USA kuuluu talouden rupusakkiin?
Vielä yksi pikku yksityiskohta finanssikriisistä. Viime päivinä on keskitytty tarkastelmaan pelkästään euroalueen ongelmaa. Tehdäänpä pikku vertailu laajemmasta kuviosta:
Euroalueen kriisin syntymistä parhaiten selittävä tekijä on vaihtotaseen vaje ja kilpailukyvyn puute. Etelässä vaihtotase on pakkasella, pohjoisessa plussalla. Pohjoinen on vienyt tavaraa etelään, joka on rahoittanut ostokset pohjoisen lainoilla. Nyt erot ovat kasvaneet niin suuriksi, että tilanne ei ole enää hallinnassa.
Verratataampa tätä USA:n ja Kiinan suhteeseen. Kiinassa on tehty tavaroita, jotka amerikkalaiset ovat maksaneet kiinalaisilta lainaamillaan rahoilla. Nyt tilanne on kehittynyt sellaiseksi, että tilanne ei enää ole kunnolla hallinnassa. Siis USA on tässä suhteessa samassa asemassa kuin etelä-eurooppa pohjoisen suhteen.
Mitä keinoja on käytettävissä? USA painaa seteleitä ja rahoittaa sillä vajeitaan. Seurauksena dollarin arvo laskee ja Kiina häviää kun sen dollarivelkojen arvo laskee. Myös Kiinan kilpailukyky heikkenee, sen talous uhkaa hyytyä. Jos Kiina ei pysty devalvoimaan valuuttaansa USA:n dollariin nähden, todellisuudessa Kiina joutuu toteuttamaan sisäisen devalvaation ja seurauksena voi olla yhteiskunnallisia levottomuuksia.
Euroopassa vastaava asetelma, kuin Kiinan ja USA;n välilllä, on euroalueen sisällä. Siellä alueiden kilpailukyvyn eroja eri voi poistaa valuutan arvoa heikentämällä. Se edellyttäisi, että olisi erikseen etelä-euro ja pohjois-euro ja pohjoisen lainat etelälle etelä-euroissa. Nykyisessä tilanteessa eroja ei voi tasapainottaa seteleitä painamalla ja valuuttaa heikentämällä. Jos asiaa hoidetaan setelirahoituksella, todellisuudessa päädytään siihen, että etelä kuittaa setelirahoituksen hyödyt ja pohjoinen häviää.
Välillä tässä kriisissä huudetaan apuun USA:ta esim. kansainvälisen valuuttarahaston kautta. Se on varsinainen vitsi. USA on itse samassa asemassa kuin etelä-eurooppa. Ei sillä ole voimavaroja mihinkään avustamiseen eikä se ole mikään esikuvaksi kelpaava. Tuskin Kiinakaan euron avustamisesta innostuu, se kärsii jo isot tappiot USA:n valuuttapelistä.
Eikö olekin vekkulia, että Kiina ja pohjoinen euroalue ovat eläneet säntillisesti ja säästäneet osan tienaamistaan rahoista kun USA ja eteläinen euroalue ovat eläneet kuin pellossa. Ja rangastukseksi tästä Kiina ja pohjoinen euroalue joutuvat toteuttamaan melkoisen matokuurin. Nyt puhutaan vain etelän kurikampanjoista. Odottakaas vain.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Jos Eurooppalaiset olisivat velkaa vain toinen toisilleen, kriisi olisi helposti ratkaistavissa.
Peijakas Pusa. Entäs jos sie ootkin oikeassa? Siis setelirahoitus olisi sekin vain yksi monista huonoista vaihtoehdoista! Jokos kolikkorahoitusta on ehdotettu?
Mitä tuo ratkaisu merkitsisi euron ostovoimalle esimerkiksi suomalaisen kuluttajan kannalta? Eikös setelirahoitus (puhdasoppisena toteutuksena) ole kuitenkin suunnilleen sama asia kuin inflaatio?
Aika ei valitettavasti ole kypsä sellaiselle valuutta-alueen hajoittamiselle, jossa samalla luovuttaisiin käteisestä rahasta. Sen remontin kustannukset jäisivät käsittääkseni rahapajassa ja setelipainossa kokonaan syntymättä.
