*

OlliPusa

Olli Rehn – Brysselin Bobrikov

Jokin aika sitten Timo Soini aiheutti pientä kohinaa kutsumalla komisaari Olli Rehniä Brysselin Bobrikoviksi. Minusta nimitys tuntui silloin hieman kärjistävältä. Mutta kun tänään kuuntelin Olli Rehnin selityksiä eurobondeista, ei nimitys enää tuntunutkaan niin kummalliselta.

 

1. Rehnin ulostulo

 

Olli Rehn puolusti eurobondeja ja ihmetteli miksi suomalaiset suhtautuvat niihin niin nihkeästi. Rehn vertasi eurobondeja Kuntarahoituksen kunnille välittämiin lainoihin. Suomalaiset eivät niissäkään murehdi heikkojen kuntien aiheuttamaa riskiä. Miksi siis vastustetaan eurobondeja?

 

Itselläni on ehkä hieman perspektiiviä asiaan, koska toimin Kuntarahoituksen toiminnan alussa sen toimitusjohtajana. Tehtäväni oli kehittää yhtiön liikeidea, palkata toimitusjohtaja ja avainhenkilöt ja laatia yhtiön myyntiesitteet. Kun yhtiölle hankittiin luottoluokitus, olin ”pääkuulusteltavia” Standard,&Poorsin ja Moodysin reittausryhmille. Mitä Rehnin tokaisusta voi päätellä tällaisella taustalla?

 

2. Historia lyhyesti

 

Kuntarahoituksen toiminta laitettiin laajemmin käyntiin 1990, kun lama ja luottokriisi olivat iskemässä Suomeen. Pankkien luottokelpoisuudet olivat romahtaneet ja niiden piirissä oli halua kerätä piilevää pankkitukea perimällä kunnilta ylisuuria lainamarginaaleja. Ulkomaista valuuttaa eivät pankit pystyneet saamaan paljoakaan. Silti kuntien piti saada rahoitusta, jotta rattaat olisi saatu pyörimään ja palvelut toimimaan. Kunnat olivat ennen kriisiä melkein velattomia eikä velkamäärä kriisin jälkeenkään ollut valtava. Toiminnan laajuuteen nähden volyymit olivat varsin vaatimattomia.

 

Syntyi rahoitusteoreettisesti omituinen tilanne. Kunnat, jotka verotusoikeutensa vuoksi olivat luottokelpoisempia kuin pankit, ottavat lainaa luottokelvottomammilta pankeilta. Syy tähän kummallisuuteen oli selkeä. Suomalaiset kunnat olivat luottokelpoisia, mutta pieniä. Hyvin harvalla oli sellaista volyymiä, että sillä olisi voinut toimia lainamarkkinoilla. Helsingin kaupunki oli pääkaupunkiasemansa ja kokonsa vuoksi oikeastaan ainoa.

 

Ideana Kuntarahoituksessa oli koota kuntien volyymi yhteen. Yhdessä ne olisivat riittävän kookkaita kansainvälisille lainamarkkinoille. Idea ei ole ainutkertaisen uusi, samankaltaisia järjestelyjä on muissakin maissa. Tällä tavalla kunnat voisivat ohittaa kriisissä olevat pankit rahoitushuollossaan.

 

Entä ne riskit? Suomalaista kunnista ei luottotappiota tunnettu. Kuntien eläkevakuutus takasi lainat. Käytännössä se tarkoitti, että eläkevakuutus olisi maksukyvyttömyyden tilanteessa ottanut lainan itselleen, jolloin ulkomaille luottomaine ei olisi kärsinyt. Eläkevakuutus olisi perinyt lainan kunnalta. Kunnan laina eläkevakuutukselta ei mikään kummajainen tuolloin ollut.

 

Kuntiin liittyvää rahoitusriskiä pohdittiin paljonkin Kuntarahoitusta käynnistettäessä esimerkiksi valmistauduttaessa luottoluokittajien kuulusteluihin ja myyntiesitteitä tehtäessä. Kuntien verotusoikeus oli yksi peruspilari. Mikäli jollakin kunnalla olisi ollut ylivoimaisia vaikeuksia selvitä lainoistaan, olisi valtio joutunut puuttumaan peliin. Elinkelvoton kunta olisi liitetty johonkin toiseen kuntaan. Samaahan tasavallan hallitus parhaillaan suunnittelee suuressa mitassa.

 

3. Kuntien yhteisvastuu

 

Suomessa kunnilla on tietyssä määrin tosiasiallinen yhteisvastuu. Osa valtion tuloista jaetaan kunnille valtionosuuksina, suuruusluokkana 10 miljardia vuodessa. Valtio on linkki kuntien välillä. Kunnan asemaa Suomessa voi jossakin määrin verrata Suomeen liittovaltion osana. Merkittävä osa tuloista menisi liittovaltiolle, joka jakaa sen avustuksina muille ”osavaltioille”.

 

Miksi Suomessa tämä yhteisvastuu hyväksytään? Onhan viime aikoina pääkaupunkiseudun kunnista kuulunut nurinaa tällaisesta tukijärjestelmästä ja on vaadittu rahoja omaan käyttöön. Pääkaupunkiseudulla valitusten uskottavuutta nakertaa se, että pääkaupunkiseudun asema on yksi nimenomainen syy sen kuntien vahvuuteen. Pääkaupunkiseudulle on keskittynyt yritysten pääkonttorit, hallinnon virat sekä monenlaista taloudellista toimintaa. On hyvä kysymys, kuinka paljon pääkaupunkiseudun vahvuus perustuu tähän ja kuinka paljon muhin vahvuuksiin.

 

Edelleen väestön muuttoliike on tuottanut pääkaupunkiseudun kunnille edullisia ratkaisuja. Muuttoliikkeen myötä sinne on tullut nuoria opiskelemaan ja töihin. He ovat usein käyneet koulunsa kotipaikkakunnallaan, mutta maksavat veronsa esimerkiksi pääkaupunkiseudulle. Heidän kotipaikkakunnalle jääneet vanhempansa saattavat olla niitä, joiden hoitoon pääkaupunkiseudulla maksetut ja maakuntaan menneet avustukset ovat menneet.

 

Kuntien osalta luottoriski on merkityksetön sivujuonne. Todellinen kysymys on tulojen tasaaminen kuntien kesken. Toistaiseksi tuo on hyväksytty, vaikka joitakin kriittisiä kommentteja onkin esitetty. Niiden merkitys nähdään tulevaisuudessa. Rehn ei ilmeisesti ymmärrä koko asetelmasta mitään.

 

  4. Rehnin todelliset motiivit? Mikä sitten on komissaari Rehnin todelliset motiivit? Hänen tarkoituksensa on markkinoida eurobondeja Suomessa. Ja hän yrittää tehdä sitä vertaamalla asiaa Kuntarahoituksen toimintaan. Rehn selittää, että eurobondeilla saataisiin tasaisella ja kohtuullisella korolla rahaa kaikille euromaille. Myös kaaoksen partaalla olevat Kreikka ja Espanja saisivat rahoitusta halvemmalla kuin nyt ja vastapainoksi Suomi maksaisi lainoistaan enemmän. Mutta Rehn jättää kertomatta yhden ulottuvuuden. Eurobondien myötä asteittain päädyttäisiin yhteisvastuulliseen velkaan. Silloin Suomen velkavastuu ei olisikaan 45% BKT:sta vaan euroalueen keskimääräinen 90% BKT:sta. Suomen velkavastuut kasvaisivat lähes 100 miljardia.

 

Entä sitten riskit? Kuntarahoituksen taustalla oleva riskit eivät ole ongelma. Velan määrä on kokonaisuuteen nähden vähäinen ja kunnat ovat suomalaiseen tapaan olleet vastuullisia velanhoitajia. Ja kriisitilanteessa kuntaliitokset ja valtion puuttuminen asioihin varmistavat asiat.

