OlliPusa

Kreikan vakuuksien analyysi

Valtiovarainministeri Urpilainen esitteli tiistaina neuvottelutulosta Suomen ja Kreikan vakuusneuvotteluista. "Täysien vakuuksien" saaminen Kreikalle myönnettäville takauksille on ollut demarien keskeisiä poliittisia vaatimuksia. Nyt esiteltiin malli, jossa Kreikka tallettaa "Suomen tilille" takuusumman, joka sijoitetaan turvaavasti ja joka vuosien kuluessa kasvaa korkoa niin että takaussumma saavutetaan. Minne vakuus talletetaan ja järjestelyn aika ja määrät ovat kertomatta, mutta 30 vuoden tarkastelujakso on ollut mediassa yksi arvaus aikajänteestä.

 

Pasi Holm arvioi, että 30 vuoden aika ja 4% riskitön AAA-lainan tuotto varoille vuodessa johtavat siihen, että Kreikan takaus on n. 430 miljoonaa. Se kasvaisi 30 vuodessa 4% korolla 1400 miljoonaksi. Analysoidaan hieman tämän takauksen sisältöä.

 

Laskelmat perustuvat olettamuksiin, että Kreikka pystyy selviämään lainoistaan. Itse en tähän usko, Kreikan talouden kylmät luvut ovat sellaiset. Pidän ilmeisenä, että Kreikan maksukyvyttömyys joudutaan julistamaan viimeistään 2 vuoden kuluttua. Silloin 430 miljoonan takaussumma korkoineen olisi kasvanut 465 miljoonaan euroon. Se olisi n. 33% Suomen takaussummasta ja takauksesta olisi silloin kattamatta 935 miljoonaa euroa.

 

Haave sitoumukset "täysin kattavasta" vakuudesta jäisi siis toteutumatta ja vakuus kattaisi vain kolmanneksen Suomen takauksesta. Itse asiassa tilanne olisi vieläkin huonompi Suomelle. Euroopan väliaikainen vakausmekanismi toimii niin, että valtioiden sille antamat takaukset ovat reilusti suuremmat kuin mekanismin valtiolle antamat takaukset. Tällä turvataan vakausmekanismin korkein luottoluokitus. Todellisuudessa Suomen takaus vakausmekanismille on Kreikan tapauksessa 2,3 miljardia euroa eli 700 miljoonaa julkisuudessa esitettyä korkeampi.

 

Tämä ylimääräinen takaus on Suomen riskiä ja sillä katetaan tosiasiassa vakausmekanismissa mukana olevien heikkojen maiden tuottamaa riskiä. Saksa on suurin takaaja, mutta sen jälkeen kolme suurinta takaajaa ovat Ranska, Italia ja Espanja (ja myös Portugali, Irlanti, Kreikka). Näistä kolme suurintakin on ollut jo markkinoiden kriisispekulaatioiden kohteena ja Italia ja Espanja pelastettiin EKP:n erikoistoimilla. Jos nämä maat eivät kykenekään vastaamaan sitoumuksestaan (mikä osassa tapauksia on varsin ilmeistäkin), vaje katetaan muiden ylitakauksesta. Siis Suomen todellinen riski on tässä 2,3 miljardia euroa.

 

Kahden vuoden päästä Kreikan lupailema vakuus kattaisi siis 465 miljoonaa 2,3 miljardista eli 20% Suomen takaussitoumuksesta vakausmekanismille. Ei vastaa sitä, mitä on julkisuudessa lupailtu, mutta onhan se periaatteessa tyhjää parempi. Mutta...

 

Kreikka tarvitsee rahaa saadakseen maksunsa maksettua. Jos se tallettaa osan saamistaan rahoista Suomen tilille, se käyttää siihen saamaansa lainarahaa. Se lisää painetta kasvattaa lainasummaa entisestään.

