OlliPusa

1000 miljardilla puppua

Kreikan sotkussa hermopeli alkaa kiihtyä. Toiseen tukipakettiin kuuluu osana se, että yksityisten sijoittajien lainoja leikataan. Järjestelyssä yksityisten sijoittajien tulisi antaa Kreikalle anteeksi reilun sadan miljardin euron velat. Lainojen uudelleen järjestelyoperaation takaraja on torstaina. Niinpä hermopelin panokset kasvavat ja sijoittajat yrittävät painostaa veronmaksajia ottamaan suurempi osa tappioista itselleen.

Kreikkalaiset lehdet ovat jotenkin saaneet "salaisen" raportin Kreikan konkurssin vaikutuksista. Siinä väitetään, että Kreikan konkurssi aiheuttaisi 1000 miljardin eurot tappiot. "Salaisen" raportin on laatinut kansainvälinen rahoitusalan järjestö IIF. Se ei tässä sotkussa ole mikään puolueeton taho, vaan yksi osapuoli. Se on edustanut Kreikka-neuvotteluissa pankkialaa - noita huolettomia veikkoja, jotka ovat holtittomalla lainanannolla olleet aiheuttamassa koko sotkua ja vaativat nyt veronmaksajia ottamaan heidän tappionsa kannettavakseen.

Mistä IIF saa Kreikan aiheuttamaksi tappioksi 1000 miljardia? Raportin mukaan sekä yksityiselle sektorille (pankit ym,) että julkiselle sektorille aiheutuisi konkurssista 73 miljardin tappiot. Se itse asiassa tuntuu jopa pieneltä, onhan nyt käsittelyssä oleva pakettikin 130 miljardia. Sen lisäksi EKP kärsisi 177 muljardin tappiot. Yhteensä tappiota olisi 250 miljardia. Kun Kreikan lainamäärä on 350 miljardia, summa tuntuisi jopa järkeenkäypältä. 

Sitten alkaakin summan turvottaminen. Kuulemma Irlannin ja Portugalin eristäminen Kreikka-konkurssin vaikutuksista maksaisi viiden vuoden sisällä 380 miljardia. Se onkin jo mielenkiintoinen väite. Mitä ilmeisimmin noille maille on kaadettava lähivuosina tuon verran tukea ilman Kreikan konkurssiakin. Portugalin uudesta tukipaketista puhuminen on jo aloitettu. Toisaalta ne on jo tosiasiassa eristetty Kreikka-konkurssin vaikutuksista. Nehän eivät enää saa rahaa markkinoilta vaan niiden uusi rahoitus jo nyt tulee EKP:stä erilaisten bulvaanien välityksellä.

Sitten IIF väittää, että euroalueen tukihäkkyröiden pitäisi syytää maailmalle rahoitusta 350 miljardia, jotta  ne voisivat suojata Italian ja Espanjan talouksia vaikutuksilta. Tosiasiassa noidenkin valtioiden rahoituksesta valtaosa tulee nyt EKP:stä. Kreikan konkurssi ei niitä sen kummemmin heilauta ja noiden maiden lainoitus tulee jatkossakin perustumaan joko EKP:n tai tukihäkkyröiden temppuihin.

Lisäksi IIF väittää, että Kreikan konkurssin takia eurooppalaispankit tarvitsevat 160 miljardia euroa lisää pääomia. Tuo voi pitää paikkansa, mutta se pätee nytkin. Sitä pääomaa ei tarvita, jos veronmaksajat kiltisti maksavat suuremman osan niiden keinottelutappioista. Sitähän ne juuri yrittävät.

Sitten IIF väittää Kreikan konkurssin vaikuttavan kielteisesti euroalueen kasvuun. Onkohan nykyinen Kreikan kriisin hoitotapa jotenkin vaikuttanut muulla tavalla euroalueen kasvuun?

Sitten vielä hieman pelottelua, että kriisimaat eivät enää saisi rahoitusta markkinoilta (eivätkä saa muuten nytkään), ennalta arvaamattomilla vaikutuksilta finanssijärjestelmään ja sosiaalisen kurjuuden lisääntymisellä (hyvin Kreikassa nyt meneekin).

