EU-liittovaltio ja Suomi - sata ja kymppi
Eurokriisin asteittain pahentuessa pinna alkaa kiristyä eri tahoilla. Enää emme kuule yhtä usein kuin ennen Kataisen selostuksia siitä, että kriisimaita pitää tukea tai hyvinvointiyhteiskunta tuhoutuu. Poliitikkojen keskuudessa on alkanut kasvojenpesu, kun eurotukia innokkaasti ajaneet kokoomuksen poliitikot ovat alkaneet kerätä irtopisteitä irtisanoutumalla tukipolitiikasta. Sen sijaan esiin on alkanut nousta nimiä yritysmaailmasta euroa puolustamaan. Kehitys on ollut odotettua, koska tietty yritysjohtajien joukko on ollut linjaamassa Suomen europolitiikkaa. Katainenhan on ollut vain puhuva pää, joka toistaa käskettyjä fraaseja.
Nostetaan esiin rynnänneistä yritysmaaliman edustajista esiin kaksi: Koneen toimitusjohtaja Ala-Huhta ja Varman varatoimitusjohtaja Murto. Molemmat nauttivat arvostusta ammatillisesta osaamisestaan.
Ala-Huhta puolusti euroa ja kieltäytyi edes puhumasta mistään muusta vaihtoehdosta. Argumenttien loppumisesta kertoo kuitenkin se, että hän joutui turvautumaan harhaanjohtaviin argumentteihin. Ala-Huhdan mukaan suurin osa Suomen viennistä suuntautuu EU:n alueelle ja siksi euro on Suomelle elintärkeä. Väite on varsin ongelmallinen. Euroalue on vain osa EU:sta. Euroalueella tärkeä vientikohde Suomelle on Saksa, hieman Hollanti. Eurokriisissä kärvisteleviin maihin Suomen vienti on hyvin vaatimatonta. Euroalueen
ulkopuoliset EU-maat (Ruotsi, Britannia, Tanska) ovat Suomelle yhtä tärkeitä vientikohteita kuin euroalue ja muu maailma (Venäjä, USA, Kiina,…) vielä päälle.
Yritysmaailmasta on Euroopassa kuulunut vaatimuksia, että kriisimaat tulee pitää hinnalla millä hyvänsä eurossa, koska niiden erotessa eurosta niiden uudet valuutat devalvoituvat ja vienti sinne loppuu. Edellä olevasta käy ilmi, että Suomelle tällä ei olisi suurta merkitystä, mutta ehkä saksalaisen teollisuuden tilanne näyttää erilaiselta. Myös Koneen tilanne
yhtiönä voi olla erilainen kuin Suomella. Koneen tuotannosta suuri osa valmistetaan Suomen ulkopuolella eikä sitä lasketa Suomen vientiin. Kriisimaiden valuuttojen devalvoituminen voi koskea Konetta yhtiönä paljon enemmän kuin Suomea. Ala-Huhta ei siis puhukaan suomalaisen veronmaksajan tai kansalaisen näkökulmasta.
Varman varatoimitusjohtaja Murto totesi saman kuin EU:n viralliset byrokraatit ovat todenneet. Euro on tuhon tiellä. Ainoksi keinoksi euron pelastamiseen olisi euroalueen tiivistäminen. Käytännössä se tarkoittaisi EU:n muuttamista liittovaltioksi. EU:lla ei ole samalla tavalla edes edellytyksiä liittovaltioksi kuin USA:lla. Siellä osavaltioiden erot ovat rajallisempia ja osavaltioille ei ole muodostunut identiteettiä itsenäisinä kansallisvaltioina kuin Euroopassa. Olympialaisissa USA:ta edusti yksi joukkue, Euroopan unionia 27 joukkuetta (jos kaikilla mailla oli joukkue), Kieliongelmat ovat USA:ssa rajallisempia kuin Euroopassa ja työmarkkinat sekä verotus aidosti yhdentyneet. Siellä liittovaltiolla on edellytyksiä toimia.
Euroopasta suuri osa näistä edellytyksistä puuttuu. Ennen yhteistä valuuttaa olisi pitänyt yhdenmukaistaa julkiset taloudet, verotus, työmarkkinat ym. monet tekijät. Sen sijaan EU:ssa pistettiin pikavauhtia pystyyn yhteinen valuutta, jonka kriisiä on jo jokunen vuosi saatu seurata.
Euroopasta puuttuu edellytykset liittovaltiolle. Murron kuvaama ”tiivistäminen” euron pelastamiseksi tarkoittaakin sitä, että erilaisilla hätämekanismeilla toteutetaan liittovaltiosta osat, joissa euromaat kokonaisuutena ottavat kantaakseen kriisimaiden julkisten talouksien vajeet. Nyt tätä toteutetaan euron vakausmekanismien kautta. Suomikin on takaamassa
kriisimaiden lainoja kymmenillä miljardeilla samalla kun Suomessa pihistetään kaikista julkisista menoista. Yhtenäisempi muoto tuolle kriisimaiden tuelle olisivat eurobondit eli yhteiset velkakirjat. Esimerkiksi Italia ja Espanja voisivat ottaa itselleen velkaa, josta euromaat ovat yhteisvastuussa. Tällaisesta ei esimerkiksi Kalifornia voi uneksiakaan, joten tässä suhteessa vertaukset USA:han ovat harhaanjohtavia.
On varsin ilmeistä, että kriisimaat eivät tule veloistaan selviämään, mutta sitä voidaan peitellä pitempään ottamalla aina uutta lainaa. Lopputulos tästä kaikesta on se, että lopulta nuo eri härveleihin kerätyt vastuut ja mahdollisesti osavaltioidenkin velat kaadetaan tulevan liittovaltion piikkiin, siis meidänkin vastattavaksemme. Vaikea sitä on estää, kun kriisimaat
ovat päättävässä asemassa ja sopimuksilla sitä ei voida estää koska EU:ssa sopimuksia ei noudateta.
Silloin Suomikin on tilanteessa, jossa valtion velka on (euroalueen nykytilanteen mukaan) 90% BKT:sta eli Suomen osuus liittovaltion velasta olisi 180 miljardia nykyisen reilun 80 miljardin sijasta. Toki velka kasvaa muutenkin noista luvuista kaikkialla, myös Suomessa. Suomalaiset ovat säästäneet ja eläneet kurinalaisesti ja välttäneet velkaantumista. 100 miljardilla olisi
tehty Suomessa paljon. Nyt tuo velka tulee meille muiden törsäyksestä.
