*

OlliPusa

Laittomuutta eläkejärjestelmässä – mitä tekevät valvojat?

Päivän lehdet kertovat riitelystä työeläkemaksun määräämisessä. Arvellaan, että maksun määrääminen jää kokonaan vakuutusyhtiöiden harkintaan, koska EK, SAK, STTK ja Akava eivät kykene sopimaan asioista. Tarkastelusta puuttuu vain yksi ulottuvuus eli laillisuusnäkökulma.

 

Suomen eläkejärjestelmä on varsin ongelmallinen laillisuusnäkökulmasta. Etuudet määritellään laissa, mutta perittävistä maksuista päättää viimekädessä yksityisoikeudelliset vakuutusyhtiöt. Niiden perimät maksut ovat lakisääteisiä ja Suomen kansantalouden kirjanpidossa osa veroastetta. Maksut ovat ulosottokelpoisia ilman oikeuden päätöksiä.

 

Suomen perustuslain mukaan julkista valtaa voidaan antaa yksityiselle vain lailla ja merkittävää julkista valtaa ei silläkään. Esimerkiksi oikeusasteet ovat tulkinneet muutaman kympin pysäköintimaksun määräämisen merkittäväksi julkisen vallan käytöksi.

 

Työeläkeyhtiöt perivät yrityksiltä ja palkansaajilta maksuja yli 10 miljardia vuodessa. Ne voivat kohdistaa perittäviä maksuja eri maksajaryhmille laskuperusteissaan, jotka ne lähettävät sosiaali- ja terveysministeriölle muodollista hyväksymistä varten. STM voi hylätä hakemuksen vain, jos katsoo sen laittomaksi. Tämä on selvä esimerkki merkittävästä julkisen
vallan käytöstä.

 

Suomalaisen työeläkejärjestelmän perustuslain vastaisuus on kyllä ymmärretty. Esimerkiksi Matti Louekoski totesi kerran selvitysmiesraportissaan, että nykyisen perustuslain mukaisesti ei tällaista työeläkejärjestelmää voisi perustaa, koska se on niin pahasti ristiriidassa perustuslain kanssa. Mutta kun se on perustettu, on sen kanssa elettävä. Työeläkejuristit muotoilevat asian niin, että kun työeläkejärjestelmä on perustettu ennen nykyistä perustuslakia, eivät sen säädökset koske työeläkejärjestelmää eikä perustuslaista tarvitse välittää työeläkelakeja
muutettaessakaan.

 

Millaisia maksuja työeläkeyhtiöt voisivat lain mukaan periä? Itsestään selvää on, että maksut voisivat olla vain todellisia eläkekustannuksiin liittyviä maksuja. Toki ne toiminnan luonteen vuoksi voivat olla turvaavia, mutta vain kohtuudella. Ei eläkeyhtiöillä ole oikeutta periä
suoraan ulosottokelpoisia veroasteeseen laskettavia maksuja, joilla ei ole perustetta eläkekustannuksissa. Eikä tuollaiset maksut muutu lailliseksi sillä, että niitä peritään esimerkiksi työkyvyttömyysmaksuiksi naamioituina. Tuollaisten aiheettomien maksujen periminen on yksiselitteisesti vastoin oikeusperiaatteita.

 

Toki virheitä voi sattua ja esimerkiksi työkyvyttömyyskuluja varten voidaan kerätä vahingossa liikaa maksuja. Mutta tahallaan niin ei saa tehdä ja jos maksuja peritään liikaa, on liikaa perityt maksut palautettava kohtuullisessa määrin maksajilleen. Kohtuullisuutta eivät vakuutusyhtiöt ole Suomessa halunneet määritellä. Esimerkiksi Norjassa pitää palauttaa 100%,
Saksassa 90%. Jos tämä palauttaminen jätetään tekemättä, liikutaan taas lain väärällä puolella, erityisesti jos noin menetellään tahallaan.