Siis tuollaista puppua "vuotaa" yhden kriisin osapuolen "salaisesta" raportista viime hetkillä juuri, kun päätetään paljonko pankeille kaatuu tappioita Kreikan seikkailuistaan. Siis laatijana on noiden pankkien edustaja neuvotteluissa. Uskovatko meidän päättäjämme tosissaan tuollaista puppua? Ainakin suomalainen media tuntuu nielaisseen lähes sellaisenaan yhden osapuolen julkisuuteen levittämän pupun. Missä on median lähdekritiikki?

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tähän kaikkeen pitäisi antaa hyvin pitkä vastaus. Nuo suorien tappioiden lukemissa nyt ei niinkään ole pohdittavaa, ja sivutit ne itsekin melko ykskantaan.

Mutta turvotuspuolella onkin pohdittavaa. Kuten nyt viime aikoina enempikin on levinnyt huolia Saksan keskuspankin, Bundesbankin Target2-riskeistä ja sitä kautta murehdintaan ovat menneet myös rahavirtojen vääristymät euroalueen sisällä.

Aiheesta kirjoitin 7.12. tähän malliin:

http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/90527-p...

Pysäyttävää on lukea 1. kommentti Alsiolta, joka ei yleensä tule vieraskirjaani koristelemaan. Toivottavasti Alsio on nyt saanut maailman tapahtumilta vastauksen, jos minun woodoo-henkinen manailu onkin johtanut Saksan keskuspankin ahdinkoon.

Mutta miten vääristymät sitten jatkossa käyttäytyisivät Kreikan lähdön jälkeen? Muistissa on jälkeenpäin sorvatut yhteistoimintalausekkeet, EKP:n ja tukimaiden toistaiseksi voimassaoleva immuniteetti alaskirjauksille (jolloin muut ottavat lisää turpaansa, julkispuulaakien kustannuksella) ja se, että talous on aina vain enempi kuralla muissakin ongelmamaissa (vajetta riittää, eli taakka kumuloituu ajan myötä, vaikka alenevissa korkomenoissa voisikin lyhyellä tähtäimellä saavuttaa helpotusta). Mikä tuosta listasta viestittäisi siitä, että pääomapako esimerkiksi Portugalissa heikkenisi Kreikan eron jälkeen?

Ei niin mikään. Näitä on vaikea ennustaa kovinkaan tarkasti, ja siksi IIF:n laskelmissa on paljon kysymysmerkkejä. Lähdekritiikkiä olisi hyvä käyttää, joskin suunta on selvillä - magnituudit eivät välttämättä.

Pahinta siis on, että tueskelemme turhan vuoksi ja lankakerä leviää eurokraattien räpylöihin kaikista kevätjuhlaliikkeistä huolimatta.

Toivottavasti tässä oli jonkinlainen vastaus.

Olli Pusa

Minusta tuossa laskelman turvotusosassa lueteltiin Kreikan konkurssin seurauksena asioita, jotka joka tapauksessa on tulossa. Niitä voidaan peitellä vähän aikaa, mutta tappiot on jo sylissä. Suuria markkinareaktioita on vaikea odottaa kun kriisimaat eivät enää (oikeasti) ole markkinoilla.

Lähinnä minua tässä häämentää se, että yhden Kreikan kriisin osapuolen huteria laskelmia nostetaan totuutena esiin. Jos ei makseta 130 miljardia ja pienennetä pankkien tappiota, tulee 1000 miljardin tappiot. Tällaisesta propagandasta ilahtuvat tietenkin holtittomasti tukipaketteja jaelleet poliitikot. Heille tällaiset tarinat voivat kelvata selitykseksesi sille, että ovat haaskanneet meidän miljardimme turhuuteen.

Toinen kummallinen asia on median kritiikittömyys tällaista vedätystä kohtaan. Laskelmia ja niiden laatijan motiiveja ei kyseenalaisteta, levitetään vain puppua. Onko media tässä sotkussa jo niin syvällä, että sekin tykkää tällaisista meriselityksistä. "Katsokaa. Jos emme olisi maksaneet miljardeja, olisi tullut vielä isompi lasku." "Ei kukaan voinut tietää, että..."

