Mitä seurauksia olisi markkaan siirtymisestä?
Lukukuissa kirjoituksissa sekä mediassa että täällä blogeissa on arvioitu, millaiset kustannukset Suomelle tulee, jos olemme loppuun asti mukana euron tukipaketeissa. Arviot ovat tainneet juuttua haarukkaan 14 miljardia - 76 miljardia. Totuus oletettavasti on jotakin siltä väliltä. Joka tapauksessa summat ovat sellaisia, että kun ne aikanaan realisoituvat säästötarpeina Suomessa, jälki on kauheaa.
Vaihtoehto eurolle on paluu omaan markkaan. Eurosopimuksia on rikottu niin perusteellisesti, että se on realistinen vaihtoehto, vaikka erosta ei sopimuksissa mitään sanotakaan.
Markan käyttöönoton vaukutuksista ei ole julkaistu mitään uskottavia selvityksiä. Kuulemma sellaisia on nyt tekeillä. Erikoista jos niitä ei ole tehty ja erikoista jos niitä on tehty, mutta tulokset on salattu.
Valtiovaraiministeriön ylijohtaja Pikkarainen kommentoi asiaa hiljattain sunnuntaisuomalaisessa.
Kovin kummallisilta eivät vaikutukset tämän perusteella tuntuisi olevan. Valuutanvaihto lisääntyy, euron poistuminen vaikeuttaisi hintavertailuja.
Tätä taustaa vasten tuntuu omituiselta, kun poliitikkojen puheissa, mediassa ja joissakin blegeissakin väitetään, että markan käyttöönotto olisi tuhoisaa Suomelle. Olen tivannut eri tahoilta konkreettisia perusteluja siihen, mistä tuo tuho aiheutuisi? En ole saanut vastauksia.
Nyt euroaikana Suomen vientí on kehittynyt huonosti ja kauppatase on painumassa miinukselle. Suomen tärkeimmät vientimaat ovat euroalueen ulkopuolelle. Euromaista Saksa on merkittävä vientimaa, mutta ei Suomen vientimaiden kärjessä. Ylipäätään euromaat ostavat yllättävän vähän suomalaisia tuotteita.
Samaan aikaan Ruotsi, joka on pysynyt euron ulkopuolella on menestynyt varsin hyvin. Johtuuko se kruunusta vai onko se tapahtunut kruunusta riippumatta? Ruotsissa korotkin ovat nykyään matalammat kuin Suomessa.
Miksi ihmeessä ei ole juurikaan pohdittu, mitä markan käyttöönotto meille oikeasti merkitsisi. Mitkä ovat sen hyödyt ja haitat? Millaisia säässtöjä ja kustannuksia markkaan siirtymisestä aiheutuisi? Kun viralliselta taholta tai mediasta ei löydy kunnollisia arvioita markkaan siirtymisen vaikutuksista, haastan blogien kirjoittajat pohtimaan tätä asiaa. Mitä etuja ja mitä haittoja markan käytöönotosta olisi? Niitä voisi sitten verratta eurotukipakettien arvioituihin hintalappuihin.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Kysymyksiä, joihin erityisesti kaipaan vastauksia ovat mm.
-haittaako vai hyödyttääkö markkaan siirtyminen Suomen vientiä?
-mitkä alat hyötyvät ja mitä kärsivät markasta?
-Mitä tapahtuu korkotasolle Suomessa?
-Tuleeko Suomen velan hoito ongelmalliseksi markassa?
Muutama ajatus - yritän saada edes etumerkin (+/-) oikein...
"haittaako vai hyödyttääkö markkaan siirtyminen Suomen vientiä?"
Markka olisi halvempi kuin Euro (tai ainakin halvempi kuin Saksan Euro/markka). Joten, ceteris paribus, vientituotteet olisivat kilpailukykyisempiä eli vienti hyötyisi.
"mitkä alat hyötyvät ja mitä kärsivät markasta?"
Palattaisiin jossain määrin euroa edeltävään tilanteeseen. Eli riippuisi aika paljon siitä, minkälainen kotimainen hinta/palkkakuri pystytään ylläpitämään. Ja toisaalta siitä kuinka (ulkoisesti) vakaa markan arvo on.