 

Julkisuudessa on useampaan otteeseen kerrottu siitä, kuinka työeläkeyhtiöt ovat perineet pienyrityksiltä pitkän aikaa liikaa työkyvyttömyysmaksuja. Noita ylijäämiä on nyt kerätty 1,6 miljardia. Pääosin liikaperintä tapahtui jo 1990-luvun jälkipuoliskolla. Vuonna 1986 työkyvyttömyyseläkkeeseen lisättiin ns. yksilöllinen varhaiseläke. Se nosti työkyvyttömyysmenon kaksinkertaiseksi, n. 2%sta palkoista n. 4%:iin palkoista. Kun laman jälkeen 1990-luvun puolivälissä tuo eläkemuoto lakkautettiin, putosi työkyvyttömyysmeno taas
2%:iin palkoista. Mutta maksua ei laskettukaan vastaavasti ja se aiheutti valtavan ylijäämän syntymisen.

 

Hyvällä tahdolla voisi kuvitella valtavan ylijäämän syntymisen olleen vahinko. Tilanne on ollut vakuutusyhtiöissä selvillä jo kymmenen vuotta sitten. Mutta yhtiöt eivät olleetkaan halukkaita palauttamaan liikaa keräämiään rahoja. Asiasta nousi julkinen kohu ja lopulta vakuutusyhtiöt
lupasivat palauttaa liikaa keräämiään rahoja.

 

Pienyritysten työkyvyttömyysmeno on reilu 350 miljoonaa euroa vuodessa. Sen vuosittainen vaihtelu on joitakin kymmeniä miljoonia euroja. Tuon vaihtelun puskurointiin riittäisi esimerkiksi 100 miljoonaa euroa. Mutta varausta on kerätty 1,6 miljardia. Siis aiheetta perittyä maksua pitäisi palauttaa pienyrityksille n. 1,5 miljardia.

 

Vuonna 2006 piti siis palautusten alkaa. Ja työeläkeyhtiöt sekä sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet esittelivät keväällä eduskunnassa laskelmia, joiden mukaan yli miljardi oli palautettu. Kiusallista vain on, että liikaa perittyjen työkyvyttömyysmaksujen määrä on vuoden 2006 jälkeen vain kasvanut. Kun vuonna 2006 luvattiin palauttaa pienyrityksille 0,6%
palkoista, samalla nostettiin maksua 0,7% palkoista. Eli rahat eivät palautuneetkaan. Eduskunnassa keväällä asioita hämmennettiin laskemalla palautettuihin rahoihin myös työttömyyseläkkeestä liikaa perittyjä rahoja. Työttömyyseläkehän on lopetettu, joten sitä varten kerätyille varoille ei ole enää perusteluja.

 

Vaikka maksu olikin 2005 hieman matalampi kuin meno, ei liikaa perittyjä maksuja palautunut pienyrityksille. Syy on se, että liikaa perityille 1,5 miljardille kertyy korkotuloa. Siis 2006 ei myöskään rahaa palautunut eli varaus ei pienentynyt. Hämmentävää on sosiaali- ja terveysministeriön ylimatemaatikon lausunto Iltalehdelle 7.11. 

 

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012110716299622_uu.shtml

 

Tuossa ministeriön edustaja toteaa:

 

”Työkyvyttömyysmaksu nostettiin (suurtyönantajat), mutta samalla annettiin tilapäinen alennus (pientyönantajat). Tällä tavoin pystyttiin pientyönantajien maksu asettamaan suurin piirtein samalle tasolle kuin vuonna 2005”


Siis laillisuusvalvonnasta vastaava ministeriön virkamies tunnustaa julkisesti, että 2006 maksua mitoitettaessa ei edes ollut tarkoituksena palauttaa rahoja. Laskuperusteilla kikkailemalla ylijämät piilotettiin muualle muutamaksi vuodeksi, kuten olen toisessa blogissani kuvannut. Muutenkin tuo haastattelu antaa omituisen kuvan laillisuusvalvontaa suorittavan sosiaali- ja
terveysministeriön ajattelusta. Vastauksissa he esiintyvät toimintaa puolustelevina valmistelijoina eikä asioita arvioivina laillisuusvalvojina. Tämä lienee seurausta siitä, että ministeriön virkamiehet ovat kaksoisroolissa. He istuvat valmisteluryhmässä valmistelemassa asioita ja sitten he vaihtavat roolia ja ovat laillisuusvalvojina hyväksymässä ehdotuksia, joita ovat itse olleet valmistelemassa.