Liittovaltiossa osavaltiot vastaavat myös osaltaan velan koroista. Siis Suomikin osaltaan maksaa tuon 100 miljardin lisävelan korot, korkotasosta riippuen joitakin miljardeja vuodessa.
Palataan sitten Murron vaatimukseen euron pelastamisesta euroaluetta tiivistämällä.. Mikä intressi Varmalla on sellaista vaatia? Toki Varmalla on paljon sijoituksia, joissa finanssimarkkinoiden kriisi pudottaisi omistusten arvoja tuntuvasti. Työeläkelaitosten sijoitusomaisuus on karkeasti 140 miljardia euroa. Jos kuitenkin olettaa varovaisesti, että riskipitoisella sijoituspolitiikalla työeläkelaitokset saavat 2% korkeamman tuoton kuin muuten,
lisää riskipitoinen sijoittaminen työeläkelaitosten tuottoja laskennallisesti 2,8 miljardia vuodessa. Se on ehkä neljännes siitä rahasta, jonka Suomi liittovaltiossa maksaisi tulonsiirtona muille maille. Mitähän järkeä tällaisessa toiminnassa on? Ehkä Varman linjausten takaa heijastuu sen hallinnossa istuvien yritysjohtajien huoli firmojensa tuloksista ja bonuksista?
Valtiovarainministeriön pitkäaikainen valtiosihteeri Raimo Sailas on korkeimpia virkamiehiä Suomessa. Hän on käynyt läpi erilaiset kriisit ja 1990-luvun kriisissä hänen roolinsa kasvoi suhteettomankin suureksi, kun poliitikot eivät kyenneet asioita ratkomaan. Viime aikoina Sailas on rikkonut vaikenemisen periaatteen ja kertonut julkisesti mielipiteitään eurosta ja
eurokriisistä. Sailaksen mukaan Suomen suhtautuminen euroon ja eurokriisiin on ollut lapsellista ja epärealistista. Sailas on sanonut suoraan, että eivät muut euromaat ole tässä pelastamassa euroa vaan ajamassa omia kansallisia etujaan. Suomella ei juuri ole etuja kriisimaissa valvottavana, joten Suomi on pelastustalkoissa mukana pelkästään naiviuttaan? Suosittelen lukemaan Sailaksen kirjoituksen eurokriisistä Kanava-lehdestä, valtiovarainministeriön korkeimman virkamiehen puheenvuoron. Mediassa kirjoituksesta vähän uutisoitiin, mutta poliittisissa piireissä tuo raju kirjoitus on aiheuttanut kuolemanhiljaisuuden.
Eurokriisin pahentuessa alkaa kuva suomalaisesta asiaan liittyvästä päätöksenteosta tulla esille. hallitus ja sen keulakuva Katainen on vain marionetti. Todellinen linjaus on tehty yritysjohtajien keskuudessa, jossa keskeisenä intressinä on kuvitelma siitä, että euroa hinnalla millä hyvänsä pystyssä pitämällä he selviävät firmoineen kuin koira veräjästä kriisistä.
Yritysjohdon ja suuryritysten intressit ovat etääntyneet suomalaisen veronmaksajan intressistä ja veronmaksajan vastuulla voidaan ottaa kovia riskejä omien intressien turvaamiseksi. On kyllä varsin todennäköistä, että tällä politiikalla ei pelastuta yleismaailmallisesta finanssikuplan puhkeamisesta aiheutuneesta lamasta, joka tekee juuri tuloaan euroalueellekin.
Sen riskien lisäksi suomalaiselle veronmaksajalle tulee 100 miljardia uusia velkoja vastattavaksi ja vuodessa maksetaan 10 miljardia tukea kriisimaille.
Kriisin kuluessa pääministeri Katainen julisti, että 2 miljardia on ainoa luku, mikä suomalaisten tulee muistaa. Julistan tuon Kataisen höpinän haudattavaksi. Suomalaisten veronmaksajien tulee eurokriisistä ja EU-liittovaltiosta muistaa kaksi lukua: sata ja kymppi. Sata miljardia uutta velkaa ja kymmenen miljardia vuotuista avustusta kriisimaille tulee suomalaisen
veronmaksajan maksettavaksi.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Kymppi joka Jeesuksen vuosi.
Tai Mooseksen, joka tätä oli rakentamassa.
Joka helvetin vuosi tästä maailman tappiin eikä mikään näennäinen talouskasvu meitä siltä pelasta, ellei se tapahdu velaksi otetulla rahalla.
Tämä on taputeltu ja seurauksia katsellaan kohta.
Olen muuten optimistisimmasta päästää riippumatta säästä.
Niin se kymppi vuodessa on julkisen sektorin maksu EU:lle. N. 5% BKT:sta. Sen keräämistä varten tarvitaan tietenkin isompaa kasvua taloudesta, sillä eihän verot voi olla 100%.
Kiitos kokoavasta katsauksesta!
Todellakin, 10mrd€ vippi per vuosi on suunnilleen 1/5 valtion vuoden 2012 budjetista.
Kone OY:n Ala-Huhdan viittaus EU:hun tarkeimpänä vientimaana saa valaistusta tästä:
http://www.ek.fi/ek/fi/tietografiikka/suhdanteet/p...
Eli ne maat, joita mm. Suomi euromaana tukee, eivät ole koko listalla.
Yhdysvallat ei todellakaan käy esimerkistä Euroopalle.
On turha luulla, että esim. Kalifornia pelkän kokonsa vuoksi voisi pyyhkiä pienellä Rhode Islandilla lattiaa, tai roikottaa koko liittovaltiota "löyhässä hirressä", kuten prof. Bengt Holmström (MIT) tänään ilmaisi esim. Espanjan ja Kreikan tekevän euro-17 ryhmälle.
Toisekseen Yhdysvallat syntyi 13 osavaltion pohjalle ja muut ovat liittyneet siihen myöhemmin vapaaehtoisesti täysivaltaisiksi osavaltioiksi. Alaska ostettiin Venäjltä ja Louisiana Ranskalta. Niitä ei tietääkseni kiristetty tai petoksella kidnapattu väkisin mukaan.