 

Mutta miten on Rehnin hehkuttamissa eurobondeissa? Niissä osa velallisista on maita, joilla on aivan erilainen suhtautuminen velkojen hoitoon kuin Suomessa. Velkasummat suhteessa BKT:hen ovat aivan eri suuruusluokkaa. Ja se avustusjärjestelmä kriisin sattuessa? Tuskin Espanjaa liitetään Ranskaan siksi, että Espanja ei selviä veloistaan. Siis ainoa keino hoitaa kriisimaan tilanne on toteuttaa suomalaisen kuntien valtionapujen kaltainen tulonsiirtojärjestelmä maiden kesken. Siis kriisimaat voivat hoitaa velkansa, koska me osaltamme lahjoitamme rahat heille sitä varten.

 

Tässä on siis komissaari Rehnin todellinen viesti. Kun euroalueen kriisimaat eivät enää kykene selviämään veloistaan, pitää siirtyä yhteisiin velkakirjoihin, jolloin kaikki euromaat ovat velkansa suhteen samalla viivalla. Jotta siitä ei aiheutuisi liian suuria riskejä, pitää tosiasiassa toteuttaa suomalaisen valtionosuusjärjestelmän kaltainen tulonsiirtojärjestelmä euromaiden välillä. Tulonsiirtounioni, liittovaltio.

 

Suomen avustusten suuruuttakin on arvioitu. Tuollaisessa tulonsiirtojärjestelmässä Suomen maksamat avustukset kriisimaille ovat vähintään 10 miljardia vuodessa. Siis Suomi joutuisi maksamaan nykyisten vajeidensa lisäksi vuodessa kuntien valtionosuusjärjestelmän verran avustuksia kriisimaille. Ehkä Rehn halusi tällä vertauksella osoittaa, mistä Suomi voi tuon 10 miljardia irrottaa? Lopetetaan kuntien valtionosuudet ja maksetaan ne rahat euroalueen kriisimaille. Enää ei tarvitsisi pohtia vanhusten hoidon mitoituksia, aika hoitaisi asiakkaat mullan alle. Voi tietysti olla hieman kiusallista kunnallisvaalikampanjaansa käynnistävälle keskustalle, että tällainen asia heitetään pöydälle puolueen oman broilerin toimesta. Saa nähdä, sanoutuuko Juha Sipilä irti Rehnin ajatuksista?

 

Saksalainen entinen EKP:n johtokunnan jäsen Jurgen Stark on todennut haastattelussa, että vuodesta 2010 alkaen EKP on ollut paniikissa. Samanlaista paniikkimielialaa edustanee Rehnin eurobondien myyntipuhe. Mitä tahansa tehdään, jotta saataisiin pidettyä huojuva korttitalo pystyssä edes vähän aikaa. Ja eurotukien ja liittovaltion puolustajilta on argumentit loppumassa. On kai kohteliaisuuden vuoksi oletettava, että Rehn syöttää meille puppua tarkoituksella. Olisihan aika arveluttavaa todeta, että hän on hölmö, joka ei ymmärrä asiasta mitään

 

Olkoon siis Olli Rehn Brysselin Bobrikov.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

37Suosittele

37 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (97 kommenttia)

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen

Katsoin varmaan samaa ohjelmaa. Kun katsoin hänen elekieltään, tapaa puhua. Ajattelin että hän puhuu minulle, meille Suomalaisille. Tätä miestä minun pitäisi kunnioittaa, hän on kuitenkin korkeassa virassa.
Puhuukohan Olli samalla tavalla ja tyylillä ystävilleen, vaimolleen, sukulaisilleen.
Juttaa syytettiin joku aika sitten termillä puhuva pää.

Kyllä nyt Jutta jää kirkkaasti hopealle, kyllä minä katselin puhuvaa päätä. Päätä jolla ei ollut kuin roolipellen paikka.

Olli Pusa

Ei virka tuo kunnioitusta. Se pitää ansaita. Kieltämättä kummallinen ulostulo.

Käyttäjän juhakuittinen kuva
Juha Kuittinen

Mielesstäni eurobondit melkeinpä viimeinen naula Suomen arkkuun. Budjettivalta luovutettaisiin komission komissaareille ja kaiken maailman (Peres)troikille.
Met maksetaan esim. Kreikalle
apurahaa, että se saa maksaa Saksalle, Ranskalle, Luxenburgille yms. velkansa.
No tämähän on vasta esitys mutta kohta varmaan olosuhteista johtuva pakko- Kreikkalaiset ja Espanjalaiset ovat jo aika hyvin polttopulloineen barrikadeilla. No Eu "rauhan" liittona saa mellakat tyyntymään kun Jorgoksille hieraistaan euronbondien kautta rahaa.

Olli Pusa

Tässä kuvausta, minne rahat menee:

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/09/30/n...

Ja tässä kuvausta, mitä tarkoittaa Rehnin haastattelussaan hehkuttama budjettikuri. Kuinka se siis menikään:

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2012/09/30/sa...

Ja vähän makupaloja siitä, minne Espanja on menossa:

"Espanjan budjetin alijäämäksi 2012 on myönnetty -9,4% BKT:sta aikaisemmin arvioidun -8,9% sijaan. Suomeen sovitettuna tuollainen alijäämä vastaa n. 18 miljardia euroa. Ensi vuonnakin alijäämä tulee olemaan suurempi kuin on aikaisemmin arvioitu.

Työttömyysprosentti Espanjassa on n. 25% ja nuorisotyöttömyysprosentti yli 50%. "

Jukka Kaulanen

Hyvä kirjoitus! Olli Rehnin ilmeily puhuessaan on jotenkin harjoitellun näköistä, vai onko se vain minun kuvitteluani.

Olli Pusa: "Pääkaupunkiseudulle on keskittynyt yritysten pääkonttorit, hallinnon virat sekä monenlaista taloudellista toimintaa".

Pk- seudulla on toistasataa pääkonttoria, mutta eihän esim Helsingissä tuoteta mitään esineitä. Joskus markan aikaan kauniaislaiset kehuivat, että he rahoittivat koko uimahallin 30 mmk: n peruskorjauksen pelkästään yhden Nokian varajohtajan maksamilla veroilla. Talvivaaran johto ja pääkonttori rahoittavat puolestaan Espoota, kun taas myrkyt jäävät Kainuuseen.

Matti Mottonen

Miten voisikaan yhteinen Eurooppa onnistua, kun yhteinen Suomi ei onnistu.
Muilta osin en ole varma liittyykö kirjoitus avaukseen.

Pks- on ollut teollistumisen vetureita metsäteollisuus- ja ruukkialueiden ohella. Nyt ovat pajat väistyneet ja muunlainen taloudellinen toiminta tullut sijaan. On rahoitusta, vakuutusta, ohjelmistoja, markkinointia... Vastaava kehitys on tapahtunut kaikissa maissa. Ehkä se nyt tapahtuu globaalisti.

Raha liikkuu enemmän muussa kuin tavarassa, Apple vs Nokia, HenkkaMaukka vs Nanso. Mutta ei, suomalaiselle työ on tehtaassa ja tavaralla on arvo. Tavarakin tarvii myydä ja se tarvitsee ihmisiä (myymaan että ostamaan). Ihmiset ovat keskuksissa ja Suomessa ihmisiä on vähän.