 

Eduskunnassa säädettiin keväällä laki, joka sallii vakuutusyhtiöiden laskea nämä varaukset pääomiin, joilla ne kattavat sijoitusriskejä. Siinä yhteydessä eduskunnassa vaadittiin, että liikaa perityt varat on palautettava pienyrityksille. Tästä asiasta piti tehdä selvitys. Ja
arvatkaapas, keiden piti tehdä tuo selvitys? Vakuutusyhtiöiden tietenkin. Siis ne, joiden pitäisi palauttaa rahat tekevätkin selvityksen. Luulisi, että työmarkkinatahot ainakin tarkastuttaisivat laskelmat riippumattomilla asiantuntijoilla.

 

Selvitystä ei vain ole kuulunut ja aika mahdotonta tuota asiaa olisikaan selittää parhain päin. Niin järjettömiin mittoihin ylijäämät ovat kasvaneet. Ja koko ajan on syytä muistaa, että tuollaisten aiheettomien maksujen kerääminen on laitonta ja niiden palauttaminen on oikeudellinen kysymys.

 

Nyt olemme sitten saaneet lukea lehdistä, että EK:n ja palkansaajajärjestöjen johto neuvottelevat ensi vuoden maksusta. Ja yksi neuvottelun kohde on se, pitääkö vakuutusyhtiöiden palauttaa pienyrityksille liikaa perimiään maksuja ja jos pitää kuinka paljon?

 

Ensimmäiseksi on ihmeteltävä, millä valtuuksilla työmarkkinaneuvottelijat neuvottelevat siitä, pitääkö vakuutusyhtiöiden noudattaa lakia vai ei? Liikaa perittyjen rahojen palauttaminen on
oikeudellinen kysymys, ei työmarkkinakysymys. Ei noilla neuvottelijoilla ole mitään oikeutta antaa vakuutusyhtiöille lupaa laittomaan menettelyyn. Edelleen asiassa on kokonaan unohdettu jääviyskysymykset. Kaikki työmarkkinajärjestöjen neuvottelijat ovat jonkin työeläkeyhtiön hallituksen jäseniä eli yhtiön virallisia edustajia. He siis ovat antamassa lupaa omille yhtiöilleen laittomaan toimintaan? Eri rooleissa samat henkilöt käsittelevät samaa asiaa
useita kertoja.

 

Näissä neuvotteluissa EK on esiintynyt tahona, joka haluaa palauttaa liikaa perittyjä työkyvyttömyysmaksuja. Mutta ei EK halua palauttaa pienyrityksille niiltä liikaa perittyä vaan antaa pienen palautuksen kaikille, myös suuryrityksille. EK:han on korostetusti suuryritysten edunvalvoja.

 

Palkansaajajärjestöt ja erityisesti SAK esiintyvät palautusten vastustajina. Toki EK:n muotoilema suuryrityksiä suosiva palautuslinja on kyseenalainen, mutta miksi SAK on vastustamassa lain edellyttämää toimenpidettä? On syytä olettaa, että tässä toimii työmarkkinamiesten luottamukselliset suhteet. Ennenkin on tapahtunut, että EK on pyytänyt SAK:ta tai STTK:ta vastustamaan jotakin asiaa, jota se itse ei uskalla vastustaa.

 

Nyt siis kuulemma ollaan umpikujassa ja työmarkkinamiehet ovat pesemässä käsiään ja siirtämässä asiasta päättämisen vakuutusyhtiöille. Kun kyseessä on työmarkkinanäytelmä, tuollaisesta ei voi olla varma, ennen kuin niin todella tapahtuu. Mutta jos asian päättäminen siirtyy vakuutusyhtiöille, kuka sitä päätöstä on tekemässä? Samat työmarkkinamiehet, työeläkeyhtiöiden hallituksen jäseninä ovat taas päättämässä haettavista laskuperusteista.