Osavaltioilla on ominaispiirteensä mm. lainsäädännön ja vaurauden osalta, joten eivät ne mitään toistensa kuristettuja kloonejakaan ole.
Ilman tiukkoja yhteisiä kielilakejakin mm. Portlandin (OR) raitiovaunuissa kuulutetaan nykyisin Englanniksi ja Espanjaksi:) Järjen käyttö on sallittu...
Ja Kalifornia vastaa itse veloistaan. Se ei voi ottaa velkaa liittovaltion tai muiden osavaltioiden piikkiin. Sen sijaan EU:ssa suunnitellaan eurobondeja, joissa esimerkisi Espanja voi ottaa velkaa muiden maiden piikkiin. Ja euron tukihärveleissä samaa toteutetaan jo nyt.
No onko tässä vaihtoehtoina eu:n jonkinasteinen hajoaminen tai euvostoliitto/tulonsiirtounioni/liittovaltio?
Jos mennään tuohon rahan lapiointiin niin mitä minkä kautta tuota rahaa syydetään? Ja syydetty rahahan on tietenkin "vastikkeellista"?
EU ja euroalue pitäisi nähdä eri asioina. Eihän euroalueessa ole kuin osa EU-valtioista.
Nähdäkseni vaihtoehdot ovat euron hajoaminen tai liittovaltio / tulonsiirtounioni. EU voi jäädä eloon muilta osin euron hajoamisesta huolimatta, ainakin periaatteessa.
Arvioisin, että välineet rahan lapioimiseksi muuttuvat sen mukaan kun saavat liittovaltiota kasattua. Nyt meidän tukemme Kreikalle on annettu lainoina ja takauksina. Kun jo päätöstä tehtäessä tiedettiin Kreikka konkurssikypsäksi, nuo ovat jo todellisuudessa tulonsiirtoja, vaikka niitä ei sellaiseksi kirjatakaan. Sama koskee muitakin tukihärveleiden kautta jaettuja miljardeja.
Myöhemmmin nuo tukihärveleiden vastuut määritellään liittovaltion vastuulle. Samoin EKP:n holveissa olevista kriisimaiden velkapapereista vastuu siirretään liittovaltiolle. Ja liittovaltio perii omia kanaviaan Suomesta ja suomalaisilta muita vastaavan osuuden velkojen kuluista. Niin nuo tukihärveleidenkin lainat muuttuvat meidän lainoksemme.
Nuo erilaiset härvelit ovat vain välivaiheita, koska liittovaltion pystytys ei ole nopea toimenpide.
Ja maksumme kriisimaille ovat luonteeltaan avustuksia eivätkä missään tapauksessa vastikkeellisia.
Älä höpötä,Ala-Huhta ei puhunut viennistä EU-alueelle vaan viennistä Eurooppaan,etkö parempaan pysty.En enää viitsi kommentoida,teksteissäsi näkyy jo lievää vainoharhaisuutta Kataista kohtaan,sanon tämän vaikka en kokomuslainen olekkaan.
Lue tarkemmin. Hän puhui viennistä EU:hun. Katainen ei ole vainoharhaisuuden arvoinen. Hän on pelkka puhuva pää, joka toistaa käskettyjä fraaseja.
Tässä linkki Ala-Huhdan haastatteluun:
Granlund.
Ei sinun kyllä enää kannatakaan kommentoida.
Saahan Arto kommentoida. Toki olisi hyvä pysyä tosiaioissa. Edellä olevasta linkistä selviää, että Ala-Huhta puhui nimenomaan EU:sta.
Katainen on oma lukunsa. "Luontainen hientunteisuuteni" estää kommentoimasta hänen kykyprofiiliaan ja rehellisen miehen mainettaan.
Olli Pusa on oikeassa. Koneen Ala-Huhta puhui Euroopan ja EU:n viennistä. Kone Oy:n tilinpäätöksessä käsitellään Euroopan vientiin kuuluvana 47 maan vienti. Maihin kuuluu mm. Venäjä, Norja, Tanska ja myös Venäjän lähialueita (ei EU maita).
Oheisesta linkistä klikkaamalla kartan alapuolella olevaa Eurooppa-sanaa näkyy mitkä maat Kone Oy:ssä katsotaan Euroopan vientiin. Euromaitahan noista on vain siis muutama. Linkistä käy selville myös Ala-Huhdan puhe vuosikertomukseen liittyen ja myös tilinpäätöstä jne.
Sanatarkka siteeraus Ylen uutisesta:
"Nyt tässä keskustelussa on jäänyt liian vähälle se, että EU on tälläkin hetkellä suomalaisten yritysten tärkein vientimaa."
Oikeastaan noin tiivistettynä aika musertava, vaikka ei siinä sinänsä ollut uutta. Pitäisi oikeastaan ottaa paperiversio, ei tarvitse myöhemmin haeskella.
Tarkoitus on ollakin kokoava kuvaus. Olen useita kertoja huomannut tuon kokonaiskuvan merkityksen. Useinkin ihmiset tietävät suurimman osan asioista eikä niissä sinänsä ole järisyttävää uutta. Mutta kun ne palaset laitetaan kokonaisuuteen ja muodostuu kokonaiskuva, se voi olla hyvinkin raflaava.
Kokoomuksen sisällä pitkään kytenyt kahtiajako alkaa näkymään.
Kokoomusta pitää enää koossa vain patologinen persufobia.
Olen kuullut kokoomuslaisilta aika paljonkin ihmettelyä puolueen toiminnasta. Se tyytymättömyys on vain pysynyt melko hyvin piilossa.
Nyt tuo tyytymättömyys on nousemassa enemmän pintaan ja gallupitkin alkavat ahdistaa.
Tässä kohtaa on helppo olla samaa mieltä Ollin kanssa. Kokoomus on menossa kohti vaalitappiota kuntavaaleissa, joka näkyy jo hermoiluna puolueen toiminnassa.
Kokoomuksen kannatus tulee suureksi osaksi työläisistä, jotka velkaseinät ja pari rahoitus-Volvoa ostaneina luulevat olevansa porvareita. Mutta nyt näille on löytynyt toinenkin puolue, ilmeisen vahingossa, nimittäin SDP ja kannatusta valuu sinne.
Mutta romahduksen pelko tulee pitämään hallituspuolueiden kannatuksen suhteellisen korkeana.