 

On epäselvää, mitä muut vakausmekanismissa mukana olevat maat tuumaavat tästä järjestelystä? Nostaako se vastustusta vai katsotaanko temppu Suomen sisäpoliittiseksi pakoksi ja sitä siedetään. Minkä hinnan Suomi silloin maksaa tästä lähinnä poliittisesta vakuudenmurusta?

 

Samalla kun vakuudesta neuvoteltiin, myös linjattiin periaatte, että vakausmekanismi voi hankkia todellisuudessa rahoitusta eurobondien tyyppisellä järjestelyllä ja käyttää sitä eri maiden tukemiseen, pankkien pääomittamiseen jne. Onko Suomen 20% vakuussiivu hinta siitä, että Suomi hyväksyy nämä toimenpiteet? Silloin on mitättömästä vakuudesta maksettu kauhea hinta. Ja mihin Suomi lopulta on sitoutumassa, kun poliittinen pääoma pelattiin poliittisessa teatterissa? Suomen kokonaissitoumuksiksi järjestelmään on arvioitu 20 miljardia.

 

Suomi on harvoja euromaita, jolla on korkein luottoluokitus (AAA). Sen seurauksena Suomelle lainarahan hinta on halvempi kuin useimmille muille euromaille. Jos euromaat lyödään rahoitusmarkkinoilla yhteen, on arviotu että yhteisen eurobondin luottoluokitus olisi AA eli alempi kuin Suomella. Suomen rahan hinta nousisi. Vakausmekanismi voi rajoitetusti saada rahaa korkeimmalla luottoluokituksella edellä mainitun ylitakauksen takia.

 

Suomen valtionvelka on nyt n. 80 miljardia euroa. Jos yhteisen eurobondin myötä Suomen lainan korko nousee 0,5%-yksikköä, nostaa se Suomen korkomenoja aikaa myöten 400 miljoonaa vuodessa. Summa vastaa esimerkiksi puolustusvoimien koko rahoitusvajetta. Siis suuruusluokaltaan saman verran vuodessa kuin Kreikan (kertaluonteinen) vakuus on. Onko Suomessa kiinnitetty huomiota ihan vääriin asioihin ja niiden varjossa ajetaan meille paljon kalliimpaa järjestelyä?  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Pääministeri Katainen on jo antanut kansan sielunmessuun kutsun ilmoitettuaan, että tulossa on "epämielyttäviä esityksiä". Hän tarkoittanee EVVR:n kasvatuskaavailuihin ja ko. rahaston toimivallan muutoksiin.

Kasvatus on todennäköisesti ensin pienehkö, se hinattaneen johonkin n. 1000 miljardin euron efektiiviseen kapasiteettiin. Myöhemmin on siten helpompaa perustella lisäkasvatusta, kun "valitulle tielle on jo lähdetty".

Tuhannen miljardin efektiivinen luototuskapasiteetti tarkoittaa rahaston itsensä takaamisen vuoksi (saadakseen AAA-reittaus, tai AA, kuten itse laskeskelit) 1700 miljardin kasaa. Kolmisenkymmentä miljardia euroa voi siitä laskea Suomen harteille.

Ei ole syytä epäillä markkinoiden arvioita tuonkin määrän tuplaamistarpeeseen.

Ilmeisesti Suomi tulee kuitenkin torppaamaan tällaiset ideat, koska valtionvarainministeri Urpilainen ei jaksa haaskata loman jälkeen energiaa budjettiesityksen läpikäyntiin.

Matemaattisella mallilla voisi laskea eri skenaariot, mitkä maat tulevat tällä hallituskaudella jättämään ainakin osan muiden euromaiden takauksia pystyyn. Toki pienikin ryppy tarkoittaisi EVVR:n luokitukselle paineita ja AA-luokkakin tuntuu melko etäiseltä siinä kohtaa.

Kreikasta on hyvä aloittaa. Markkinat odottavat tällä hetkellä luottohäiriötä viiden vuoden sisään n. 82% todennäköisyydellä. Näin marginaalisilla luvuilla on suorastaan huojentavaa nähdä Urpilaisen rankka luottamus Kreikan maksukykyä kohtaan.