 

Mikään järjestely ei poista sitä asiaa, että pienyrityksiltä liikaa perittyä 1,5 miljardia ei vieläkään ole palautettu. Laiton tilanne työeläkejärjestelmässä jatkuu tältä osin edelleen. Ja laillisuusvalvoja sosiaali- ja terveysministeriö ei kykene pistämään asioita lain mukaiselle
tolalle.

 

Olisiko valtakunnan muiden laillisuusvalvojien kuten oikeuskanslerin aika puuttua tähän laittomaan toimintaan? Oikeuskanslerilta voi vaatia linjausta järjestelmän laillisuudesta. Ei kai tuollaista ratkaisua voi jättää vakuutusyhtiöiden ratkaistavaksi?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

. suvituuli

No, mikä estää esim. Olli Pusaa kantelemasta asiasta oikeuskanslerille tai Eduskunnan oikeusasiamiehelle?

Olli Pusa

Tiedän, että sellaista jotkut suunnittelevat. Mutta voihan nuo viranomaiset oma-aloitteisestikin tarttua asiaan. Kun se on saatettu heille tiedoksi.

. suvituuli

Harmi, ettei tämä taida olla (ainakin-vielä-dosentti) Bäckmannin asialistalla. Olisi varmaan hoitanut jo moneen kertaan asiaankuuluvien kunnialoukkausvaateiden kera.

Olli Pusa Vastaus kommenttiin #3

Kyllä tämän asian eteneminen näin surkeasti pienyritysten kannalta saattaa kertoa, että niiden edunvalvonta on jostakin syystä tehotonta.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Jos maksan liikaa veroja, niin saan veronpalautuksen.

Jos yritys maksaa liikaa työkyvyttömyysmaksua (veron luonteinen maksu), niin se saa työkyvyttömyysmaksupalautuksen.

PISTE.

Olli Pusa

Niin sitä loogisesti ajattelisi. Mutta ei näköjään Suomessa. Se jonka pitäisi palauttaa liiat rahat tekee selvityksen tarvitseeko sen palauttaa rahoja. Nyt ei edes sitä ole tehty.

Varmaan tehdään jonkinlainen kohua laannuttava limbo, jossa palautetaan pikkuisen rahaa kaikille. Ja sitten yritetään taas unohtaa palauttamatta olevat miljardit.

Verottajankin kanssa asiointi on helpompaa. Johtuuko siitä, että on viranomainen?

Jari Tuomoja

"Se jonka pitäisi palauttaa liiat rahat tekee selvityksen tarvitseeko sen palauttaa rahoja. Nyt ei edes sitä ole tehty."

Miksi Suomessa edes pitää olla monta eläkevakuutusyhtiötä, koska käytännössä kaikilla on loppujen lopuksi yksi ja sama lopputulos yksittäisen ihmisen kannalta? Onko se vain sitä, että saadaan lisää johtajia ja todellisia valtaapitäviä sekä ehkä yritysten osakkeiden prosenttitaakkaa näennäisesti pienemmäksi ja näin ollen karataan vastuista?

Nyt esim. Talvivaaran tapauksessa eri eläkeyhtiöt omistavat ehkä noin 25% vähintään yhtiöstä ja valtio vielä +9%. Mutta kun kaikilla on alle 10% omistusosuus, päästään monestakin vastuusta ulos.

Olli Pusa Vastaus kommenttiin #21

Useampi yhtiö tarvitaan perustelemaan sitä, että pitää olla tällainen "hajautettu" järjestelmä. Jos olisi yksi yhtiö, heräisi heti keskustelu, pitäisikö sen olla valtiollinen laitos?

Toisaalta hajautettua työeläkejärjestelmää on murennettu mm. vaikeuttamalla eläkesäätiöiden ja eläkekassojen toimintaa, joten kovin johdonmukaista ei toiminta ole ollut.