Eli alat, jotka pystyvät pitämään kulunsa kurissa ja samalla hyötymään halvemmasta markasta, menestyvät. Ennen metsäteollisuus ei pystynyt, seurauksena inflaatio- devalvaatiokierre. Nyt devalvaatiomahdollisuutta ei samalla tavalla todennäköisesti olisi johtuen ulkomaisten sijoittajien asemasta suomalaisen velan haltijoina. Sama koskee konepajateollisuutta.
Pitkäaikaisia investointeja/toteutussuunnitelmia vaativat alat, kuten esim. laivanrakennus, olisivat alttiita markan arvon heilahteluille.
Entäs sitten palvelut ja vaikkapa peliteollisuus? Valuuttakurssia tärkeämpi olisi kotimaisten kustannusten kurissapitäminen, mutta nekin, ceteris paribus, hyötyisivät halvemmasta markasta.
Kaivosteollisuus - ulkomaisten omistajien kannalta - hyötyisi halvemmasta markasta (dollari/euromääräisten) etsintä- ja investointikustannusten edullisuutena.
"Mitä tapahtuu korkotasolle Suomessa?"
Ei dramatiikkaa(vrt. Ruotsi. Periaatteessa korot olisivat nykyisiä jonkunverran korkeammat.
"Tuleeko Suomen velan hoito ongelmalliseksi markassa?"
Nykyinen velka on ei-markassa ja tulee pysymään valuuttamääräisenä. Niin kauan kuin markan arvo ei heikkene liikaa, ei velanmaksun markkamääräiset kustannukset nouse. Ja jos markka - Suomen talous - katsotaan uskottavaksi valuutaksi, voivat ulkomaiset sijoittajat ostaa markkamääräisiäkin velkapapereita.
Tuossa oli mielenkiitoisia ideoita. Minusta mikään ei kuitenkaan ollut fataali asia Suomelle.
Velanhoito markka-aikana riippuu paljonkin vaihtotaseen kehityksestä. Jos vaihtotase repeää, kuten 1990-luvulla, sitten tulee kylmää kyytiä. Toki sama uhka on euroaikanakin. Vaihtotaseen vajehan on ollut yksi keskeisiä syitä koko nykyiseen euro-ongelmaankin.
Markka-aikana markkaan sijoittavia löytyy yllättävästi. Esimerkiksi eläkeyhtiöiden on pakko valuuttariskiltä suojautukaseen sijoittaa valtionlainasalkkunsa suurelta osin Suomen papereihin (myytyään valuuttariskin takia muiden euromaiden papereita).
Toki markka rajoittaisi niiden sijoitusmahdollisuuksia, mutta kun seuraa tuloksia seikkailuista, olisiko se edes pahaksi?
Ruotsi antoi kruununsa kellua ja selvisi 2008-09 lamasta kuivin jaloin toisin kuin Suomi.
Tanska on sitonut krununsa euroon.Sekin on selvinnyt Suomea paremmin.
Norjasta puhumattakaan.
Tuntuu turhalta pelottelulta markkaan siirtymisen kustannuksista. Tyypillistä eurohörhönen jorinaa.
Tanskaa mm. uhkaltiin ennen kansanäänestystä eurosta mm:
-investoinnit kaikkoavat maasta
-työttömyys kasvaa
-korkotaso nousee
-jne
Mikään kauhuskenario ei toteutunut.
Luulen, että Suomen markkaan siirtymisessä kävisi samoin
Kyllä jonkin maan selviäminen ja menestys riippuu siitä itsestään. Suomikin selvisi hirveästä kriisistä 1990-luvulla omin voimin, ilman mitään tukea. Samoin Suomi on selvinnyt eurossa, vaikka sekään ei liene ollut Suomelle onni ja autuus.
Suomi selviäisi eurossakin kohtuullisesti, mutta eurosta on nyt tulossa sellainen riippa, että se vetää Suomen upoksiin. Siksi on syytä tosissaan pohtia markkaan liittyviä asioita. Väittämättä tyhjänpäiväisestä pelottelusta.
http://www.ing.com/web/file?uuid=893cc270-8968-4602-8979-c35aab7714c5&ow...