Yritysten verot eivät keräänny pääkonttoriin sillä perusteella, että kyse on pääkonttorista. Nokia-esimerkissä yhtiön tulot ovat pääosin muualta kuin Suomesta ja toimintaa, jolla tuloja kerrytetään, harjoitettiin Espoosta. Olet varsin oikeassa, että Espooseen eikä Kauniaisiin ne palkkaverot tuossa kuuluisivat. Helsinki erityisesti kärsii Espoon ja Kauniaisten poimiessa rusinat pullasta. Salo sensijaan sai varmasti osuutensa Salon tehtaan tuotosta ja palkkaveroista, tämä jo ennen verotulojen tasausta.

Mutta miten tosiaan toimisi eurooppalainen rahoitus, kun kotimaassakin kateus on valloillaan.

Olli Pusa

Jokainen voi miettiä asiaa omakohtaisesti. Haluatko lajoittaa tuhansia euroja rahojasi joillekin täysin tuntemattomille, vierasta kieltä puhuville ihmislle, jotka ovat yhtä vauraita kuin sinäkin. Ja jos tiedät, että nuo ihmiset pystyisivät maksamaan laskunsa, mutta eivät viitsi ja siksi maksattavat menonsa sinulla?

On hieman eri asia maksaa valtionosuutta kuntaan, josta oma koulutuksesi on aikoinaan kustannettu ja joka verovaroilla hoitaa ikääntyneitä vanhempiasi.

Jukka Kaulanen

Valtaosa Suomen hallinnosta, tutkimuksesta, kulttuuripalveluista etc hoidetaan yhteisillä verovaroilla Helsingissä ja siitä koituu kaupungille mittavat verotulot. Ne eivät siis ole Helsingin omia rahoja, joten niiden jakaminen muuallekin maahan on oikeudenmukaista.

Siirretään tuo kaikki yhteinen hyvä Tampereelle tai Pudasjärvelle ja Helsinki luhistuu nopeasti.

Olli Pusa

Jossakin niitten pitää olla ja sinne se hunaja kerääntyy. Mutta sitä ei saisi unohtaa.

Olli Pusa

Itse pääkaupunkiseudun asukkaana tietenkin ymmärtää pohdintaa, miksi meidän rahojamme kaadetaan muualle Suomeen. Mutta minunkin koulunkäyntikuluni on maksettu muualla ja verot olen maksanut pääasiassa pääkaupunkiseudulle ja sen kaupoista tehnyt suurimman osan ostoistani.

Vanhempani jäivät asuaan muualla ja heidän kunnalliset palvelunsa kustannettiin paikallisista varoista sekä valtionavuista. Vaikka molempien osalta jatkosta enää huolehtiikin paikallisen seuraukunnan hautaustoimi, pitää muistaa tuo yhteys. Mitä yhteistä minulla on varastavien kreikkalaisten poliitikkojen, Italian mafian tai Espanjalaisten itsensä vaikeuksiin keinotelleiden pankkien kanssa? Toivottavasti ei mitään.

Olli Pusa

Minulta olisi helposti tullut useampiakin huutomerkkejä.

Käyttäjän harmaasusi kuva
Harmaasusi ™

Kyllä tästä kirjoituksestasi (selonteko) on
annettava tunnustus. Harva toimittaja
samaan kykenee - ehken J. Hurri.

Jos jollekkin ei mene näin selkeä asia kaaliin,
niin kyseessä täytyy olla ihka aito typerys tai
hän on hallituspuolueiden hyödyllinen idiootti.


█║▌│█│║▌║││█║▌║▌║
H a r m a a s u s i ™ 2 0 1 2

Olli Pusa

Jätin lopullisen vastauksen antamisen kysymykseesi osittain auki myös Rehnin osalta. Kohteliaisuussyistä ja siksi, että on todellakin vaikea henkilöä tuntematta sanoa, kumpi hän on?

Matti Mottonen

Mikä perustavaa laatua oleva ero on Eurobondeilla ja Kuntarahoituksella? Viitekehys. Jälkimmäinen kun toimii Suomen sisällä.

Tämä ei ole tieteellinen totuus, mutta mielikuva. Se Rehniltä unohtui.

Missä menee yhteisvastuun raja vai meneekö? Samassa veneessä tässä olemme eikä se asia miksikään muutu.

Olli Pusa

Tieteellinen totuus tai ei. Tuollainen Kuntarahoituksen kaltainen yhteistyö merkitsee kuitenkin vahvaa yhteistä pohjaa tulonsiirtoineen. Eihän se poista sitä, että kunnat Suomessa kilpailevat joskus rajustikin esimerkiksi yritysten sijoittumisesta.

Mutta pohjalla on yhteinen suomalainen tulonsiirtounioni. Ja melkoinen osa kansalaisista on muuttanut kunnasta toiseen, sukulaiset ystävät yms. asuvat eri kunnassa ja työpaikkakin voi olla eri kunnassa kuin asunto. Suomalaisilla on puoli miljoonaa mökkiä usein eri kunnassa kuin mitä asuvat. Sekin luo yhteyksiä muualle.

Mitä yhteistä meillä on välimerenmaiden itsensä vaikeuksiin keinotelleiden ja heitä rahoittaneiden saksalaisten ja ranskalaisten pankkien kanssa?

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Ennen sotilaallisesti valloitettu maa alistettiin maksamaan veroja valloittajalle. Missä nyt mennään?

Olli Pusa

Nyt sotia käydään taloudellakin. Maa voidaan alistaa myös taloudellisesti. Se on kannattavaa, jos ei tarvitse turvautua sotaan. Esimerkiksi Neuvostoliitto onnistui valloittamaan 1939-1940 Baltian maat ilman sotaa, vain uhkailemalla.

Yksi tehokas tapa alistaa maa, on saada sinne itseä nöyristelevä johto. Silloin resursseja valloitukseen kuluu vieläkin vähemmän ja maa hoitaa valvonnakin itse. Toki ei kai Suomessa voi olla johtoa, jonka ensisijainen kiinnostuksen aihe on oma henkilökohtainen hyöty ja ura esim. EU-liittovaltiossa Suomen kansalaisten edun sijasta? Vai voiko?

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Jotku jopa väittävät tehneensä sitä ammattimaisesti.

http://www.youtube.com/watch?v=VD_3sUVU3FQ

Olli Pusa

"Pois se meistä!"

Pois ne Suomesta!

Jukka Kaulanen

Alexander Stubb kehui olevansa joskus enemmän belgialainen vaimonsa ansiosta. Sinänsä ymmärrettävää, mutta onko olemassa jonkinlainen stubbentropp- sopimus!

Olli Pusa

"onko olemassa jonkinlainen stubbentropp- sopimus"?

Ja jos on, millaisia salaisia lisäpöytäkirjoja siinä on?

Käyttäjän pekkaopollanen kuva
Pekka Olavi Pöllänen

Perkins teeskenteli Amy Goodman in haastattelussa ja sanoi finally I saw the light. Sangen epäamerikkalainen mies...

Olli Pusa

No näkeehän Urpilainenkin eurokriisissä valoa. Valon lähde on vaan epäselvä.

Jari Jakonen

Missä nyt mennään?

Mitä Suomen laki sanoo asiasta?

Suomen rikoslain 12 'Maanpetoksista' luvun ensimmäisessä 'Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantaminen' pykälässä puhutaan Suomen saattamisesta vieraan valtion taloudellisen painostuksen tai tuen avulla tilaan, jossa Suomen itsemääräämisoikeuden menettämisen vaara on lähellä:

Maanpetosrikoksista
1 § (21.4.1995/578) Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantaminen

Joka tarkoituksenaan väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla taikka vieraan valtion sotilaallisen tai taloudellisen painostuksen tai tuen avulla

1) saattaa Suomi tai osa Suomea vieraan valtion alaiseksi,

2) irrottaa osa Suomea muusta valtakunnasta tai

3) muulla vakavuudeltaan näihin rinnastettavalla tavalla rajoittaa Suomen valtiollista itsemääräämisoikeutta

tekee teon, josta aiheutuu sanotun tarkoituksen toteutumisen vaara, on tuomittava Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/1889003...