Olli Pusa

Epäilemättä edessä on joko vakausmekanismin voimakakas (asteittainen?) kasvattaminen tai eurobondit. Itse hieman epäilen, että edetään vakausmekanismin kasvattamisen kautta. Sillehän on jo annettu laajat valtuudet ottaa lainaa ja käyttää sitä eri tarkoituksiin.

Vakausmekanismilla on vielä mahdollisuus saada lainaa AAA luokituksella ylitakauksen vuoksi. Eurobondeissa luokitus olisi ilmeisesti AA. Saksa on onneksi nyt samassa veneessä kuin Suomi eli luokitus AAA. En oikein usko, että saksalaiset ovat niin hulluja, että tahallaan nostavat oman lainansa hintaa. Tai kuka niistä tietää?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

EVVR:n muutokset pitää ensin ratifioida kaikissa euromaiden parlamenteissa. Se tuskin on ongelma, mutta vie kallisarvoista aikaa. Mikäli kaikki aiemmat "tukipaketit" lasketaan EVVR:n kautta, eikä bilateraalisina luottoina niin EVVR käy jo aika pieneksi, eikä sillä ole 22 miljardin euron viikkotahdilla velkakirjaostoilla aikaa nähdä edes syysruskaa.

Yksi vaihtoehto tietysti on se, että EKP jatkaa itse QE-linjallaan. Tällöin kävisi mitä ilmeisimmin kaikille selville se, miten ylivoimaisen tehtävän edessä euroalue on. Mikäli euroon löytyy vastoin epäilyksiäni luottamusta niin tilanne ei ole sittenkään yhtään huono, vaan moska makaa EKP:n taseessa.

Olli Pusa

Henri

Olen samaa mieltä, että paukut alkavat loppua. Nyt vakausmekanismin kautta takaajina on maita (Italia, Espanja (ehkä Ranskankin voisi laskea mukaan)), jotka ovat jo kriisin pyörteissä. Niitä taas pidetään pystyssä EKP:n setelirahoituksella. Siis vakausmekanismikin on pystyssä vain EKP:n tuella. Missä tässä on se optimismin paikka?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Optimismia on siinä, että jos luottamus euroon säilyy niin mitäs sitten? Talouden sopeuttamistoimet käyntiin ja koko tämä europainajainen jäänee muutamassa vuodessa taakse.

Jos taas EKP jatkaa taseensa myrkyttämistä ja se osoittautuu - kuten pahoin pelkään - riittämättömäksi niin jos siinä kohtaa meidänkin poliittisilla päättäjillä on sen verran kelvot neuvonantajat, että ymmärtävät lähteä tästä projektista pois.

Eurobondien jälkeen perääntymisreittiä ei oikein ole.

Olli Pusa

Millaisilla taloudensopeuttamistoimilla homma saadaan tasapainoon? Säätöt ja veronkorotukset tappavat loputkin talouskasvusta. Inflatoinnin vaikutuksia ei pystytä ennustamaan.

Nyt logiikka on se, että etsitään aina isompaa peittoa, jonka olle ongelmat voidaan lakaista. Ei ne sieltä itsekseen mihinkään katoa, vaikka voitaisiinkin vähksi aikaa ehkä piilottaa.

Käyttäjän harmaasusi kuva
Harmaasusi ™

AYE'TEI'H Amarok!

Kun olet nyt tukkinut pääsi sinne missä vielä
järjen kipenettä näkyy, niin voinet sanoa juu
tai ei siihen, onko kyseessä nyt sama fakiirin
temppu pähkähulluimassa mittakaavassa, kuin se
muinainen, jossa fakiiri nosti itse itseään
ilmaan hiuksistaan?

zenistinen kotiäiti, Harmaasusi™

Olli Pusa

Tässä silmänkääntötempussa on tuntunut, ettei temppu ole ihan uponnut yleisöön. Se näkee muuta, kuin mitä fakiiriharjoittelijat toivovat. Eroa on myös siinä, että yleensä kai ajatellaan, että fakiirit harjoittavat itsensä kidutusta. Tässä kidutettavia taitavat olla katsojat.