Hollantilaisen ING-pankin laskelmia. Totaalinen eurorepeäminen taulukoina sivulta 32 alkaen. Ensin absoluuttisia laskelmia eri vuosina toteunut täysrepeäminen ja sitten suhteelliset muutokset.
Tuossa on todellakin muutama hieman outo laskelma, mutta osoittaa selkeästi sen, miksei ainakaan nykyisten osallistujien joukkoa kannata ylläpitää.
Esimerkiksi, jos euroalue hajoaisi täysin nuo valuutta-arvostukset pistävät silmään. Suomen uusi valuutta revalvoituisi inauksen suhteessa Yhdysvaltain dollariin, Saksan jopa vahvenisi tuntuvasti. Sen sijaan esimerkiksi Kreikan valuutan devalvoituminen olisi mittavaa (4,81 Kreikan uutta valuuttaa = 1 USD). Mikäli markkinoiden oletetaan arvottavan Kreikan rahaa tuolla jäätävällä epäsuhdalla niin maahan ei tule ilmeisen heti pääsemään pois pinteestä. Olisimme todellakin jatkuvassa tukipakettikirjoittelussa.
MUOKKAUS: Korjailin aivopieruani, jossa lähtötasoni oli nykyvaluutan ja USD:n pariteetti. Liikaa seurattavaa kaikkialla tänään. :)
Ensiksi tietenkin kysymys, kuinka luotettava tuo tutkimus on. Kyseessä on eurooppalainen pankki, jolla on varmasti suuret panokset siinä, että euroalue säilyy.
ING:n arvio perustuu siihen, että BKT romahtaa 10%. Kuinka luotettava tuo arvio oikeasti on? Se perustuu ajatukseen, että euroalueella talouden romahdus vähentää kysyntää? Kuinka realistisia tällaiset arviot ovat eli esimerkiksi mikä Suomen vientiin kohdistuva kysyntä romahtaisi? Vastahan saimme tilastot, joissa todettiin ettei euroalue niin valtavan keskeinen ole Suomen viennille.
Edelleen toinen kysymys on, onko realistista olettaa, että euroalueella ylipäätään voi jatkua sellainen talouskasvu, kun ING laskelmassaan olettaa? Lama pukkaa pintaan ja säästöhankkeet hyydyttävät talouskasvua. Vaihtoehtoinen talousskenaario voi olla aivan puppua.
Tuo laskelma olettaa mm. että tuota velalla kiihdytettyä talouskasvua voidaan jatkaa lisää velkaantumalla samalla kun pitäisi saada velkaantuminen pysähtymään. Ristiriitaista.
Valuutasta sen verran, että sen kurssihan riippuu kelluvissakin valuutoissa osin keskuspankin korkopolitiikasta.
Kyllä bkt tulee tällä menolla alas muutenkin. S&P:n luokitusnäkemysten pari kriteeriä oli taantumavaara ja lisääntyvä velkaisuus. Lukemat osoittavat myös sen, että vaihtotaseiden korjausta ei ole luvassa. Mikäli siis jatkamme valuuttaliitossa nykyisellä kokoonpanolla tästä tulee pysyvä tulonsiirtounioni melko pitkälläkin aikavälillä (10-20 vuotta).
"Japanin tieksi" tätä nykykehitystä sanaillaan, ja aivan aiheesta. Luvassa olisi siksi pidentyvää kituuttamista alenevissa luottoluokituksisssa. Jos väliaikaisella vakausrahastolla on vaikeuksia saada luottoa niin en näe Suomen euroalueessa pysymisestä myöskään helppoa luotonsaantia, en etenkään jos kyseessä olisi eurobondit.
Japani vaan on selkeästi vientivetoinen maa ja vaihtotase reilusti plussalla. Se ei periaatteessa ole riippuvainen ulkomaisista rahoitusta. Hoitaisivat suuren osan veloistaan esimerkiksi sieppaamalla postimisteriön alaiset jättisäästökassat (esim. Kampo). Niissä tase oli jo kauan sitten sellainen, että siinä sai matemaatikkokin harjoitella miten taseen suuruutta kuvaava luku lausutaan.
Euroalue on kohtuullisesti taspainossa, mutta paljon Japania riippuvaisempi ulkopuolisesta rahoituksesta. Muutenhan euromaat voisivat hoitaa rahoituksensa sisäisillä säädäksillä välittämättä liikaa luottoluokittajista.