Suomen kansalaisuudesta seuraa edelleen velvoitus noudattaa Suomen lakeja myös Brysselissä.

Olli Pusa

Suomessa pitäisi vain olla riippumaton syyttäjä- ja oikeuslaitos, joka uskaltaisi ryhtyä toimenpiteisiin. Silloinhan pitäisi kyllä penkille istuttaa iso joukko suomalaisia päättäjiä.

Eihän apulaisvaltakunnansyyttä Kalskeella riittänyt rohkeutta nostaa syytettä Taxellia, Vehviläistä ja Harri Sailasta vastaan.

Jari Jakonen

Ja perustuslakituomioistuin pitäisi myös olla.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

"Suomessa pitäisi vain olla riippumaton syyttäjä- ja oikeuslaitos, joka uskaltaisi ryhtyä toimenpiteisiin. Silloinhan pitäisi kyllä penkille istuttaa iso joukko suomalaisia päättäjiä."

Koivisto osoitti edellisen laman jälkeen, että kuinka riippumaton oikeuslaitoksen pitää olla. Lakien ei ole tarkoitus koskea kaikkia.

Olli Pusa

Käytinkin sanontaa pitäisi. Pitäisihän meilla olla myös hallitus, joka ensisijaisesti ajaa suomalaisten etua. Pitäisi!

Jari Jakonen

1.10.2012 09:15 jari ojala

Mitenköhän tän sotkun jälkipyykki tällä kertaa pestään?

Varmaankin jokin Koiviston konklaavia vastaava pesuohjelma kytketään jälleen päälle: pelurit ja poliitikot valkopestään, palkitaan omaisuuden uusjaon jälkihuuhtelussa ja asetetaan kansankunnan kaapin (jos vielä jotenkin koossa ja pystyssä) päälle.

Pesuvedet puolestaan lasketaan kulien päälle - huuhtoudumme valtavan mädäntyneen paperilietteen mukana sukupolvia kestävään velkaloukkuun...

Olli Pusa

Jotenkin on sellainen hytinä, että tästä tulee vieläkin suurempi haloo kuin 1990-luvun lamasta. Silloin lama iski karmeasti osaan väestöä, mutta suurimmalle osalle se ei vaikuttanut lainkaan.

Nyt veikkaan, että lama iskee ankaralla kädellä laajempaan joukkoon. Ja kun syyksikin jälkikäteen ymmärretään se, että meidän niskaamme on kaadettu välimerenmaiden paskat, en olisi niin varma että tilanne hoituu rauhallisesti.

Toki kuvaamaasi ratkaisumallia yritetään, niin kuin aina.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Mielenkiintoista, että kunnat olivat ennen pankkikriisiä miltei velattomia. Ilmeisesti joku haistoi kunnissa riskittömän sijoituskohteen, koska nyt kunnat ovat aika syvällä velkasuossa.

Olli Pusa

Toki vieläkin kuntien velkaantuminen on kohtalaista esim. valtioon verrattuna. Kaikkein velkaisimpien joukossa on suuria kaupunkeja, joilla on merkittäviä velkoja.

Mutta voi myös kysyä, miksi kuntien ylipäätään pitää velkaantua? Se voi olla perusteltua joidenkin isojen investointien rahoittamisessa, joissa investointi tuottaa takaisin velan hoitoon tarvittavat rahat.

Kriisitilanteessa (kuten 1990-luvun lamssa) voi tilapäinen velkaantuminen olla hyväksyttävää yhteiskunnan pitämiseksi tasapainossa. Mutta kuntien palveluja ei pidä tuottaa velaksi. Silloin vain kulutetaan todellisuudessa tulevia verotuloja.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Juuri noin.

Konkreettisena esimerkkinä yhdellä keskikokoisen kaupungin asukkaalla on osuutena kuntansa veloista runsaat 2.000€, Suomen valtion veloista noin 18.000€. (Luvut pyöristetty)

Niinpä viisihenkinen perhe vastaa julkisista veloista yhteensä n. 100.000€:n edestä. Sen lisäksi perhe saattaa yrittää maksaa oman asunnon hankkimisesta johtuvaa velkaa, joka on samaa suuruusluokkaa: 100.000€.

Se, mitä Rehn ruohonjuurelle sanoo, merkitsee edellisten lisäksi osuuksia esim. Etelä-EU:n ongelmamaiden veloista hyvin pitkällä tähtäimellä. Olkoon tämä summa perheen osalta noin 20.000€ havainnollisuuden helpottamiseksi (se vastaa Suomen osalta n. 100mrd€:n sitoumuksia)

Perhe itse on päättänyt sitoutua vain asuntolainaansa, mutta julkisvallan käyttäjät näyttävät haluavan sitouttaa nuo viisi henkeä yhteensä 2,2-kertaisen taakan kantoon: 220.000€. Kenen rahkeet kestävät sellaista, kun jo nyt Suomessa on valtavia asuntolainariskejä?

Ei ole ihme, jos paniikki on päällä - Rehnin ohella myös EKP:ssa ja vähän muuallakin.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

"Niinpä viisihenkinen perhe vastaa julkisista veloista yhteensä n. 100.000€:n edestä. Sen lisäksi perhe saattaa yrittää maksaa oman asunnon hankkimisesta johtuvaa velkaa, joka on samaa suuruusluokkaa: 100.000€."

ja kun vielä vähän yksinkertaistetaan tätä lasklemaa, niin miten tämä perhe hoitaa tätä velkaa, eli siis heidän osaltaan tulevia verotuloja on jo käytetty tuolla laskemallasi summalla, siis verotuloja, joita ei vielä ole edes tienattu !

Olli Pusa

Eurobondit lisäävät suomalaisten velkavastuuta 100 miljardilla.Se tekee 20.000 euroa kansalaista kohti lapset, imeväiset sairaat ja vanhukset mukaan lukien. Nelihenkisessä perheessä laskennallinen osuus on 80.000 euroa. Ja maksu keskittyy niille, jotka kykenevät veroja maksamaan (mutta ei rikkaille, jotka eivät veroja maksa).

Kuka uskoo, että noista kaikista selvitään kuivin jaloin? Ja meillähän velkaa on toistaiseksi vähemmän kuin muissa euromaissa. Eli millaiseen konkurssipesään meitä ollaan taluttamassa?

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Riittää, en halua kuulla enempää! Sovitaan, että velkaa on helvetisti, ja jatkossakin sitä on aivan helvetisti. Maksaminenkin siis tuottaa vain helvetisti tuskaa.

Olli Pusa

Mitä ihmettä? Etkö usko Rehniä, Kataista ja Urpilaist. Koko ajan näyttää paremmalta, tunnelin päästä näkyy valoa. Edessä on hieno tulevaisuus. Mitä nyt välillä saatte lahjoittaa rahanne hyvään tarkoitukseen.

"Kuka muuta väittää, on pölhöpopulisti".

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Hupsista! Totta on Olli Pusa.
Minulle lipesi virhe laskelmaan, jossa pitäisi lukea 20.000€ per perheenjäsen. Joten perheen vastuut (5 henkeä) ovat 300.000€ eli kolminkertaiset perheen omiin velkoihin nähden:
1) Omat asuntovelat 100.000€
2) Valtion ja kunnan velat 100.000€
3) EU-vastuut 100.000€

Pahoittelen aamukankeutta...:-))

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Onkohan se Olli sitä samaa valoa, jonka jotkut ovat nähneet käydessään kuoleman porteilla. Kuvaus ainakin sopii.

Olli Pusa

"Pahoittelen aamukankeutta...:-))"

Hetken jo epäilin sinun pestautuneen Rehnin propagandatoimiston palvelukseen.