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Sympatiseeraan mediaa, vaikkakin itse olen ja osoittamassa kritiikkiä siihen suuntaan. Suomessa on kuitenkin se 5,2 miljoonaa sierainparia ja valtaosalle on tärkeämpää tietää Salkkarien uudet kuviot kuin miten maamme ja yhteisen valuutta-alueemme talouksia hoidetaan. Monellako lafkalla on varaa palkata tyyppejä tekemään syväluotaavia kirjoituksia? Mahdollisesti vieläpä niin, ettei nyt mennä keskisormi ojossa nykyisten europäättäjien temppuja kyseenalaistamaan?

Tässä on sotkeennuttu jo niin sairaaseen vyyhtiin kiinni ja pelkästään siksi, että alunperin on pidetty vain kieltäytymisdefenssejä päällä. Kirjoitin Huopaisen blogiin mm. sen, miten Rehn Kreikan 1. tukipaketin sorvausvaiheessa KIELTÄYTYI kommentoimasta siitä mahdollisuudesta, että tukimaiden luotot ohittaisivat yksityisten hallussapitämät velkakirjat. Kysymys ei ollut kuulemma relevantti. Minä kysyn, että eikö muka ole?

Tämä olkoon nyt yhtenä esimerkkinä siitä, mitä tapahtuu kun riskianalyysit jätetään tyystin huomioimatta ja painetaan sokean ideologian valossa.

Sääliksi käy niitä, jotka saivat aivoilleen myytyä Rehnin tarjoaman potaskan ja menneet hankkimaan Kreikan velkakirjoja. Näinhän teki mm. professori Puttonen.

Ja kyllä, todennäköisin vaihtoehto on, että koko paletti leviää käsiin tehtiin mitä hyvänsä. Näin tapahtuessa nykyisillä toimilla vain pahennetaan suomalaisten tilannetta, enkä minä sellaista haluaisi. Siksikin tuon omia näkemyksiäni esille, joskaan en aina kovin korrektisti.

J.K. Rehn vaati anteeksipyyntöä Soinilta, mutta itse mies on ladellut läjäpäin sellaista tuubaa ulos, ettei ihan joka paikassa selviäisi edes anteeksi pyytelemällä.

Olli Pusa

Totta. Mediaa voi sympatiseeratakin. Mutta silti se on minusta varsin kelvottomalla tavalla jättänyt kysymättä olennaiset kysymykset asiassa ja ollut eurótukipolitiikkaa ajavien kuuliainen apuri vaientaen kritiikkiä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Niin, vaihtoehtoina on joko ottaa palkkalistalleen joku, joka varta vasten hakemalla hakee epäkohtia ja outouksia tai sitten jättää koko aihepiiri pois repertuaarista. Ensimmäinen vaihtoehto tietysti johtaa harkintaan, jotta saavuttaako ko. media suuremman huomion hankinnan myötä ja kompensoisi siten työvoimakustannuksia. Parempi tietysti, jos tekisi voittoa.

Siksi US:n linja on aika ovela, kun se pistää meidät ahertamaan vain ahertamisen ilosta. ;)

Jos taas media lähtee kokonaan pois näistä aiheista nousee metakka siitä, ettei mistään ole saatu mitään informaatiota.

Olli Pusa

Tässä esimerkki median asian käsittelystä. Tämä esimerkki on Uudesta Suomesta.

http://www.uusisuomi.fi/raha/120675-raportti-kreik...

Tuula Hölttä

Saksalaisekonomisti Hans-Werner Sinn on sanonut Der Spiegel –lehden haastattelussa, että Euroopan keskuspankkijärjestelmässä [virtuaalirahan avulla aikaansaatu] epätasapaino ei ole ongelma niin kauan kuin valuuttaunioni on olemassa, koska järjestelmässä oleva raha on virtuaalista keskuspankkirahaa. ”Saamiset synnyttävät aukon taseeseen vasta siinä vaiheessa, jos joku valtio hylkää euron.”

Voisiko kysymys olla siitä, että jonkin valtion eroaminen eurosta saisi aikaan eräänlaisen ”lumipalloefektin”, jonka seurauksena reaalitalouteen perustumattoman EKP:n virtuaalirahan varaan rakenneltu korttitalo romahtaa euroalueen valtioiden keskuspankkien niskaan, jolloin keskuspankit työntävät pankeille pakollisilla ”interventioillaan” koko huuhaa-roskan maansa pankkeihin ja kansalaisten maksettavaksi kuten 90-luvun lamassa?