En sanoisi euroalueen olevan kohtuullisesti tasapainossa, jos esimerkiksi Espanjan uusi valuutta devalvoituisi noin rankasti, Kreikasta nyt puhumattakaan. Vinouma on raju - todella raju.
Mutta kuten me molemmat jo olemme todenneet tämä on hollantilaisen pankin näkemys, jolla on oma agendansa. Vastaavasti jollain euroshorttipankilla voi tulla täysin erilaiset laskelmat.
Kuinka saada objektiivisia laskelmia? Varmasti laskemalla ihan itse, mutta montako kahvipakettia siinä menee samalla?
En itse haluaisi vähätellä Suomen euroeron seurauksia, mutten niitä pidä lainkaan yhtä raskaina kuin nykyisen kokoonpanon jatkaessa eteenpäin.
Tarkoitin siis, että euroalue kokonaisuutena olisi vaihtotaseella mitattuna tasapainossa. En että euroalue olisi mitenkään sisäisesti tasapainossa. Sitähän se ei nimenomaan ei ole.
Ulospäin suuntautuva vaihtotaseen tasapaino vain kertoo aika paljon, kuinka maa pystyy rahoittamaan itsensä. Jos on ylijäämää, se rahoittaa muita. Jos on alijäämää, silloin pitää kerjätä lainaa maailmalta. Silloin ne luottoluokittajien kirjaimet ovat ratkaisevan tärkeitä - vaikka luottoluokittajien touhu onkin ollut monessa suhteessa ala-arvoista.
Huomattavasti parempia kysymyksiä ovat nämä:
Mitä tavallinen kansalainen hyötyisi markasta? Mitä duunari? Mitä eläkeläinen? Ei yhtään mitään, kaikki vain kallistuisi eikä rahan arvoon voisi enää luottaa lainkaan.
Parantaisiko markka yrittämisen edellytyksiä? Ei. Laskisiko se veroja? Ei. Vapauttaisiko se työmarkkinoita? Ei.
Pöydässämme istuu paskapäitä kymppitonnin kuukausipalkalla miettimässä, mistä seuraavaksi voisi niistää jotain. Valuutoilla pelaaminen olisi tietysti kiva uusi peli, kun vanhoissa peleissä on tehty miljardien tappiot. Ostaisiko joku idiootti poliitikko tämän jutun, pääsisi sekin vähän niin kuin peleihin mukaan? Meidän kaikkien oma markka, jee!
Kahteen ensimmäiseen kappaleesi voisi siis tiivistää, että markasta ei ole hyötyä. Tuon voisi varmaan hyväksyökin. Ei markka automaattisesti mitään korjaisi. Toisaalta en näe miten se niitä heikentäisikään.
Kaikki kallistuisi? Minulle jäi hieman arvoitukseksi, mistä tuo johtuisi? Vertaa mitä tapahtuu esimerkiksi nyt hinnoille, energian ym. maksuille.
Tuo kymppitonnnin paskapäistä epäilen, että se ei riitäkään. Toisaalta se merkkaisi 120 tonnia vuodessa. Siis yhdellä miljardilla palkkaisi niitä paskapäitä vuodeksi 8300 kappaletta, onko se ratkaiseva kysymys? Ja onko niitä kymppitonnin paskapäitä nut eurorallissa olennaisesti vähemmän?
Osa tappiosta on housuissa, totta. Kuitenkin vielä aika margiaaliset menetykset. Sekin on saavutus, jos niiltä voidaan välttyä.
Tuo INGn raportti on vakavimmin otettava tähän mennessä näkemäni arvio euron hajoamisen vaikutuksista. Se on ainakin varmaa, että sekannuus olisi täydellinen, jos tuohon koko rahaliiton hajoamisskenaarioon mennään, ja Lehmanin 2008 kriisi olisi pikku näpertelyä, kun valtioiden, yritysten ja kotitalouksien lainoja ruvettaisiin uudelleen määrittelemään samallakun markkinat arvaisivat uusien valuuttojen arvoja.