Olli Pusa

"Onkohan se Olli sitä samaa valoa, jonka jotkut ovat nähneet käydessään kuoleman porteilla. Kuvaus ainakin sopii."

Maallisemmin tarkastellen veikkaisin, että kyseessä on vastaantulevan junan valot. Me lähestymme tätä valaistumista niin nopeaa vauhtia, että tuon valonlähteenkin täytyy liikkua.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Mikä se Ollin vastaus olikaan kunnalle, jonka verotulot ja valtionavut yhteenlaskettuina eivät riitä lain vaatimien palvelujen tuottamiseen? Entä sitten kun se vähän paremmassa hapessa oleva naapurikunta ei huolikaan köyhää ja velkaista naapuria vaivoikseen? Pakkoliitokset?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä
Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Tuo Urpilaisen havaitsema kalman valo tunnelin päässä viittaa hienovaraisesti myös tunnettuun lausahdukseen : Käärinliinoissa ei ole taskuja.

Meitä suomalaisia aletaan ilmeisesti valmistella panostamaan henkiseen puoleemme ja jättämään maallinen mammona murheineen etelän kansojen huoleksi. Raha ei tuo onnea.

Olli Pusa

"Mikä se Ollin vastaus olikaan kunnalle, jonka verotulot ja valtionavut yhteenlaskettuina eivät riitä lain vaatimien palvelujen tuottamiseen?"

Tuollaiset tilanteet hoidetaan Suomessa joko kuntaliitoksella tai valtion harkinnavaraisia avustuksia lisäämällä. Kuntaliitoksissa olen harvoin törmännyt tilanteeseen, jossa keskus ei haluaisi periferiaa osakseen. Kuitenkin Suomessa kuntien velat ovat yleensä marginaalisia.

Haluaahan Helsinkikin Vantaata, vaikka Vantaalla on valtavia talousongelmia ja miljardi velkaa. Ja kuntien liittymishalukkuutta on valtio lisännyt avustuksillaan.

Toki kuntien tukeen ei enää riitä rahaa, jos liittovaltiossa laitetaan vuosittain 10 miljardia Börjen haluamalla tavalla avustuksina Kreikalle,, Portugalille, Espanjalle, Italialle...Siitähän on varmaan Börjen vihreällä logiikalla pelkästään hyötyä. Ei tarvitse enää miettiä vanhustenhoidon henkiöstömitoituksia ja riidellä niistä hallituksessa. Rahapulan vuoksi jätetään vanhukset hoitamatta. Kun kuolevat nopeammin, kuluttavat vähemmän resursseja, mikä on ekologista.

Hyvä Börje! Olet näiden kuntavaalien ässä. Eri asia on, minkä puolueen laariin touhusi sataa.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

En muista luvanneeni Etelä-Eurooppaan yhtään miljardia. Sinähän niillä kuvitteellisilla miljardeillasi lukijoitasi pelottelet.

Olli Pusa

"En muista luvanneeni Etelä-Eurooppaan yhtään miljardia"

Se kun vain on vääjäämätön seuraus liittovaltiosta tulonsiirtojärjestelmineen. Sitähän Rehnkin hölmöyksissään vertauksellaan havainnnolisti. Börje tässä asiassa on ihan sama johtuuko hölmö haaveesi eli liittovaltio eli miljardíen kaataminen kriisimaiden avustamiseen tahallisuudesta vai hölmöydestä. Lopputulos on sama.

Jari Jakonen

1.10.2012 10:24 Börje Uimonen: "Mikä se Ollin vastaus olikaan kunnalle, jonka verotulot ja valtionavut yhteenlaskettuina eivät riitä lain vaatimien palvelujen tuottamiseen?"

Jos rahaa ei ole, niin sitä on syytä ruveta ITE-synnyttämään ja luomaan. Tarvitaan vain uskoamme. Nyt olemme antaneet homman de facto yksinoikeudella liikepankkien huomaan, jotka meille lainatessaan luovat rahamme ja asettavat kurjistuvan kohtalomme kiristyvän otteensa varaan.

Paperilappusissa, joita kutsumme euroseteleiksi, on joko EKP:n ensimmäisen pääjohtajan Wim Duisenbergin, 1.11.2003 pääjohtajana aloittaneen Jean-Claude Trichet’n tai 1.11.2011 pääjohtajana aloittaneen Mario Draghin allekirjoitus painettuna.

Otamme näitä liikepankkien luomia ja Mario Draghin allekirjoittamia ja keskuspankin painamia nootteja vastaan, koska uskomme niiden lunastusvoimaan kauppojemme kassoilla. Samalla tulemme tunnustaneeksi jokapäiväisen uskomme EKP:n esittämiin nootteihin eli Draghin asettamiin nuotteihin €-Euroopalle.

Konservatiivisessa Baijerissa ei kuitenkaan ole jättäydytty pelkästään Draghin asettamien nuottien varaan. Esimerkiksi Baijerin Chiemseen järviseudulla kukoistaa Chiemgauer-niminen paikallisvaluutta, http://www.chiemgauer.info/, http://en.wikipedia.org/wiki/Chiemgauer

Ylipäätäänkin Saksassa on noin kolmekymmentä paikallisvaluuttaa käytössä euron rinnalla ja noin 40 vastaavaa hanketta on kehitteillä, www.guardian.co.uk/money/2011/sep/23/local-currenc...

Kun Kalifornia kohtasi liikepankkilaman, niin kuvernöörinsä Iso-Arska rupesi vetämään Arnold Schwarzenegger nimeään Kalifornia-noottien alle ja katso: paperi muuttui arvopaperiksi eli taas mentiin monipuolisesti kalifornialaisten koulujen ja esim. liikenneinfran rahoituksen saralla, http://bondaccountability.dot.ca.gov/bondacc/ , http://www.buycaliforniabonds.com/

Olli Pusa

Hyviä ideoita, mutta ennen setelien painamista kannattaa tarkistaa lain säädökset.

Heli Hämäläinen

Samassa veneessä ei olla ennenkuin Suomi lainaa 100 miljardia ja sitoo sen kiinni infraan tai jakaa sen asukkailleen esim. jättämällä keräämättä veroja. Näinhän on toimittu myös etelässä

100 miljardia on niin iso raha, että sillä rakentaa moottoritien ja pariraiteen Helsingistä Rovaniemelle, moottoritien ja pariraiteen Tallinnaan sekä rautatieaseman ja moottorietien levähdyspaikan Maarianhaminaan moottoritien ja rautatien välillä Turku-Tukholma. Lisäksi saataisiin Merenkurkun yli moottoritie ja rautatie.

Ja taitaisi jäädä rahasta puolet käyttämättä, kun tuolla kalliolouheella on niin kova menekki. Lopuilla rahoilla kaivetaan kaikki ilmajohdot maahan.

Olli Pusa

Suomessa ei todellakaan tunnuta tajuavan, miten valtavasta rahamäärästä on kyse. Suomalaisten poliitikkojen ymmärryskyky tuntuu loppuvan siinä, mikä on hyvän omakotitalon hinta.

Esimerkki: Joskus päääkaupunkiseudulla vieraillessa aja Kehä III päästä päähän. Se on n. 50 kilometriä pitkä eli tienvartta on kaikkiaan n. 100 kilometriä.

Ajaessasi kuvittele pudottavasi kummallekin puolelle tietä 100 metrin välein 200.000 tuhannen euron arvoinen omakotitalo. Kun olet ajanut tien päästä päähän, olet pudottanut 1000 omakotitaloa ja käyttänyt 200 miljoonaa euroa.