Heli Hämäläinen

Aivan näin Olli. Tässä performanssissa on piirteitä Jouko Turkan jumalan teatterista. Tässä ostetaan paskaa, jota yleisölle mainostetaan mämminä. Kaikki teeskentelevät että on ostettu laatumämmiä. Mämmi viskotaan yleisön päälle, joka toteaa sen olevan ihan ehtaa sitä itseään. :)

Tuula Hölttä

Huh-huh. Kiitokset mielestäni hyvästä analyysistä. Kun on jo mummoikäinen ja jäänyt pois pankkisektorilta yli 15 vuotta sitten, tuntuu, että aika on kaikkine "finanssi-instrumentteineen" jo todella ajanut ohi.

Muistoihin on kuitenkin jäänyt 90-luvun pankkikriisi, ja mitä siitä seurasi, kun arvopaperit, olkoonpa olleet luottoluokituksiltaan mitä hyvänsä, hyväksyttiin vakuuksiksi.

Olli Pusa

Eipä taida päättäjätkään olla ajan tasalla, ei Suomessa, ei EU:ssa, ei USA.ssa...

Jari Eteläsaari

Nyt kun joku vielä osaisi selittää ERVV:n toiminnan.

Vaikka alkaen siitä mistä ERVV oikein saa varansa tuohon muiden maiden rahoittamiseen ?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

ERVV on rahasto, jonka takaajina toimivat euromaat, jyvitetyin suhtein. Suomen osuus rahastosta on hieman alta 2%, kun taas esimerkiksi Ranskan osuus on pyöreästi 20%.

ERVV:lle on sovittu katoksi 440 miljardia euroa, joskin sen pitää pystyä takaamaan itse itsensä niin sen kokonaismääräksi muodostuu 750 miljardia euroa. Tuo erotus on laskennallinen "ylitakausmäärä", koska oletuksena on se, että jos 440 miljardin luotoista osa osoittautuu huonoksi luotoksi niin rahoittajan tappioita korvataan ylitakausmäärästä - ja ne jyvitetään edelleen samalla suhteella eri euromaille.

Kuvio toimii siten, että ERVV menee huutokauppamaan lainaa, sanotaanko nyt 109 miljardin edestä, se allekirjoittaa lainapaperit ja takaajiksi euromaat. Saadut rahat se kiikuttaa Kreikkaan, josta ne siirretään parissa nanosekunnissa voittoja kärkkyvälle ja varakkaalle ranskalaispankkiirille. Kreikan murheeksi jää jostain kerätä tuo 109 miljardia korkoineen (sovittu nyt 3,5%), jonka Kreikka sitten maksaa takaisin ERVV:lle ja kaikki on hyvin.

Mikäli Kreikka jättäisi velkoja pystyyn niin ylitakausmäärästä ERVV menee huutokauppaamaan lisää lainaa euromaiden takauksella ja maksaa alunperin huutokauppaamansa lainat korkoineen rahoittajille.

Jari Eteläsaari

♦ ERVV:lle on sovittu katoksi 440 miljardia euroa, joskin sen pitää pystyä takaamaan itse itsensä niin sen kokonaismääräksi muodostuu 750 miljardia euroa.

Eli mistä tuo 750 miljardia on tullut tuohon rahastoon kuka sen on sinne laittanut ?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Ei vielä mistään. Sitä käytetään rauhoittamaan rahoittajat siinä tapauksessa, ettei EVVR pystyisi maksamaan heille saataviaan. Eli esimerkiksi Kreikka jättäisi velkoja pystyyn EVVR:lle, tällöin EVVR ei voi palauttaa huutokauppaamaansa lainaa rahoittajille ja nämä kärsivät tappioita. Jos tällainen riski olisi olemassa niin preemiovaade olisi aivan eri kuin mitä se on nyt. Rahoittajat tietävät, että nyt huutokaupataan Kreikkaa varten lainaa, joten pikainen vilkaisu esimerkiksi Kreikan 2-vuotisten lainojen markkinakorosta olisi siinä 35%.

