistä, koska niillä ei voine olla paljoa salaisena pidettäviä asioita.

Joni Soini

Ennen kaikkea kansalaisilla pitäisi olla mahdollisuus kilpailuttaa eläkeyhtiönsä. Nythän eläkeyhtiöillä ei ole mitään motivaatiota tehostaa toimintaansa tai tehdä siitä avoimempaa, kun asiakkaat on tiukasti lainsäätäjän virittämässä ansassa.

Vielä mieluisampaa olisi jos homma tehtäisiin EU-tasolla kilpailutettavaksi. Nykyisin EU:n sisäiset työmarkkinat on vähän vitsi. Jos työskentelet urasi aikana monessa EU-maassa, kertyy sinulle eläkettä murusina yhtä moneen eri järjestelemään.

Olli Pusa

Asetelman pitää olla sellainen, että asiakas määrää, missä vakuutukset ovat. Nyt sitä estetään keinotekoisilla rajoituksilla vain eläkeyhtiöiden suojelun takia.

Sanoppa syy, miksi jokin työeläkeyhtiö uhraa kymmeniä miljoonia saadakseen jonkin yrityksen vakuutukset itselleen? Samanaikaisesti selitetään, että yhtiöt eivät tavoittele voittoa. Mikä muu selitys tälle voi olla kuin vallan kasvattaminen.

EU on toki monessa mielessä ongelmallinen. Jotenkin en viime aikojen kokemusten pohjalta paljoa haluaisi kasvattaa EU:n valtaa...

Olli Pusa

Tässä vielä linkki asiaa koskevaan hallituksen esitykseen. Jäi pois itse blogista.

http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=...

Toimituksen poiminnat