Paniikkia tuntuu kuitenkin olevan kokoomuksessa ilmassa.
Varmasti, ei kovin moni wanhan linjan kokoomuslainen ole tyytyväinen sosiaalidemokraattiseen kokoomukseen.
Mutta puoluekuri ja puoluekokouksen rakastama suuri johtaja.
"moni wanhan linjan kokoomuslainen ole tyytyväinen sosiaalidemokraattiseen kokoomukseen."
Ja tyytymättömillä on vaikeus löytää vaihtoehtoa, vaikka Kataisen touhu raivostuttaisikin. Moni on tuollainen wannabee menestyjä, jolle kokoomuksen äänestäminen on osa sosiaalista identiteettiä. Jos vaihtaa, niin mikä täytttäisi saman tehtävän?
Demarit on kuitenkin duunaripuolue, se voi olla vastenmielistä. Persut voisivat poliittisena vaihtoehtona olla kokoomukselle vaarallinen. Siksi tasaisin väliajoin lyödään noita "rasisti" ym. leimoja. Uskoisin, että sillä on onnistuttu ainakin hidastamaan kannatuksen valumista persuihin. Kepu maalaisten puolue näiden silmissä, eikä kelpaa. Ja loput on sirpalepuoleita.
Toisaalta voi ajatella myös niin, että kokoomuksen kannatus on aika ohuen langan varassa. Jos tuollainen Halla-Aho, Hirvisaari, Eronen ym. mediatouhu menettää tehonsa, miljardien haaskaamisesta hermostuneet kokoomuksen kannattajat voivat olla arvaamattomia. Kyllä he pohjimmiltaan ymmärtävät, että lopulta he maksavat Kataisen miljardiseikkailujen laskut.
En minä ennusta mitään romahdusta kokkareille, mutta yllättävän ylhäällä heidän kannatuksensa on roikkunut velkakriisistä huolimatta, ja yllättävän hyvin Jutalla ja kumppaneila menee vakuuspelleilystä huolimatta - tai ehkä juuri siitä syystä?
Neljä suurta saattaa olla yllättävän saman suuruisia kuntavaaleissa, suurin jokeri on kepun ja persujen äänien jakautuminen maakunnissa. Ihme, jos kokkarit & demarit saavat paljoakaan ääniä pakkoliitettävissä hyvin menestyneissä kunnissa missään suurimpien kaupunkien ulkopuolella.
Tilanne on sellainen, että suuret ja nopeat kannatusmuutokset voivat olla mahdollisia eri suuntiin. Todellinen pesänselvittely on edessä sitten kun tämän euroseikkailun ensimmäinen lasku oikeasti tulee pöytään. Eli milloin Kreikan konkurssi voidaan virallisesti myöntää ja tappiot laskea. Ja sehän on vain alkua.
Katsos, "Flinkkilä" pitkästä aikaa! Joko löysit ne Espanjan asuntomarkkinoiden bullia indikoivat tilastot?
(Melkein) jokaista romahdusta seuraa elpyminen ja uuden kuplan muodostuminen. Mutta mihin tarkkaan ottaen viittaat?
Tähän vanhaan keskusteluun.. http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/100235-...
Ihan mielenkiinnosta, onko sulla oikeasti tietoa, miten eri segmenteissä hintakehitys on Espanjassa kulkenut?
Olikohan ehkä kyse tästä Viktor-Aapon kirjoituksesta?
"Domino- ja salaliittoteorioiden kannattajat ovat tyypillisesti samaa maata. Ihmisiä, joita ajaa vahva usko omaan asiaan, joita ruokkivat henkilökohtaiset epäonnistumiset ja kauna. Mörköjä näkee joka varjossa, jos niitä uskoo näkevänsä.
Hyvähän se olisi, jos Espanjan aurinkorantojen kiinteistömarkkina romahtaisi. Minäkin menisin kipin kapin ostamaan sieltä lukaalin loma-asunnoksi, jotta pääsisin viemään veroeuroni pois persujen ulottuvilta."
Edustaa suomalaista eurokriisiosaamista perhaimmillaan.
Tuon kaiken voin allekirjoittaa tänä päivänäkin. Toki hinnat ovat aurinkorannikolla laskeneet kautta linjan, mutta hyvän ja huonon taloyhtiön hintaero on valtava, eli hyvien kohteiden hinnat ovat laskeneet vain maltillisesti.
Samoin käy Suomessa, jos lama tulee. Pk-seudun parhaiden alueiden hinat voivat laskea 10-15%, mutta Järvenpää, Vihti ja Kerava tulevat alas 30-40%.
"Samoin käy Suomessa, jos lama tulee."
Viimeiset 10-15 vuotta koko läntisessä maailmassa talous on perustunut finanssikuplan paisuttamiseen ja velalla tapahtuvaan kuluttamiseen. Siinä vaiheessa kun velkakierre katkaistaan (joka kuulemma on euroalueellakin tavoitteena), lama tulee vääjäämättä ja kupla puhkeaa.
Aurinkorannikon parhaille rannoille asuntojen hintojen lasku ei ole vielä täydellä voimalla iskenyt. Mutta monin paikoin hinnat ovat Espanjassa jo romahtaneet. Pienestä Madrid nimisestä tuppukylästä saa perheasuntoja kolmasosalla siitä hinnasta, mitä ne maksavat vantaalaisissa lähiöissä.
Viimeisimmän talouskriisin (2008) jälkeen henkilöstön määrä Suomessa supistui 37 000:lla. Kun vielä 2008 Suomessa teknologiateollisuuden palkkalistoilla oli noin 330 000 henkilöä ja ulkomaisissa tytäryhtiöissä (omistus yli 50 %) noin 290 000 henkilöä, viime vuonna oli tilanne jo toisin päin eli kotimaassa noin 290 000 ja ulkomailla noin 330 000 henkilöä. Historiallinen käänne kotimaa vs. ulkomaat tapahtui vuonna 2010. Vuonna 2011 teollisuuden henkilömäärä Suomessa säilyi lähes 2010 tasolla mutta kasvoi tytäryrityksissä.
Johtopäätös on, että teollisuutemme kilpailukyvyn heikkeneminen Suomessa nopeutuu globaaleissa talouskriiseissä ja muun kansantalouden ongelmat syvenevät entisestään.