Tapio Neva
Olli Pusa

Kolmikantaa hoetaan niin kauan, kuin se on käyttökelpoinen keino pitää Suomen suurimmat pääomat omassa hallinnassa ja kaiken kontrollin ulkopuolella.

Jari Tuomoja

"Olisiko valtakunnan muiden laillisuusvalvojien kuten oikeuskanslerin aika puuttua tähän laittomaan toimintaan? Oikeuskanslerilta voi vaatia linjausta järjestelmän laillisuudesta. Ei kai tuollaista ratkaisua voi jättää vakuutusyhtiöiden ratkaistavaksi?"

Oikeuskansleri toteaisi tuossa asiassa, että hän ei näe asiassa mitään ongelmaa ja vaikka näkisi, niin hänellä ei ole asiassa toimivaltuuksia, koska kyse on yksityisistä eläkevakuutusfirmoista.

"Ensimmäiseksi on ihmeteltävä, millä valtuuksilla työmarkkinaneuvottelijat neuvottelevat siitä, pitääkö vakuutusyhtiöiden noudattaa lakia vai ei? Liikaa perittyjen rahojen palauttaminen on
oikeudellinen kysymys, ei työmarkkinakysymys."

Laki on kaikille sama, mutta sitä voidaan tulkita tapauskohtaisesti halutulla tavalla.

"Edelleen asiassa on kokonaan unohdettu jääviyskysymykset. Kaikki työmarkkinajärjestöjen neuvottelijat ovat jonkin työeläkeyhtiön hallituksen jäseniä eli yhtiön virallisia edustajia. He siis ovat antamassa lupaa omille yhtiöilleen laittomaan toimintaan?"

Tuo on todella mielenkiintoinen kysymys. Ongelmaksi tuossa ehkä tulee, että vaikka se on kaikille jotakuinkin selvää, niin sellaista tahoa eikä viranomaista löydy Suomesta joka tuohon puuttuisi. Mietin, että onko edes koko EU:ssa sellaista tahoa joka pistäisi puhaltamaan pilliin tuossa kohtaa?

"Näissä neuvotteluissa EK on esiintynyt tahona, joka haluaa palauttaa liikaa perittyjä työkyvyttömyysmaksuja."

Lainaus eräästä kirjasta (jos lainaus sallitaan):

"Eläkeyhtiöiden otetta elinkeinoelämään voi havainnollistaa varsin hyvin tarkastelemalla sitä, miten paljon EK:n hallinnon keskeiset henkilöt ovat sitoutuneet työeläkeyhtiöiden hallintoon. Nopeasti käy selväksi, että EK:n toimiston henkilöistä tärkeimmillä on paikka työeläkeyhtiöiden hallinnossa. Leif Fagernäs oli Ilmarisen hallituksessa ja hänen seuraajansa Mikko Pukkinen peri tämän tehtävän vuoden 2011 alusta. Rantalan ryhmässä oleva EK:n lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen on Varman hallituksessa jne.

Myös luottamustehtävissä olevilla on merkittävä asema työeläkeyhtiöiden hallinnossa. Aikaisempi EK:n hallituksen puheenjohtaja Sakari Tamminen on Varman hallituksen puheenjohtaja. Hänen seuraajansa Ole Johansson on Varman hallituksen varapuheenjohtaja. EK:n hallituksen varapuheenjohtajista Kari Stadigh on myös Varman hallituksen jäsen. Muista EK:n hallituksen varapuheenjohtajista Matti Halmesmäki ja Reijo Karhinen ovat Ilmarisen hallituksen jäseniä ja Kari Jordan Varman hallintoneuvoston varapuheenjohtaja.

Muista EK:n hallituksen jäsenistä Karsten Slotte ja Kai Telanne ovat Varman hallituksen jäseniä ja Liisa Leino varajäsen. Timo Kohtamäki ja Riitta Tiuraniemi ovat Ilmarisen hallintoneuvoston jäseniä. Kari Savolainen on Eteran hallituksen jäsen."