Jo yksin Kreikan lainoista Suomelle arvioidaan tulevan tappioita 5-9 miljardia. Niillä rahoilla olisit voinut tehdä tuon tempun 25-45 kertaa. Silloin olisi taloja ollutkin 4 metrin - 2 metrin välein. Ai niin tuohan ei olekaan mahdollista talojen koon ja paloturvallisuusmääräysten valossa.

Ja tässä on pelkästään Kreikka-seikkailun lasku.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Suomalaisille halutaan sellainen velkataakka hartioille, että kaikki tulevat kuuliaisiksi velkojille. Mitähän ne meistä ajattelevat, ellemme vain kiltisti maksa velkojamme, tuumitaan. Suomalainen on hiljaa häpeäntunnossaan ja maksaa kiltisti ja nöyrästi. Velalla laitetaan suut suppuun! Suomi velkaantuu liian hitaasti, joten Suomen vastuita on lisättävä muuten.

Olli Pusa

En tiedä mitä halutaan. Mutta tuo kehitys on suomalaisten edun kannalta niin järjetöntä, että on lopputuloksen kannalta oikeastaan samantekevää, toimvatko Suomen johto tarkoituksella vai tyhmyyksissään. Kummassakin tapauksessa me maksamme itsemme kipeiksi. Ja suomalaisten poliitikkojen vastuunkin kannalta on minusta yhdentekevää, toimivatko he tahallaan tai tyhmyyksissään. Tulos on sama.

Käyttäjän RogerB kuva
Alexander Holthoer

Raakaa, kirkasta tekstiä Olli!
Millaistia liikkumavaroja nykylainsäädäntömme antaa kunnille julkisten paikallispankkien perustamiseen a´la Bank of North Dakota?
Maksuvälineen puutostilanhan ei voi antaa reaalitalouden kuolla?

Olli Pusa

"Maksuvälineen puutostilanhan ei voi antaa reaalitalouden kuolla?"

Näinhän väitetään olevan uhkan Kreikassa. Ja siksi meidän pitää lahjoittaa puuttuvat maksuvälieet Kreikalle.

Mutta minne ne meidän lahjoittamamme maksuvälineet oikeasti menevätkään?

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/09/30/n...

Käyttäjän RogerB kuva
Alexander Holthoer

Aivan. Ne ovat läpikulkumatkalla Luojansa luo. Mitä lyhyemmän aikaa ne viipyy kansojen kierrossa sitä vähemmän niistä on hyötyä - heille.
Mutta pankit kiittävät yksityisten velkojensa siirrosta julkisiksi...
Kysymys on edelleen siis: miten saadaan maksuvälineet pysymään paikallistalouksien kierrossa korkoineen kaikkineen?
Ilmeisesti me emme voi luottaa valtionjohtoomme tällaisten pikkuseikkojen hoidossa....

Olli Pusa

"Ne ovat läpikulkumatkalla Luojansa luo"

Kyllähän pieni osa rahoista jää esimerkiksi Kreikkaan. Sen poliittinen eliitti varastaa osansa kaikista julkisista varoista. Päätöksenteon kannalta tuo ei ole kriittistä niin kauan, kuin saksalaiset ja ranskalaiset pankit saavat rahasta enemmän kuin niiden veronmaksajat maksavat. Silloin asia on helpommin myytävissä noissa maissa. Siihen tarvitaan Suomen kaltaisia hyväuskoisia hölmöjä.

Ja Suomessa sitten selitetään, että meidän tulee olla mukana, kun saksalaisetkin ovat. Noin onkin keksitty ikiliikkuja. Vai onkohan siinä sittenkin suunnitteluvirhe?

Jari Jakonen

1.10.2012 10:16 Alexander Holthoer,

Jo ainakin pari vuotta sitten Los Angelesin seudulla keskusteltiin siitä, millaisten rahoituslaitosten kanssa sikäläinen kuntasektori haluaa olla tekemisissä.

Henki tuntui olevan se, että haluttiin toimia yhä enemmän omaan yhteisöön nojaavien paikallisten pankkien kanssa ja samalla vähentää riippuvuutta niistä, joiden finanssi-intressit ovat karanneet jo aivan muualle.

Tästä oli juttua Huffington Post verkkolehdessä.

Olli Pusa

"Jo ainakin pari vuotta sitten Los Angelesin seudulla keskusteltiin siitä, millaisten rahoituslaitosten kanssa sikäläinen kuntasektori haluaa olla tekemisissä."

Tuollaista pohdittiin jo 20 vuotta sitten. Hätätilassa on vaan vaikea olla kovin nirso. Ja edelleen asia on ajankohtainen.

Tapio Vehmaskoski

Kiitokset Olli Pusalle rohkeudesta ja asiantuntemuksesta kirjoittaa meille kansalaisille näistä poliitikoille ja erityisesti hallitukselle vaikeista asioista. Veikkaanpa, että kaikki eivät katso hyvällä, vaikka sananvapaus vallitsee.

Olli Pusa

Jos hyvällä katsoisivat, hukkaanhan kirjoitukset olisivat menneet.

Käyttäjän jaakko7 kuva
Jaakko Kontinen

Jostain taisin lukea, että ent Pääjohtaja Antti Tanskanen kannattaa eurobondeja. Talouselämä lehdessä Pääjohtaja Reijo Karhinen esittää ensin talousunionia ja sitten vasta Pankkiunionia.
Hellan lettas sentään, ovatko markkinavoimat pistäneet jo mahtavat pääjohtajatkin ojennukseen. Mitä sanoo eduskunta ja sen Perustuslakivalionkunta? Onko niillä enää valtaa?

Olli Pusa

Tästä suomalaiselle veronmaksajalle mielipuolisesta europolitiikasta ovat päättäneet elinkeinoelämän hyvä veli verkostossa. Eihän suuryrityksiä kiinnosta suomalaisen veronmaksajan asiat. Niillä on aivan omat intressinsä. Ovathan monet panki jo tässäkin yhteydessä latoneet pöytään muutamme maasta korttinsa, kun on keskusteltu rahoitusmarkkinaverosta.

Sillä mitä sanovat eduskunta ja perustuslakivaliokunta, ei ole paljoa merkitystä. Eikä tasavallan hallituksellakaan ole mitään linjaa. Se on näiden hyvä veli verkostojen marionetti.

Arvaa olenko saanut paljon palautetta eri puolueiden pitkäaikaisilta kannattajilta, jotka epäilevät puolueensa tulleen hulluksi eurotukiasiassa. Mutta kyse on vain siitä, että puolue Suomessa on sen verran epädemokraattinen instituutio, että sen voi jokin hyvä veli verkosto kaapata valtaansa aika helposti.

Käyttäjän jaakko7 kuva
Jaakko Kontinen

totta puhut olli. Hyvä veli verkostot ovat ottaneet valvontansa myös perussuomalaiset, Ainakin etelä savossa. juvalla ei haluttu ehdokkaaksi allekirjoittanutta, koska ääniharavat ja liian vaaralliseksi hyvä veli verkostolle koetut henkilöt hyllytetään myös Perussuomalaissa. Näin kävi mm Alavudella jossa lainopillinen neuvonantajani Yrjö Paukkunen ei kelvannut Kepun eikä Persujen listalle. itse jouduin Muutos 2011 listalle sitoutumattomana.

Olli Pusa

En tunne ollenkaan puolueiden ehdokasasettelua, joten en siihen osaa ottaa kantaa.

Käyttäjän POOL kuva
Olli Porra

Olli Pusalta loistava analyysi. Kirjoitus pitäisi saada pakolliseksi kotiläksyksi jokaiselle ministerille. Valitettavasti näitä poliittisia broilereita ja Bobrikofeja riittää kotimaassakin.