Kansantaloutemme kehityksen tärkein moottori; teknologiateollisuus, ei pysty nykytilanteessa kattamaan hyvinvointivaltion ylläpitoa. Teknologiateollisuus on sinällään tehnyt mielestäni oikeat ratkaisut viemällä osaamistaan mm. tytäryhtiöiden muodossa kehittyville markkinoille. Näin on yritysten elinkelpoisuus ja markkina-asema turvattu. Teknologiastrategian kannalta merkittävissä tytäryhtiöissä Länsi-Euroopassa on vielä väkeä noin 85 000 henkilöä. Tämän lisäksi halvemman hintatason Euroopan maissa sijaitsevissa tytäryhtiöissä on noin 40 000 henkilöä. EU:n sisämarkkinat ovat suomalaiselle teknologiateollisuudelle alihankkijoineen äärimmäisen tärkeä. Erityisesti se on tärkeä Suomessa syntyvälle jalostusarvolle ja työllisyydelle sekä koko kansantaloudelle.
Kyllä Olli on niin, että teknologiateollisuuden yritykset ja työpaikat ovat Suomelle tärkeitä. Kysymys on pohjimmiltaan riskienhallinnasta. Olisi perin ihmeellistä jos poliitikot eivät kuuntelisi teknologiateollisuuden yritysjohdon näkemyksiä mm. EU-kriisissä. Seuraava talouskriisi voi aiheuttaa taas piikin missä teknologiateollisuusyritysten työpaikkojen suhde Suomi (EU-maat) vs. muu maailma muuttuu nopeasti. Kannattaako tätä Pusan mielestä edes yrittää ehkäistä vai laittaa "piikki kiinni".
Teknologiateollisuus kuten kaikki yritykset ja tahot ajattelevat asioita vain omasta näkökulmastaan. Siitä mikä itselle kulloisessakin tilanteessa näyttää parhaalta. Esimerkiksi eräässä asiakastilaisuudessa pankin guru puolusti eurobondeja sillä, että meklareiden olisi helppo myydä niitä. Siis 100 miljardia vastapainona tuollainen "bisnesintressi"? Ei julkista päätösvaltaa voi ulkoistaa muutamalle yritysjohtajalle.
Verrataanpas Suomea ja Ruotsia. Vuoden 2008 lamassa Ruotsin kruunu heikkeni helpottaen vientiä. Käsitykseni mukaan Ruotsissa ei ole ollut samanlaista teollisuuden ulosliputusta kuin Suomessa. Ruotsin valtio ei velkaantunut, Suomi velkaantui ja velkaantuu edelleen rajusti. Kruunun devalvoituminen heikensi toki ruotsalaisten elintasoa ja ulkomaisten tuotteiden ostomahdollisuuksia vähäksi aikaa. Mutta nyt kruunun kurssi on palannut ja tuo ongelma poistunut.
Nyt Ruotsissa pohditaan, onko valuutan kurssi vientiteollisuudelle liian vahva vai pitäisikö sitä heikentää? Ruotsilla kun on mahdollisuus vaikuttaa asiaan.
Täällähän Pusa ja 8 läpyttäjää tuntuu oikein naatiskelevan kun vajaa 40 000 työpaikkaa vientiteollisuudesta lähti. Menetyshän ei ole kansantaloudelle kuin luokkaa 20 miljardia/ vuosi. Ollin 100 Miljardia on fiktiota tämä taas faktaa. Laskekaapa nyt mitä se tarkoittaa kun muutos pahimmillaan on pysyvä. No - onneksi tuo naapurissa toimivan vientiyrityksen varastomies ymmärtää todellisuuden paremmin kuin Pusa.
"Menetyshän ei ole kansantaloudelle kuin luokkaa 20 miljardia/ vuosi. Ollin 100 Miljardia on fiktiota tämä taas faktaa."
Ja ilmeisestikin tuo 20 miljardia lähti euron takia. Euroaikanahan tuo tapahtui, ei markka-aikana. Ruotsi, jolla on oma valuutta, ei ole kokenut tuollaista. Varsin kummallista logiikkaa syyttää markkaa ongelmista, jotka euro aiheuttaa. Kovin fiktiiviseltä tuo ajattelusi kuulostaa, jollei sitten ole tahallista harhaanjohtamista.
Siinäkö on syy hurrata eurolle? Pikemminhän siinä on peruste pyrkiä pois eurosta mahdollisimman pikaisestim jotta tilanteesta ei tulisi pysyvä. Ja suoranaista hölmöyttä on maksaa siitä 100 miljardia lisävelkana ja 10 miljardia joka vuosi vastikkeetonta avustusta kriisimaille. Eivät nuo liittovaltion kustannukset ole mitään fiktiivisiä asioita. Kaikissa isoissa investointipäätöksissä on taustalla laskelmia kannattavuudesta. Liittovaltion osalta ne on vain salattu poliittisista syistä.
Minusta tuntuu Olli, että sinulla on todella vaikeaa ymmärtää esim. outokumpulaisia perheyrityksiä, jotka elävät viennistä ja joiden suora tai epäsuora osuus euromaihin on 30 % (siis ei sen enempää mutta se on ollut vakaata yli 10 vuotta ja sen varaan on rakennettu vuosikausia mm. investointiohjelmat). Jos tuo 30 % puolittuu koko yrityksen teollinen tuotanto vaarantuu kokonaan. Pari sataakin teollista työpaikkaa Outokummussa on paljon. No - sinullehan se olisi "lottovoitto" jos muutama teknologiateollisuuden yritys lopettaisi toimintansa. Ei siinä Ruotsin haikailusta ole mitään apua, jossa muutenkin on erilainen teollinen rakenne ja vuosikymmeniä pidempi kulttuuri. Katsos Olli tilanne on päällä.
Se sadan miljardin lisälasku ja 10 miljardin vuotuinen lisälasku on myös päällä. Se on raaka fakta. Jos euro yritetään pelastaa, tuon se ainakin maksaa. Ja lopputulos on silti epävarma.
En vähättele outokumpulaisten yritysten ongelmia, mutta niiden ongelmat ovat Suomen tasolla useampia kertaluokkia pienemmät kuin euron Suomelle aiheuttamat kustannukset. Jos ongelmia tulee, ne pitää hoitaa muulla tavalla. Se tulee Suomelle halvemmaksi.