Käyttäjän RikuMaki kuva
Riku Mäki

Niin vitsikästä kuin virtuaalirahalla(velalla) orjuuttaminen onkin, valtion väkivaltakoneistet perinteisesti varmistaisivat, että kansalaiset myös maksavat.

Siinä on koko asiain karmeus, makselemme tonttuin ja keijuin saamisia, vankeusrangaistuksen uhalla.

Olli Pusa

Milläs me pakotamme Kreikan maksamaan? Omaa armeijaa ajetaan alas samalla kun Kreikka ostaa suuret määrät sotakalustoa meidän tukirahoillamme Saksasta ja Ranskasta.

Olli Pusa

Tietenkin jonkin maan lähtö järjestelmästä aiheuttaa tappiota. Se osa tuossa sepustuksessa lienee totta, että EKP kärsii Kreikan lähdöstä suuret tappiot - järjestelmän puolesta. Vaikea kuitenkin nähdä, miksi järjestelmä siitä laajemmin heiluisi. Yksikään kriisimaa tai kriismaan pankki ei tällä hetkellä saa tosiasiallista rahoitusta markkinoilta. Siksi niihin ei yhden maan eroaminen kosksi.

Toki sitä mukaa kun useampia maita eroaa, aina kunkin maan tappiot nousevat pintaan. Jos aluetta yritetään pitää pystyssä keskuspankin virtuaalirahalla, ongelmia ei tarvitse näyttää avoimesti. Se ei tarkoita etteikö ne siellä olisi ja söisi esim. meidän elintasoamme pikkuhiljaa. Kyse on minusta tällöin ongelmien piilottamisesta.

Kreikan velat on 350 miljardia ja raportissa laskettu tappio 250 miljardia. Saattaa olla realististakin, mutta loppu on pelottelua.

Anssi Luoma-aho

Samanlaisella peloittele ja hallitse taktiikalla on euroalueella edetty kriisin alkuajoista lähtien. Heinäsirkkaparvet ovat uhanneet onnelaamme jo vuosia ja niiltä välttyäksemme, on veronmaksajien ollut syytä kaivaa kuvetta.

Se mikä on matkan varrella jatkuvasti muuttunut, on heinäsirkkaparvien torjuntaan tarvittava rahamäärä. Ensin aloitettiin eurovaltioissa sisäiset tuki- ja elvytystoimet Lehman Brothersin konkurssin seurauksena. Tämä johti entisestään rapakuntoisten PIIGS-maiden lopulliseen kriisiytymiseen.

Tässä vaiheessa aloitettiin yhteiset toimet heinäsirkkojen torjumiseksi. Kreikan ensimmäisen tukipaketin tuli riittää ja sillloin puhuttiin reilusta sadasta miljardista. Seuraavaksi tulessa olivat Irlanti ja Portugali, joihin pumpatut rahat piti rauhoittaa tilanne.
Eipä rauhoittaneet, joten keksittiin vakausrahastot, joista ei mitään hyötyä.

Tukitoimiin on jo nyt käytetty niin paljon rahaa, että niillä rahoilla oltaisiin voitu pääomittaa pankit kestämään väistämättömät tappiot ylivelkaantuneista maista. Ero onkin siinä että veronmaksajat omistaisivat nyt nämä pankit, nyt pankit omistavat veronmaksajat.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Luoma-ahon viimeinen kappale kannattaa lukea vaikka useammankin kerran.

Olli Pusa

"Tukitoimiin on jo nyt käytetty niin paljon rahaa, että niillä rahoilla oltaisiin voitu pääomittaa pankit kestämään väistämättömät tappiot ylivelkaantuneista maista. Ero onkin siinä että veronmaksajat omistaisivat nyt nämä pankit, nyt pankit omistavat veronmaksajat."

Kyllä. Anssi tiivistää tässä koko sen idean, miksi tätä pelleilyä on harjoitettu. Ja nuo blogissa esimerkkinä olevat pelottelut ovat sitä varten, että poliitikot niiden varjolla selittävät meille, miksi ovat lahjoittaneet rahamme pois.

Olli Pusa

Heinäsirkat ja rutto. Jotka Katainen yhdistää lauseessaan "hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen".

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Ja vastuullista ja tulevaisuuteen suuntaavaa politiikkaa.

Toimituksen poiminnat