EKPn uusi pääjohtaja on jo tänään osoittanut, että keskuspankki rupeaa olemaan tilanteen tasalla kriisin hoidon suhteen. Vielä kun meidän poliitikkomme ymmärtäisivät saman. Esko Antola juuri äsken kommentoi tilannetta radiossa, todeten sen vaietun totuuden, että määräenemmistöpäätöksillä EU pääsisi eteenpäin asioissa, joita yksituumaisuusvaatimuksen takia ei ole saatu menemään maaliin.
Poliitikot riskeeraavat toki oman sisäpoliittisen kannattatuksensa epäsuosittujen europäätösten oloissa, mutta kun toisessa vaakakupissa on elinaikamme suurin yhteinen europrojekti, niin uskon että poliitikot tekevät lopulta sen mitä heiltä odotetaankin.
Jos ING;n raportti on Aaposta vakavasti otettava, se on varmin merkki siitä että raportti on arveluttava. Sen on tehnyt pankki, jolla on mitä surimmassa määrin oma lehmä ojassa. Jos sadaan uskoteltua, että kannattaa maksaa, tienataan paljon. Heitellään fiktiivisiä lukuja talouden laskusta ja verrataan niitä fiktiivisiin lukuihin, joissa oletaan että velkaelvytystä jatketaan samalla kun velkaantumista vähennetään?
EKP:n pääjohtaja on Italiasta (kriisimaa), komission puheenjohtaja Barroso Portugalista (kriisimaa) ja sitten Saksa / Ranska, joilla on oma pankkijärjestelmä romuna.
Yksimielisyysvaatimus on ainoita Suomenkaltaisen maan suojautumiskeinoja tätä jengiä vastaan. Toki en usko, että yksimielisyyttä oikeasti ollaan edes poistamassa. Veikkaan, että se on vain poliittinen huijaus. Katainen palaa takaisin ja kehuu tojuneensa suuren uhkan. Silloin jää sivuun se, että lupauduttiin taas kymmenien miljardien lisäsitoumuksiin. Pelkkä bluffi, kuten ne kuuluisat "takuudetkin"
Mielénkiintoista, kun fiktiivinen henkilö vaatii maksamaan oikeaa rahaa konkurssipesään.
Mitenköhän minua ei enää yllätä yhtään, että Olli Pusa ei pysty yhteenkään asialliseen kommenttiin?
Ilman muuta hollantilaispankin raportti on pelkkää ketunhäntä kainalossa hapatusta verrattuna möhömahan ja yhden surkuhupaisan ahvenanmaalaispankkiirin syväluotaaviin analyyseihin asiasta.
Kuten olemme Aapo aikaisemmin todenneet, pankit joiden taseet ovat täynnä kuraa, eivät ole oikein puolueettomia arvioimaan tilannetta. Nehän kippaisivat nurin jos roskat olisi pakko kirjata näkyviin ja sehän tapahtuisi jos eurosta luovuttaisiin. Kuten itse joskus totesit, sieltä tulisi esiin sellaista, että Olli Pusakaan ei sitä haluaisi nähdä.
Minusta noiden pankkien ongelmat kuuluvat niiden kotivaltioiden viranomaisille. Ovat laiminlyöneet valvonnan.
Onneksi suomalaispankeilla ei ole yhtä paha tilanne. Ehkä Ahvenanmaalaispankilla on niin vähän euroriskejä, että voivat sallia johtajansa sanoa mitä ajattelee. Ainakin tähän asti on aika hyvin ennustanut kriisin kehittymisen. Loppuhnuipennuskin tulee, jollei esim. Suomi ole valmis maksamaan kymmeniä miljardeja konkurssin välttämiseen. Miksi me sen maksaisimme?
Ahvenanmaalaispankki on valmiiksi turskalla ja sen vakavaraisuus on romahtanut Ruotsin Kaupthingin oston seurauksena, joten vähänpä tunnet asiaa. Tuossa sinulle kuitenkin pankin osari luettavaksi:
http://www.alandsbanken.fi/info/opencms/pdf/result/sw_resultat_jan-sep_1...
Siinä olet toki oikeassa, että jos kyseessä olisi oikean kokoinen pankki manner-Suomessa, ei Törnqvistin kaltaisia kommentteja hyväksyttäisi.
"Siinä olet toki oikeassa, että jos kyseessä olisi oikean kokoinen pankki manner-Suomessa, ei Törnqvistin kaltaisia kommentteja hyväksyttäisi."