Tuota lainausta tosin nyt pitää sen verran tarkentaa, että Mikko Pukkinen saa lähteä ja tilalle on astumassa Jyri Häkämies. Ehkä Olli osaa hieman avata tätä lausetta: "Kaksi vuotta EK:n toimitusjohtajana toiminut Pukkinen oli tekemässä raamisopimusta, joka on saanut osakseen kovaa arvostelua EK:n jäsenliitoilta."

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

"Oikeuskansleri toteaisi tuossa asiassa, että hän ei näe asiassa mitään ongelmaa ja vaikka näkisi, niin hänellä ei ole asiassa toimivaltuuksia, koska kyse on yksityisistä eläkevakuutusfirmoista."

Valtion on siis nostettava kanne raastuvassa?

Olli Pusa

Valtio ei kannetta nosta. Lähinnä valtiota olisi, jos jotkut kansanedustajat laittaisivat kanteen liikkeelle. STM on oikeuskanslerin valvottava ja ei yksityisen yrityksen harjoittama merkittävän julkisen vallan käyttö niin kaukaa liippaa oikeuskanlerin reviiristä.

Olli Pusa

Olet oikeassa. Jos laillisuusvalvojilla olisi ollut tahtoa, rohkeutta tms. puuttua asioihin, olisivat he tehneet sen jo aikaisemmin. On mahdollista, että tästä tulee taas yksi naula hallinnon uskottavuuden arkkuun. Mutta pitää antaa heille tilaisuus näyttää mihin pystyvät.

Onko heillä toimivaltaa, on monimutkaisempi kysymys. Ainakin heillä on valtaa puuttua sosiaali- ja terveysministeriön toimintaan. Ja nuo "yksityiset" yhtiöt käyttävät merkittävää julkista valtaa. Kyllä siitä pitäisi löytää oikeuskanmslerin kannanotto. Vaikka ei ihmiset siltä varmaan paljoa oleta.

Kun välit työeläkeyhtiöiden ja EK:n välillä ovat noin tiiviit, selviää miksi työmarkkinatahot siirtävät likaisen työn yhtiöihin. Saa etäisyyttä asioihin. Tuo jostakin löytämäsi lähde kertoo asiasta paljon ;-)

Pukkisen lähdöstä ei tiedä. Ehkä vain ei ollut mieleen. Mutta kun Renkien kaappauksessa virnisteltiin EK:sta renkien organisaationa niin ovat hieman havahtuneet ja laittavat Kokkilan eli omistajan puheenjohtajaksi. Taisi pilkka osua arkaan kohtaan.

Häkämiehen osalta tuo ei ole niin dramaattinen muutos. EK:n juoksupoika vaihtaa yhdestä postista toiseen, mutta pomo säilyy samana.

Seppo Hildén

Olli, asiasta kolmanteen, sinä kun tunnet noita eläkeasioita, niin ihan mielenkiinnosta, Ilmariselta kun tulee nykyään noita eläkekertymälaskelmia kansalaisille postissa, niin huomasin että alle 23-vuotiaana tehdystä työstä ei kerry eläkekertymää eikä työhistorialistauksessa ole laitettu mitään työpaikkoja joissa on ollut ennen 23-vuotispäiviä.

Mutta minä ja moni muu ollaan tehty vuosia töitä ennen kun ollaan täytetty tuo 23 ja maksettu siis eläkerahoja palkastamme. Ja siis ihan turhaan. Tässä nyt tuntuu leijuvan lievä kusetuksen maku. Rikosnimikkeenä tuo olisi kait petos, mutta taitaa olla vanhettunut, heh.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Tuolloin laki oli tuollainen, että eläkettä ei kertynyt alle 23-vuotiaille. Ei ne maksut aivan turhia ollut, sillä ne menivät yhteiseen pottiin, ja siten kenties alensivat maksuja. Minulla nuo luvut näkyy osassa ansiotyöt, joista ei kerry eläkettä (Varma).