Juuri kuvaamasi kaltainen ajattelu on johtanut tähän katastrofiin. Yksittäiset intressit ovat ohjanneet päätöksentekoa ja löyhäpäiset poliitikot ovat siihen aikoinaan lähteneet mukaan.
Mutta nyt on tehtävä päätös otetaanko Suomelle tuo sata ja kymppi lisää taakkaa, vai jätetäänkö euro? Ei se suomalaisten yritysten kilpailukyky valuutan mukana mihinkään häviä, vaikka tuleekin pieniä lisäkustannuksia valuuttahallinnosta. Ne ovat kuitenkin tuosta kokonaisuudesta katsottuna mitättömiä. Kauheuksilla pelottelu on vain keino, jolla suomalaisia yritetään pakottaa maksajiksi. Valitettavasti usein pelottelijoina ovat usein suomalaiset.
En minä usko, että kukaan taputtaa työpaikkojen menetykselle.
Ollin kommentti kaikessa inhorealistisessa muodossaan pitää vain paikkaansa.
Polku on valittu, nimet on papereissa ja nyt katsellaan niitä kortteja.
Eikä Suomi-neidon käsi kovin hyvältä näytä.
Kertyneet tappiot ovat sylissä, niille ei voi mitään. Mutta tulevien tappioden minimoinnilla voidaan säästää vieläkin paljon.
Olen huomannut eri yhteyksissä, että useille päättäjille on vaikea hahmottaa lukuja, jotka ovat suurempia kuin kallis omakotititalo. 10 miljoonaa, 100 miljoonaa, miljardi, 100 miljardia. Ne ovat vain abstrakteja lukuja. Siksi niitä vertaillaan toisiinsa järjettömällä tavalla. Jonkin firman 10 miljoonan tulos on sille firmalle tärkeämpi kuin 100 miljardia Suomelle. Mutta päättäjien pitäisi osata erottaa suuruusluokat.
Tuollaiseen analysointiin oppii kun sellaista joutuu tekemään paljon. Minua helpottaa se, että olen 30 vuotta toiminut alalla, jossa on perinteisesti pyöritelty kauheimpia summia Suomessa. Valitettavasti kaikki eivät koskaan ymmärtämään suuruusluokkien eroja.
Taloussanomissa on kirjoitus, jossa kuvataan tätä liittovaltion vaivihkaista rakentamista. Otetaan vain pieniä askelia kerrallaan ja hups olet liittovaltiossa.
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2012/08/23/...
Ja tässä komission varapuheenjohtajan mielipide siitä, mitä ollaan tekemässä. On varsin yleinen mielipide EU-piireissä, mutta jostakin syystä Suomessa tästä vaietaan ja selitellään ettei tässä liittovaltiota olla tekemässä:
Tuohon liittyen muistutan taas kerran siitä, kuinka Lipponen ja Halonen kiivaasti ja toistuvasti aina kiistivät, että liittovaltiota edes oltaisiin suunnittelemassa.
Se oli viisitoista vuotta sdp:n virallinen kanta ja tänä päivänä kumpikin noista taustalla häärivistä on hiljaa, kun Urpilainen esikuntineen vääntää n. 180 asteen kiemuraa suuntaan ja toiseen eli kohti liittovaltiota.
Kuinka rehellinen sdp on asian suhteen ollut kaikki nämä vuodet?
Tyypillistä harhaanjohtamista EU:n tapaan. Viedään askel kerrallaan "pakon" vuoksi kohti päämäärää, jota juuri kukaan ei halua ja kiistetään matkalla se, mihin oikeasti ollaan menossa.
""Suomalaiset ovat säästäneet ja eläneet kurinalaisesti ja välttäneet velkaantumista. 100 miljardilla olisi
tehty Suomessa paljon. Nyt tuo velka tulee meille muiden törsäyksestä.""
Itketään vasta huomenna...
"Itketään vasta huomenna..."
Tai toimitaan nyt oikein, niin ei tarvitse itkeä huomenna.
Oisko sulla linkkiä tuohon Raimo Sailaksen kirjoitukseen?
Se on Kanava-lehden viimeisimmässä numerossa, eikä sitä käsittääkseni ole saatavissa sähköisenä versiona. Tekijänoikeussyistä en ala sitä skannaammaan ja levittämään netissä, mutta uskoisin että tuo lehti löytyy useimmista kirjastoista.
Tässä vielä Ilmarisen Timo Ritakallion anti eurokeskusteluun:
"Ritakallio muistutti myös, ettei eurosta eroaminen olisi Suomelle mikään ratkaisu. Hänen mukaansa siitä seuraisi Suomelle vielä pahempi kierre, kuin missä nyt ollaan.
– Jos meillä olisi vielä oma valuutta, niin näkisimme jotain 1990-luvun laman kaltaisia tapahtumia, Ritakallio sanoi."
Eli jos erotaan eurosta, seuraa siitä 1990-luvun kaltainen lama.
Kun eurokriisi alkoi, Katainen selitti tukemisen tarvetta usein sillä, kuinka paljon eläkeyhtiöt menettivät omistuksiaan 2008 romahduksessa. Ne olivat virittäneet riskinottonsa suuremmaksi kuin oli tarkoitus ja jälki oli karmeaa. Miten tässä tulee tunne, että sylttytehtaat Suomen eurotukipolitiikalle alkavat tulla esiin.
Samalla kun suomalaiset suuryritysten johtajat ovat ottaneet vetavastuun vaatímuksissa eurotukien jatkamisesta Suomessa, maailmalta vyöryy erilaisia lausuntoja euron tilanteesta.'
Kommission varapuheenjohtaja Olli Rehn vaatii lisää rahaa kriisimaille:
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2012/08/22/...
Saksan valtiovarainministeri Schäuben mukaan euromaat ovat jo menneet äärirajalle ja lisäajan antaminen Kreikalle aiheuttaisi lisätukipaketin.
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2012/08/23/...
Suomessa on jo laajalti uutisoitu suomalaisten poliitikkojen irtioitoista eurosta sekä Olli Rehnin torumisesta asiassa. Ei saa puhua, koska se vahingoittaa ja samaa on toistanut Katainen.
Tutkimuslaitos Strategy Analytics puolestaan kutsuu euroa zombivaluutaksi ja katsoo euron jo kuolleen.