Juuri näin. Puheet ja laskelmat tehdään sen mukaan, mikä palvelee oman organisaation säilymistä. Siksi jonkin euroalueen pankin spekulatiiviset laskelmat ovat epäluotettavia.
Nythän pankeilla on täydestäa arvostaan kriisimaiden lainoja. Niiden tappiota ei kirjata näkyviin. Pääomakaan näihin loistaviin "nollariskiluokan" papereihin ei tarvita, Vaikka niissä on suurimmat riskit.¨
Tietenkin riskit jäävät realisoitumatta, jos löytövät jonkun hölmön, joka ottaa tappiot piikkiinsä. Arvaappas kenelle tässä näytelmässä ollaan tarjoamassa hölmön roolia? Meille suomalaisille veronmaksajille. Aapon intressejä puolustaa tuota hulluutta en tiedä, kun on nimimerkistä kyse.
Itse olen nähnyt eurokriisin todennäköiseksi hinnaksi mainitun joitakin satoja miljoonia. Joku 14 miljardia nyt kai on kuitenkin ihan fantasiaa?
Kimmo Sasi ilmoitti eilen telkkarissa, että lasku ei tule olemaan suurempi kuin 14 miljardia. Puoli vuotta aikaisemmin Katainen ilmoitti, että lasku ei tule olemaan suurempi kuin 2 miljardia. Muutaman sadan miljoonan kustannus on sitä edellisen ajan puheita.
Useat pitävät 14 milajrdia liian pienenä lukuna.
Mutta puhuin todennäköisestä kustannuksesta. Se kai on edelleen pikemmin sadoissa miljoonissa kuin miljardissa tai kahdessa. 14 miljardia on toki mahdollista, jos Kreikkaan vaikka osuu riittävän suuri meteoriitti ja maa pyyhkiytyy pois maan päältä. Liki Suomen BKT:n kokoinen tappio vaatii jo sitten vähän enemmän meteoriitteja ja koko finanssijärjestelmä täydellisen romahduksen.
Esimerkki
Kun on annettu euroalueen maille takauksia 14 miljardia, millaiset tappiot tulee jos ne joutuvat jättämään lainansa maksamatta? Jos 20% lainoista jää maksamatta, tappio olisi kaavamaisesti laskettuna 2,8 miljardia.
Nyt tuon 14 miljardin takauksen saaneesta vakausrahastosta on jo päätetty, että sitä vivutetaan. Esimerkiksi jonkin ongelmamaan lainasta se takaakin ensimmäiset 20% tappiot. Jos maan velkoja leikataan 20%, koko tappio tulee vakausvälineelle. Muut sijoittajat saavat rahansa takaisin. Tappio olisi silloin koko 14 miljardia. Tämä vivutus on siis jo sovittu.
Sitten tulevat lisäksi pysyvän vakausmekanimsin riskit, kun suunnitellaan että väliaikainen ja pysyvä ovatkin molemmat samanaikaisesti voimassa. Ja sitten vielä keskuspankin EKP:n operaatiot (nyt jo 200 miljardia), josta meidän laskennallinen osuus on 2%.
Kyllä näillä eväillä tuo 14 miljardia Suomen tappioiden ylärajana helposti paukkuu. Tappioiden todennäköisyyshän on niin suurim ettö juuri siksi sijoittajat vaativat veromaksajia sen kantamaan.
Se, että tappioita ei ole vielä kirjattu, ei kerro mitään. Esimerkiksi suomalaiset jälleenvakuutusyhtiöt elivät 1980 tyytyväisinä, kun korvauksia tuli vähemmän kuin maksuja. Korvaukset tulivat viiveellä ja sitten olikin vitsit vähissä. Tappiot ovat kuitenkin todellisia, kun ne tulevat.
Ruotsin korot ovat hyvin alhaalla, koska se voi aina printata keskuspankista lisää rahaa. Tanska on sitonut valuuttansa arvon euroon, mutta senkin korot ovat alempana kuin Saksan ja Suomen, koska markkinat katsovat, että kriisitilanteessa se voi lyödä painokoneet käyntiin ja lopettaa valuutan eurosidoksen.