Olli Pusa

Laki muuttui 2005. Sitä ennen ei alle 23 vuotiaille kertynyt eläkettä eikä sitä tullut lainmuutoksen jälkeenkään takautuvasti.

Maksu meni tosiaan pääosin yhteiseen pottiin. Toki alle 23 vuotiaat olivat työkyvyttömyyseläkkeen piirissä, mutta tuon ikäisillä sen osuus kustannuksista oli mitätön.

Olli Pusa

Seppo sinun palkastasi maksetut rahat ovat menneet muuhun tarpeeseen ja varmaan vakuutusyhtiöt kiittävät. Jos olet ollut tuolloin pienyritysten palveluksessa, sinunkin palkastasi maksettuja varoja on tuossa miljardikasassa, josta riidellään. Taitaa olla epävarma sijoitus sinulle ja ei osallistumisesta ole edes kysytty.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Juuri eduskunta IiI esityksestä tulleena, ei voi kun ihmetellä tätä korporatismin toimintaa. Virkamiehet, samoin kuin poliitikot ovat vahvasti suuryrityseliitin eli EK:n holhouksessa. Jos ja kun esim. Häkämies siirtyisi vetämään EK:ta osoittaisi sekin hyvin sen mistä nykyhallitus saa ohjausta.

Olli Pusa

Kun asioita analysoi, ei voi tulla muuhun tulokseen, kuin se, että poliitikot ovat elinkeinoelämän hyvä veli verkoston juoksupoikia. Silloin Häkämieskin vain vaihtaa paikkaa "konsernin" sisällä. Jotkut näkyvät poliitikot kauhistelevat asiaa epävirallisissa keskusteluissa, mutta kaikki toimivat kiltisti hyvä veli verkoston tahdon mukaan.

Mitä tuumasit esityksestä? Oliko katsomisen arvoinen ja saiko teatteri mielestäsi kerrotua asian ilman, että alkoi nukuttaa kesken esityksen?

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Olen täysin samaa mieltä kanssasi ja näkisin, että jos Häkämiehen nimitys toteutuu, merkitsee se hänelle ylennystä urakehityksen näkövinkkelistä. Juoksupojasta juoksupoikien verkoston esimieheksi ja valtaeliitin sihteeriksi.

Mielestäni esitys oli rohkea kannanotto ja yllättävän avoin kuvaus siitä, mistä sinäkin olet näillä palstoilla kirjoitellut. Olisin hieman nopeuttanut väliajan jälkeistä "hidasta" kerrontatapaa, mutta toisaalta ainakaan siitä ei voi syyttää, etteikö asioiden laita olisi selkeästi tullut esille, tämän selkeämmin ei asiaa enää voi kertoa.
Oma tulkintani yleisön "reaktioista" tuntui olevan melko yllättävä ja varmaankin osa yleisöstä ei uskonut tämän tapahtuvan Suomessa. Toivottavasti tällä tavalla saadaan myös kansaa herätettyä ja avaamaan silmiä kaikesta siitä, mitä meille näiden "virallisten" tahojen kautta syötetään. Suosittelen lämpimästi !

Olli Pusa Vastaus kommenttiin #19

Häkämies pääsee paitsi valtaeliitin sihteeriksi, myös jonkinlaiseksi hyvä veli verkoston jäseneksi. EK:n toimitusjohtaja on perinteisesti ollut Ilmarisen hallituksen varapuheenjohtaja.

Tuollaisen näytelmän katsojamäärä jäänee parhaimmillaankin 10.000-15.000 välille. Katsojien joukossa on myös työeläkejärjestelmän ja työmarkkinaporukan edustajia (ei varmaankaan itseään korostaen...). He ovat näytelmästä lähinnä raivostuneita, koska se osuu liian lähelle.

Mutta kuitenkin melkoiselle joukolle ihmisiä tuo näytelmä avaa silmiä. Ja uskoisin, että nuo ihmiset ovat monella tapaa mielipidevaikuttajia ja siksi näytelmän viesti voi välittyä laajemmallekin.

Toimituksen poiminnat