Olli Pusa

Uskoisin, että kaikissa puolueissa on myös vaikuttavilla paikoilla ihmisiä, jotka ymmärtävät missä mennään. Mutta kenen rahoilla politikoit, sen lauluja laulat.

pekka numminen

"En muista luvanneeni Etelä-Eurooppaan yhtään miljardia. Sinähän niillä kuvitteellisilla miljardeillasi lukijoitasi pelottelet." - Börje Uimonen

Miten aikuinen ihminen voi olla näin tietämätön mitä velkojen takaaminen tarkoittaa?

Olli Pusa

Tuollainen voi perustua tahalliseen bluffaamiseen tai hölmöyteen. Eikä minullakaan ole vastausta kumpi tässä tapauksessa on oikea vaihtoehto - vaikka ehkä epäilyksiä onkin.

Aki Mönkkönen

Tässä tapauksessa takuumies on maksaja. Takaajan pitäisi ensin varmistua taattavan maksukyvystä, mutta nyt on käynyt päinvastoin. Velkoja ja velallinen siirtävät vastuun kolmannelle "osapuolelle", veronmaksajalle. EVM toteuttaa tätä tulonsiirtoa rikittömästi.

Olli Pusa

Sinänsä nokkela suoritus, valitettavasti meidän tappioksemme.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Börje Uimonen on toivottavasti vain valitettava yksittäistapaus.

Olli Pusa

Toivottavasti. Tai olen kyllä kuullut sellaisenkin kommentin vihreiden vastustajilta, että Börjejä pitäisi olla enemmän. Tekevät hyvää vaalityötä vihreiden vastustajien hyväksi.

. suvituuli

Pari huomiota.

Ei voi liikaa korostaa sitä, että Suomen sisällä me todellakin hyväksymme tämän "transferunionin", jossa maksetaan kunta- ja valtiollisia veroja ja niitä käytetään maan sisällä, miten sitten kunnallisissa- ja valtion-budjeteissa päätetäänkin. Velkaakin otetaan koko putiikin nimissä ja osa siitä jää vielä jälkipolvien maksettavaksi. Eli meillä on yhteisesti hyväksyttty finanssi- eli talouspolitiikka, joka toimii yhteisenä julkisena taloutena.

Tätä vastaan ei pahemmin riidellä. Mitä nyt Espoo joskus valittaa maksavansa puolen Suomen kuntien menot, tai joku herättää keskustelun julkisen sektorin koosta.

Näilläkin sivuilla Pusan ym. toimesta on monasti painotettu sitä, ettei Euroopassa näin - vielä - ole. Transferunioniin ja liittovaltioon olemme kuitenkin matkalla.

Eurobondit liittyvät tähän kuvioon. Kannattaa kuitenkin huomata, että vaikka ne tekevät velasta yhteisvastuullisen, ne eivät oikeastaan ratkaise Euroopan sisäisten yli-ja alijäämien tasaamisessa.

Toisin sanoen liittovaltion edellyttämää transferunionia ei pystytä hoitamaan eurobondeilla. Siihen tarvitaan yhteistä budjettipolitiikkaa ja verotusta.

Eurobondit ovat siis välttämätön, mutta ei riittävä ehto liittovaltiolle. Niiden lisäksi tarvitaan transferunioni.

PS.

Oikeastaan meillä on jo eurobondit, koska EKPn uusi osto-ohjelma ostaa kriisimaiden valtiovelkoja. EKPn vastuut ovat yhteisvastuullisia (eli "eurobondeja" tässä mielessä), niiden riski kohdistuu jäsenmaihin EKPn pääoma-avaimen mukaisesti. Ja viime kädessä Suoemn Pankin riskeistä vastaa suomalainen veronmaksaja.

Olli Pusa

Olen samaa mieltä. Eurobondit eivät ratkaise velkaongelmaa pitkän päälle. Niiden kustannusten hoitamiseksi tarvitaan tlonsiirtounioni. Mutta ne ovat yksi keino vivuttaa yhteisiä velkoja, kun EVM:n kapasiteetti loppuu, sen vivutus ei onnistu ja EKP:kin yrittää suojella itseään.

Eurobondeihinhan ei varmaan tulisi tuollaisia ikäviä kokorajoitteita kuten EVM:ssä on. Tuollainen eurobondeilla voidaan pelata niin kauan kuin markkina uskovat kaikkien euromaiden maksavan yhdessä laskun. Uutta velkaa vain vanhan päälle. Mutta kun tuo kierre pysäytetään, lankeaa lasku maksuun.

Voihan toki olla, ettei kierrettä edes pysäytetä, vaan pyritäänkin kiihdyttämään inflaatiota velkojen arvon pienentämiseksi.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Tarkentaisin vielä muutaman asian, jos esim. tämä tuki himmeli EVM ostaa sanotaan vaikka kreikkalaisen velkakirjan jonka arvo on 100 täydellä arvolla ja saa tähän käytämänsä rahat EKP:ltä, niin miksi siihen tarvitaan tämä himmeli ? Onko syy vain ja ainoastaan se, että tällä kierretään pykäliä ja sopimuksia ? Ja jos kerran näin on, niin mistä katetaan ne kulut, jotka pyörittävät tätä himmeliä ? Ei kai ne täydeliistä suojaa nauttivat herrat nyt tälläistä riskihommaa ilmaiseksi veivaa ?

Olli Pusa

EKP:llä ei ole oikeutta ostaa suoraan valtion velkakirjaa. Se toimii jälkimarkkinoilla ja sielläkin sen tehtävät ovat rajoitettuja.

Ja toistaiseksi ei EVM:llä ole oikeutta keskuspankkirahoitukseen eli se ei ole pankki. Sen pitää hakea rahansa "markkinoilta", mitä se sitten todellisuudessa tarkoittaakaan.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Talouselämä-lehdessä Esko Rantanen totesi 28.9.12,

"Euron pelastusoperaatiot ovat hyvien periaatteiden pettämisen historiaa."

Aiheellisesti voidaankin kysyä, että miten tämä yleensä oli mahdollista?

Olli Pusa

Siinä noudatetaan välimerenmaiden logiikkaa eli sopimuksia noudatetaan soveltuvin osin ja tarvittaessa. Meillä on sellainen kummallinen kulttuuri, että sopimuksia noudatetaan ja lupauksista pidetään kiinni. Johtunee siitä, että täällä ei menneinä vuosisatoina säilynyt hengissä muunlaisella asenteella. Välimerenmaissa on voinut ottaa rennommin. Ja niiden kulttuuri on euron kulttuuri ja väkilukujen takia.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Taidat olla oikeassa Olli, Suomi noudattaa aina kaikkia sopimuksia pilkun päälle, vaikka muut katsovat niitä läpi sormiensa. Suomi on kuin se rikas isäntä joka saoo,"ettei sen väliä kuka maksaa, kaikillahan rahaa on!"

Mieleeni tuli suomalaisten pohjaton kiltteys tai tyhmyys kun luin eilen HS:stä Saska Saarikosken jutun "Karjalaan takaisin".

Siinä hän vertaa Japanin ja Kiinan keskinäistä kiistelyä "keskellä merta olevasta saaresta" suomalaisiin, jotka Neuvostoliiton romahtaessa kokivat Karjalan liikaa kärsivän ja aloittivat nyt jo 330 miljoonaan euroa kohonneen aluetukensa. Sinänsä ihan reilusti toimittu suomalaisilta, mutta tietysti voi kysyä ihan nätisti, josko rikas Venäjä voisi joskus maksaa jotain tänne meillekin päin.

Anteeksi kun menin vähän sivupoluille, mutta ärsyttää tämä suomalaisten asenne..