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2012/08/2...
Kreikan pääministeri Samaras taas takaa henkilökohtaisesti, että saamme rahamme takaisin. Taitaa olla varakas tyyppi.
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2012/08/22/...
Yleensä tällainen tilanne, jossa eri johtavat tahot antavat julkisuuteen sekavia ja ristiriitaisia lausuntoja kertoo siitä, että johtokuntakerroksessa on meneillään täydellinen paniikki. Euro on hajoamassa ja maksajamaiden veronmaksajat pitäisi saada pakotettua laittamaan lisää rahaa konkurssipessän.
Seurataan kehitystä mielenkiinnolla.
No, lisätukipaketti on ollut alusta asti Silvio eikun selviö.
Ei siihen ole tarvinnut peruskoulumatematiikkaa suurempaa laskutaitoa kun luvut ovat olleet esillä kattavasti.
Kysymyshän ei olekaan tarvitaanko lisätukipaketti, vaan millointarvitaan seuraava ja milloin seuraava ja milloin seuraava...
Mutta onneksi Kreikka maksaa takaisin.
Muuan filosofi kehitti aforismin:
"Ihminen, joka ei usko ihmeisiin, ei ole realisti".
Tästä näkökulmasta eurokoheltajia voisi tietenkin pitää realisteina.
Netin syövereistä löytyvää Elinkeinoelämän keskusliitto/Mustonen esitys miten pikkuhiljaa hivuttautuen Suomi kohti liittovaltiota.
Olli Pusa:
"Teknologiateollisuus kuten kaikki yritykset ja tahot ajattelevat asioita vain omasta näkökulmastaan. Siitä mikä itselle kulloisessakin tilanteessa näyttää parhaalta."
Kenenkä näkökulmasta yrittäjien sitten pitäisi ajatella asioita kuin omasta ja erityisesti yrityksen???
"Verrataanpas Suomea ja Ruotsia. Vuoden 2008 lamassa Ruotsin kruunu heikkeni helpottaen vientiä."
"Nyt Ruotsissa pohditaan, onko valuutan kurssi vientiteollisuudelle liian vahva vai pitäisikö sitä heikentää? Ruotsilla kun on mahdollisuus vaikuttaa asiaan."
En kyllä ymmärrä Pusan logiikkaa. Me olimme viime talouskriisissä Eurossa ja myös tällä hetkellä. Ei vertailu Ruotsiin lisää työpaikkoja eikä tuloja. Katsos Olli kun tilanne on päällä täällä Suomessa.
"Sirpalle" kiitos linkistä. Tuota minulla ei ollutkaan ja siinä on kyllä hyvä kiteys tilanteesta.
"Kenenkä näkökulmasta yrittäjien sitten pitäisi ajatella asioita kuin omasta ja erityisesti yrityksen???"
Toisaalta yhteiskunnan pitää päättää asioista muuten kuin yhden ryhmittymän intressien mukaan.
"En kyllä ymmärrä Pusan logiikkaa. Me olimme viime talouskriisissä Eurossa ja myös tällä hetkellä. Ei vertailu Ruotsiin lisää työpaikkoja eikä tuloja. Katsos Olli kun tilanne on päällä täällä Suomessa."
Vertailu voi kertoa, mikä on järkevin tapa toimia. Ruotsi valitsi oman valuutan, Suomi euron. Nyt nähdään, että Suomen valinta oli virhe, Ruotsin valinta on toiminut paremmin. Valtio velkaantuu vähemmän, vientiteollisuus pysyy maassa Suomea paremmin. Mikään ei puolla eurossa pysymistä. Sen lisäksi tulevat euron kriisikustannukset.
Ja taas Suomessa on valinnan aika: jatketaanko eurossa vai ei, jos koko valuutta edes pysyy pystyssä. Avoimesti myönnetään, että se ei pysy pystyssä, jollei valita ratkaisua, jossa Suomi saa lisää velkaa 100 miljardia ja maksaa kriisimaille vastikkeetonta tukea 10 miljardia vuodessa.
Katsos Seppo. Jos on kerran tehty tyhmyys, voi yrittää tehdä viisaampia päätöksiä.
Asteittain kriisien kautta kohti liittovaltiota, jolle yllä esittelin hintalappua Suomelle. Kummasti Suomen keskeiset päättäjät eivät kehtaa tunnustaa ihmiselle, mihin ovat Suomea viemässä. Voihan olla, että Katainen ei edes oikeasti ymmärrä liittovaltion vaikutuksia, mutta taustalla olevat yritysjohtajat toimivat tietoisesti - ja epärehellisesti.
Itse olen aika hämmentynyt tästä kommenttien kirjosta, enkä osaa enää sanoa yhtään järkevää lausetta koko asiasta? Erilaisia mielipiteitä on liikaa myös niillä, joiden pitäisi olla päättämässä mitä jatkossa tehdään.
Olli Rehn sanoi 13.8.12 HS:n kirjoituksessaan, että "kun taloudessa vallitsee keskinäinen riippuvuus , myös päätöksenteossa tarvitaan toverillista painetta jäsenmaiden kesken."
""... ja riskien jakamisen välttämätön edellytys tulevaisuudessa on tiiviimpi taloudellinen yhdentyminen, jotta moraalikatoa ja vapaamatkustajuutta ei esiinny.""
Minusta kaikki nämä faktat ovat olleet olemassa alusta lähtien, mutta tätä "toveruutta" ei vain ole noudatettu, vaan jokainen on vetänyt kotiinpäin niin paljon kuin on ehtinyt.
Liisa jaakonsaari on taas samaisessa HS:ssä kirjoittanut jo 26.7, että Länsi-Euroopan maista pahiten korruption mädättämiä ovat juuri nämä meidän "toverimme" eli Kreikka, Italia, Portugali ja Espanja. Korruption ohella myös tehottomuus ja väärinkäytökset ovat näissä maissa hyvin yleisiä. Jaakonsaari lienee hyvin perillä koko tukipolitiikasta ja sen toimintatavoista, mutta keinoja valvoa oikeudenmukaisuutta ei vain näytä olevan?
Nyt haluaisinkin itseäni viisaammilta kysyä, että mihin nämäkin ominaisuudet katoaisivat kun ne ovat nähdäkseni hyvin vahvasti kulttuuriin sidottuja tapoja? Joku kirjoitti jossakin tässä taannoin, että ovatko päättäjämme Leninin kuuluisia sanoja lainaten näitä "hyödyllisiä idiootteja", jotka vain haluavat mielistellä suuria jäsenvaltioita?