Ainakin Imatralla eräs kauppaliike merkitsee edelleen ostokuittiin myös markkahinnan, kuten on tehnyt kautta koko euroajan, siis kymmenen vuotta. Ja kerroin on se sama: 5,94573. Järjestely oli jo alkanut tuntua silkalta nostalgialta, mutta tänä syksynä markkojen esilläpito vaikuttaakin suorastaan visionääriseltä.
Kiitos, Olli Pusa, se oli selkeästi esitetty, ja minäkin ymmärsin.
Oikeassa oli Axel Oxenstierna: "Poikaseni, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan." (An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur)
Nyt keskustellaan muodoista, miten kriisirahastoja käytetään, perustuslakivaliokunnan voimin. Mitään perustuslaillisia ongelmia ei nähty viime talvena eikä keväänä, kun rahaa oli palanut vähemmän.
Buranaa siis tarjolla ja hoito-ohjeesta keskustellaan, otetaanko veden kanssa vai ilman, puoli tablettia vai kokonainen. Vaikka oikea lääkäri tekisi diagnoosin, ja tekisi kuten käärmeenpureman hoidossa pitääkin.
http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/12/perustuslakivalio...
http://cxgtit1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/90643-perustuslain-vastaista
Olli, Suomen positiivinen vaihtotase alkaa olla kaunis muisto vain. Tammi-lokakuun kauppatase oli jo 2,6 mrd€ miinuksella ja lokakuu yksinään 600 m€. Ajantasaisia vaihtotase-lukuja ei ole valitettavasti saatavissa, kuten varmasti hyvin tiedät.
USA on talouden jättiläinen siitä huolimatta, että ovat velkaa.
USAn väkiluku on n. 300 miljoonaa ja bruttokansantuotetta on melkoisesti,
Erinomaisen vahvaa on jenkkien osaaminen. Esimerkiksi MIT Bostonissa tuottaa huippuosaajia, jotka perustavat uusia huipputekniikkaa tuottavia yrityksiä.
USAn taloutta ei saa romahtamaan millään ilveellä.
Meidänkin talous oli vahva vielä pari vuotta sitten - kauppatase ja vaihtotase olivat ylijäämäisiä, eikä valtionvelkakaan ollut ihan hirvittävä. Mutta tilanne muuttuu nopeasti ja huonompaan suuntaan. Jos me vielä joudumme maksamaan eteläeurooppalaisten hurvittelun, niin ei hyvältä näytä.
Mutta mitä pitäisi tehdä - voivottelu ei auta?
Itse olisin valmis vähentämään edelleen yritysverotusta ja tuloveroja - sekä leikkaamaan julkista sektoria kirveellä. Myös AY-liike pitäisi saada kuriin kohtuuttomine Suomen kilpailukykyä heikentävine vaatimuksineen.
Onko Suomen ja Ruotsin välillä mitään muuta eroa kuin se, että Suomi aikoo osallistua Kreikan ja muiden velkaantuneiden lainojen takaamiseen ja Ruotsi ei? En ole havainnut muuta oleellista (Suomi on sidoksissa euroon, mutta jos euro hajoaa, on Suomikin vapaa). Ero on nähtävissä ainakin valtion joukkovelkakirjalainojen koroissa.
Kuka muuten keksi ajatuksen, että vain euromaat ovat vastuussa Kreikan sekoiluista? Eikö muillakin Euroopan mailla ole vastaava intressi puolustaa Euroopan taloutta taantumalta?
Jos rahanpainokoneet käynnistetään, euroalue hajoaa siinä mielssä, että vakaan vahvan valuutan politiikka loppuu. Tämä ratkaisu voi kuitenkin olla monille mieluisampi, kuin euroalueen muuttuminen niin, että jotkut maat jättäisivät euron. Syy on se, että tämä jälkimmäinen pysäyttäisi symbolisesti Euroopan integraatio- ja liittovaltioistumiskehityksen. Kolmas malli, jossa vaikeuksiin hankkiutuneiden maiden ja pankkien pahimmat kulut otetaan parhaiden maiden veronmaksajien kukkarosta, on kai kaikkein suosituin tällä hetkellä. Suomessakin!!

Kommentoi 16 kommenttia