Olli Pusa

Kyllä se suomalaista politiikkaa hyvin kuvaa. Alueita varastaneelle rikolliselle jaetaan rahaa varastettujen alueiden kehittämiseen. Silloin varkaalta säästyy nuo rahat ja voi suunnitella ja valmistella uusia ryöstöretkiä.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Minusta tuntuu, että täällä noudatetaan lupauksia Suomen ulkopuolisia tahoja kohtaan. Suomalaisille annettuja lupauksia taas ei tarvitse pitää. Välillä tuntuu, että tästä on tullut maan tapa. Vieraskoreita ollaan!

Olli Pusa

Suomalaisia poliitikkoja ohjaa kaksi painetta. Toinen on elinkeinoelämän hyvä veli verkoston määräykset ja toinen halu esiintyä suurina eurooppalaisina johtajina ja paistatella tärkeän näköisenä kameroiden edessä. Tuppaa vain unohtumaan ketä edustaa ja kenen etua pitäisi valvoa.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Äänekäs yhtiökumppani - Anna-Sofia Berner / HS

Miehensä työn vuoksi Merja Rehnin pitäisi varoa sanojaan. Välillä se on vaikeaa.

Mer­ja Reh­nin voi esi­tel­lä kah­del­la ta­val­la, ja Mat­ti Apu­nen va­lit­see niis­tä toi­sen.
"Ter­ve­tu­loa, yh­teis­kun­ta­tie­tei­den mais­te­ri, toi­mit­ta­ja, kir­jai­li­ja ja en­nen kaik­kea yrit­tä­jä Mer­ja Rehn."

Elin­kei­no­elä­män val­tuus­kun­nan joh­ta­ja ja Rehn is­tuu­tu­vat Hel­sin­ki Day Spa -kau­neus­hoi­to­lan odo­tus­sa­liin. Nyt sa­lis­sa ei odo­te­ta vuo­roa bi­ki­ni­va­hauk­seen, vaan juh­li­taan Reh­nin kir­jan jul­kai­sua. Le­po­tuo­lit on kan­net­tu pii­loon ja kor­vat­tu suo­ra­sel­käis­ten tuo­lien ri­veil­lä.

Kir­ja Yri­tä pe­räs­sä – nai­nen mil­joo­na­bis­nek­ses­sä ker­too yh­dek­säs­tä me­nes­ty­nees­tä yrit­tä­jäs­tä, jot­ka ovat kaik­ki nai­sia.

Ylei­sön jou­kos­sa, toi­sen ri­vin va­sem­mas­sa lai­das­sa, is­tuu tär­keä mies, jo­ka kuun­te­lee kes­kus­te­lua tar­kas­ti. Hän on Eu­roo­pan ko­mis­sion va­ra­pu­heen­joh­ta­ja.
Niin, se toi­nen ta­pa esi­tel­lä Mer­ja Rehn oli­si ol­lut pal­jon so­vi­nis­ti­sem­pi. Se me­ni­si suun­nil­leen näin: no se on se Ol­li Reh­nin vai­mo.
[...]
Jos mies ei oli­si ko­mis­saa­ri, vai­mo var­maan ot­tai­si enem­män kan­taa.
"Nyt jou­dun Ol­lin työn vuok­si pi­tä­mään ai­na sor­dii­noa pääl­lä. Jou­dun miet­ti­mään, et­tä voi­daan­ko nä­mä pu­heet nyt tul­ki­ta Ol­lin ja hä­nen kaut­taan ko­ko Eu­roo­pan unio­nin pu­heik­si."

Äs­ket­täin Rehn kir­joit­ti ko­lum­nis­ta kak­si ver­sio­ta. Toi­seen hän pur­ki to­del­li­sen kiuk­kun­sa, ja toi­sen hän jul­kai­si.
"Tyt­tä­re­ni lu­ki mo­lem­mat ja sa­noi, et­tä olen hul­lu, jos jul­kai­sen sen vi­ral­li­sen ver­sion. Se toi­nen oli niin pal­jon pa­rem­pi."

Yk­si kiu­kun läh­teis­tä on suo­ma­lai­nen po­liit­ti­nen ja hen­ki­nen il­ma­pii­ri. Reh­nis­tä maas­sa val­lit­see ne­ga­tii­vi­suu­den ja su­vait­se­mat­to­muu­den kier­re. Hä­nes­tä on ää­ret­tö­män eri­kois­ta, et­tä var­sin­kin pe­rus­suo­ma­lai­set tun­tu­vat kai­paa­van pa­luu­ta men­nee­seen.
"O­len huo­lis­sa­ni sii­tä, mi­tä Suo­mes­sa ta­pah­tuu. 1990-lu­vun la­man jäl­keen oli hur­ja vauh­ti ja te­ke­mi­sen mei­nin­ki. Nyt se on hu­kat­tu."

Olli Pusa

Kuulosti siltä, että Merja Rehnin kannattaisi pitää yllä vieläkin tiukempaa sordiinoa. Eikä se harkinta sen puolisonkaan osalta olisi pahaksi. Jollei sitten ole pakko viran puolesta tuottaa puppua.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Aivan. Olli Rehnillä on paha mieli, kun kaikki eivät osaa arvostaa maksumiehen roolia tarpeeksi. Hyvin on kaimasi irrallaan todellisuudesta.

Olli Pusa

Tuollainen komissaari elää väkisin irralla maailamasta. Sellainen tauti voi iskeä perheenjäseniinkin. Silloin sitä heittelee kaikenlaista typerää.

Jari Vuorinen
Käyttäjän helanes kuva
Esa Helander

Uskomattoman pitkä ketju. En lukenut, silmäilin. En myöskään katsonut ko. ohjelmaa, mutta tiedän kyllä Rehnin monotonisen puhetyylin. Ei minulla myöskään ole kompetenssia arvioida Rehnin tai hallituksemme toimintaa. Toistaiseksi kuitenkin luotan kumpaankin tahoon enkä jaksa uskoa, etteivät ne (he) olisi Suomen asialla. Outoa olisi jos eivät olisi.

Sitä julkenen ihmetellä, että jotkut täällä Suomessa (ja on heitä muuallakin)katsovat tietävänsä asiat paremmin kuin useimmat asiantuntijat, joiden käsitysten mukaan Eurooppa tällä hetkellä toimii. Saattaa tietenkin olla että pallo on hukassa. Kaikilta. Joka tapauksessa olemme ennenkokemattomassa tilanteessa.

Paljon ja monessa yhteydessä mainittu salaliittoteoria ainakaan ei istu ajatusmaailmaani. Se vaatisi jo sairasta mieltä.

Olli Pusa

Asiantuntijoiden uskottavuus on mennyt tämän sotkun myötä viemäriin. Niin karmeaa jälkeä on saatu - älykkäiden asiantuntijoiden ohjauksessa. Sixten Korkman ehkä tiivisti parhaiten asiaa eräässä haastattelussa. Hän totesi, että kun tietty sulkeutunut sisäpiiri alkaa jauhaa asiaa keskenään, he erkaantuvat realiteeteista. Ja silloin tehdään kaikenlaisia tyhmyyksiä.

Kun Rehn ja kumppanit tarjoavat Kreikan, Espanjan, Italian,... ylivelkaantumiseen ratkaisuksi sitä, että me alamme maksaa noiden velkoja, on selvää eteievät he toimi Suomen hyväksi. Heidän motiiviensa arvuuttelu on oikeastaan aika turhaa. Toimivat sitten tyhmyyksissään tai epärehellisesti, lopputuloksen katastrofaalisuus suomalaisille on sama.

Käyttäjän helanes kuva
Esa Helander

Onneksi on meitä viisaita. :))

Olli Pusa Vastaus kommenttiin #3

Tai sitten vain niin merkityksettömiä, että kukaan ei vaivautunut aivopesemään meitä. Siksi joudumme ajattelemaan omilla aivoilla. Silloin joskus päätyy erilaiseen tulokseen, kuin virallinen byrokratia.

Toimituksen poiminnat