Tuolla ylitakauksella saadaan rahoittajat tuntemaan sijoituksensa EVVR:lle olemaan turvatumpi ja he suostuvat vippaamaan huomattavasti pienemmällä korolla rahastolle rahaa.

Jari Eteläsaari

Mistähän tuo ylitakaus sitten tulee kun se tulee ?
Entä tuo 440 miljardia, onko se jo olemassa, ja jos on niin mistä se on tullut ?

Enempää en toistaiseksi kysy, täytyy sinullekin jättää aikaa muuhunkin kun kysymyksiin vastaamiseen.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Se ylitakaus tulee euromailta, eli euromaiden kansalaisilta.

Samoin se 440 miljardia euroa itse rahaston luototuskapasiteettiin. Siitä on vähän alle 300 miljardia euroa jäljellä.

Sitä 440 miljardia kasataan sitä mukaa, kun tarvetta ilmenee. Kuten jo aiemmin ilmaisin, että jos rahastosta tukea nostavat maat maksavat velkansa rahastolle niin tämä rahasto maksaa niille rahoittajille. EVVR on vain eräänlainen "välikäsi", kuten on esimerkiksi Kreikkakin.

Takaajat ovat vain erit. Jos siis esimerkiksi Kreikalta jää velkoja pystyyn niin se on kaikkien euromaiden kansalaisilta pois, koska Suomenkin pitää sitten ottaa se jyvitetty osuus velkana maksaakseen takausosuus. Lisävelka meille tietää joko

a) veronkorotuksia tai
b) menoleikkauksia tai
c) molempia.

Kuten todettua, Kreikan arvellaan jättävän joitain velkoja pystyyn marginaalisella 82% todennäköisyydellä viiden vuoden sisällä, joten meillä ei taida olla mitään hätää. Onhan meillä vakuudet tilillä, joista voimme joskus tulevaisuudessa hyvällä onnella saada tappioitamme kuitattua.

Olli Pusa

Jos käy niin, että Kreikka ei sitoumuksiaan maksa, sen maksavat EVVR:n takaajamaat viimekädessä. Ylimääräistä takausta tarvitaan myös siksi, että kaikki ERVV maat eivät ole ihan priimaa luottomarkkinoilla. Siihen kuuluvat myös Italia, Espanja, Portugali, Irlanti - ja Kreikkakin. Jos takausten määrä olisi vain valtiolle taattavan lainamäärän mukainen, ei tällainen joukkio saisi AAA luottokelpoisuutta. Jos joku takaaja tulisi maksukyvyttömäksi, ERRV ei selviäisi takaamistaan vastuista. Siksi tarvitaan enemmän takausta. Jos jokin maa ei vastaa sitoumuksistaan, muut joutuvat ottamaan sen vastuut. Jos liikaa maita tippuu kelkasta ja jäljelle jäävien maiden osuudet kasvavat yli aikaisemmin sovitun korotetun rajan, periaatteessa ERRV joutuisi kriisiin ja menettäisi luottokelpoisuutensa. Ei liene vaikea arvata, mitä silloin tehtäisiin. Suomi ym. maat korottavat osuuttaan. Muuten korttitalo romahtaa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kyllä. Hyvä lisäys. Tosin, jos esimerkiksi Kreikka liputtaa jo vararikkoa niin takausosuuteen tällä tuskin on muutenkaan mahdollisuutta. :)

Taisin pitää sitä itsestäänselvyytenä, mutta hyvä tuo idean täsmennys.

Silleen siinä käy. Sitä mukaa kun jäähylle lähtee porukkaa niin euroalueen jääkiekkojoukkueen muille pelaajille kertyy minuutteja enemmän. Siinä voi puhti loppua.

Toimituksen poiminnat