Näin on. Nyt ne hyötyvät omasta valuutasta.
Minua vain ihmetyttää, että kukaan ei ole kiinnittänyt huomiota enempää tuohon Suomi - Rutosi vertailuun. Kun euroalueen kaaos jatkuu ja Suomi joutuu maksamaan sinne kymmenien miljardien tuet, mikä vaikutus sillä on Suomen kilpailukykyyn Ruotsiin verrattuna?
Tosiasia vain on ,että muiden pohjoismaiden pääministerit nojaavat rauhallina takakenossa nojatuoleissaan, kun Katainen hikoilee kuin heinämies Saksan ja Ranskan virittämässä piinapenkissä.
Niillä kaikilla AAA-reittaus ja oma valuutta!
Näin on. Kyllä nekin siipeensä tästä kaaoksesta saavat, mutta paljon vähemmän kuin Suomi. Ruotsi on Suomelle paitsi kumppani ja naapuri, myös monessa suhteessa kovin kilpailija. Onko meillä varaa antaa Ruotsille tällainen kilpailuetu?
Näin valitettavasti on. Ruotsi on kautta aikain ollut Suomea fiksumpi ja demokraattisempi. Siellä kuunnellaan kansaa tärkeissä asioissa.
Demari Göran Persson ei ollut demari Lipposen lailla ajamassa Ruotsia euroon.Kansa sai puhua ja pulinat pois.
Meillä nyt pulistaan ja kaivetaan kuvetta. Tyhmyydestä sakotetaan.
Ruotsi on meille elintärkeä kauppakumppani, joten olisi ollut loogista ja järkevää edetä esim. euroasiassa samaa tahtia Ruotsin kanssa. Mutta EI?
-haittaako vai hyödyttääkö markkaan siirtyminen Suomen vientiä?
-mitkä alat hyötyvät ja mitä kärsivät markasta?
-Mitä tapahtuu korkotasolle Suomessa?
-Tuleeko Suomen velan hoito ongelmalliseksi markassa?
Suomen markan arvostus tulee olemaan hyvin lähellä euroa, ehkä aavistuksen vahvempi. Jos euro hajoaa kokonaan niin mainittavaa muutosta ei tapahdu. Jos euro hajoaa siten että heikot maat lähtee ensin ja suomi sitten niin sitten euro ehtii vahvistua ja markka suhteessa euroon heikkenee, eli irtaantuminen pitää tapahtua niin että lainat sidotaan siihen euron kurssiin mikä on irtaantumishetkellä ja irtaantumishetki on mahdollisimman aikainen vaihe. Viennin vaikutus siis tulee olemaan sama kuin muillakin eli hetkellinen kauppa notkahtaa euroopan epävakauden takia mikä on pieni hinta itsenäisyydestä.
Alakohtaisia merkittäviä eroja ei ole, kaikki mahdolliset varat käytetään ulkomaisiin valuuttoihin sidottujen lainojen hoitamiseen ja sitten alkaa markkojen painaminen jolla saadaan loput lainat pois ja markan arvo alemmas jolloin vienti alkaa vetämään ja alkaa rahassa kylpeminen.
Korkotaso valtion lainoissa alkaa hetkenpäästä laskea, kuluttajien lainoissa hetkenpäästä nousta
Viimeiseen kysymykseen vastaus on että irtaantumis prosessi ja suomen härkiys vaikuttaa miten lainan hoidon käy, pitää muistaa se että härskit vievät rahat (esim. kreikkalaiset ja ahneet pankit), poliitikoilta vaaditaan rohkeutta ja nykyinen mielistelytoiminta ei tähän johda. Omahyväiset ja päättäväiset vie aina isot rahat. Suomen pitäisikin valmistautua rakentamalla hätätilahallitus johon pannaan nykyisten mammanpoikien ja tyttöjen tilalle luun kovat vääntäjät (ollila, väyrynen, soini, korkman, lipponen paikkaamaan omat virheet, nalle jne) ja lisäksi markkajärjestelmä pitäisi pystyttää heti valmiuteen jolloin voitetaan aikaa ja saadaan velkoja enemmän lyhennettyä. Tietysti voidaan myös antaa kataisen ja urpilaisen tuhota tämäkin mahdollisuus
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 29 kommenttia