Eiväthän ne mihinkään häviä rahaa kaatamalla. Italia on ollut liittovaltio 150 vuotta. Koko sen ajan vauras poohjoinen on yrittänyt kehittää köyhää etelää valtavilla tukisummilla. Lopputulos 150 vuoden ponnistelusta on ollut kutakuinkin 0. Ainoa tulos on ollut Mafian rikastuminen. Tätä tukian kaatamista vastaan syntyi Pohjoisen Liitto niminen poliittinen liike, joka halusi pistää "piikin kiinni". Sama pätee muihinkin maihin.
Jos haluttaisiin tehdä yhteisvaluutta kestävällä pohjalla, olisi eri wuromaiden talouksia pitänyt yhdenmukaistaa riittävästi. Siihen olisi kuulunut yhteinen talouspolitiikka, yhteinen verotus, sosiaalipolitiikka ja työmarkkinat. Olisi pitänyt saada kaikkialla läpi harmaan talouden karsinta ja korruption vastaiset toimet. Sitten yhteisvaluutalla olisi ollut onnistumisen mahdollsiuuksia.
Teoriassakaan on vaikea kuvitella tuollaista muutosta lyhyemmässä ajassa kuin 50 vuotta. Ja EU:n tyylillä, johon kuuluu mahtipontisia julistuksia, joista kukaan ei välitä, se ei olisi toteutunut 150 vuodessakaan.
Sen sijaan tyrkättiin kerralla yhteinen valuutta ja luotettiin, että se pakottaa liittovaltioon. Saa nähdä miten käy. Ongelmat eivät kuitenkaan ole hävinneet minnekään, eivätkä häviäkään.
"Euroopasta suuri osa näistä edellytyksistä puuttuu. Ennen yhteistä valuuttaa olisi pitänyt yhdenmukaistaa julkiset taloudet, verotus, työmarkkinat ym. monet tekijät. Sen sijaan EU:ssa pistettiin pikavauhtia pystyyn yhteinen valuutta, jonka kriisiä on jo jokunen vuosi saatu seurata."
Eurokeisarit tiesivät tasan tarkkaan mihin tämä järjestys johtaa. Kansa on helpompi kiristää liittovaltioon taloudellisen kriisin kautta ainoana vaihtoehtona kuin se, että se olisi esitetty alkuperäisena suunnitelmana ja yritetty myydä kansalaisille perinteisellä poliittisella jargonilla normaalissa tilanteessa. Tai no mikä nyt on normaalia...
"Eurokeisarit tiesivät tasan tarkkaan mihin tämä järjestys johtaa."
Ei näitä maita niin suurella järjellä hallita.
Tuuri ja sattuma auttaa.
Vaikea sanoa, mitä eurokeisarit tiesivät. On myös mahdollista, että olivat päättäneet tehdä liittovaltion. Ja arvelivat, ettei sitä saada toteutettua normaalilla yhteistyöllä. Siksi päättivät laittaa EU:lle sellaisen pakkopaidan - yhteisen valuutan - joka pakottaisi liittovaltioon. Se vääntöhän on juuri nyt meneillään.
Pohjimmiltaan olisi vain kyse siitä, että eurokeisarit päättivät yrittää jotakin ja eurokeisarit vähät valittävät sopimuksista ja demokratiasta.
Eikös jo EU:n perussopimuksessa ole kirjoitettu perustettavan samalla liittovaltiota? Muuten tuosta liittovaltiokehityksen suunnasta on puhunut myös Uuspaavalniemi. Valitettavasti Yle Aareenasta oli näköjään poistettu video hänen puheestaan. (http://areena.yle.fi/video/1299664875702)
En muista, miten asia on perussopimuksessa mutoiltu. Mutta ainakin Suomessa katsotaan, että Suomi liittyessään sitoutui rahaliittoon kuten periaatteessa Ruotsikin. Ruotsi ei ole sitä vielä toteuttanut - onnekseen. Jotkin maat (pohjoismaista kai Tanska) on liittynyt aikaisemmin sellaisilla ehdoilla, ettei niiden tarvitse liittyä rahaliittoon. Rahaliittohan ei periaatteessa ole liittovaltio, perussopimuksissa oli mm. no bailout-kielto. Sopimuksista ei vain ole piitattu.
Mantereen poliittiselle eliitille massiivinen tulonsiirtounioni sopii loistavasti - EU on millä tahansa mittarilla, tutkitusti ja todennetusti tilintarkastajien, oikeuskäytäntöjen, ilmitulleiden keissien ja kansallisen tason touhujen perusteella melkoisen korruptoitunut laitos - ja erittäin hyvin palkattu. Ei ihme, että siitä pidetään kiinni.
Ns. alijäämämaiden tavoite on saada tulonsiirtoja, että ne voivat pitää kiinni siitä elintasosta, mihin on totuttu.
Ns. ylijäämämaiden tavoite on, että veronmaksajat hoitavat tulonsiirtojen lähetykset, jotta pankit saavat saatavansa ja yrityksen voivat jatkaa velaksi myymistä, kun muutakaan ei osata. Parille suurvallalle oleellista on saada myös muut maat jakamaan tappiot: Ranska ja Saksa eivät olisi poliittisesti kestäneet pankkijärjestelmänsä romahdusta, joten laskunmaksajia on pitänyt haalia pitkin Eurooppaa.
Suomen pankkijärjestelmällä ei ollut riskejä alijäämämaissa. Yritysten ongelma on kysynnän heikkous Euroopassa, joten elinkeinoelämän tavoite on saada valtio eli kansalaiset velkaantumaan, jotta velaksimyymistä voidaan jatkaa vielä. Poliittista eliittiä kiristetään palkintovirkaporkkanalla, TARGET2-saatavakepillä ja Suomen saamien tulonsiirtojen vaikeuttamisuhalla.
Olen monen muun tavoin nähnyt alunperin, että vaihtoehdot ovat 1) liittovaltio tulonsiirroilla 2) euroalueen hajoaminen tai 3) pääomaliikkeiden sääntely.
Poliittisista syistä yhtäkään näistä ei ole voitu sanoa virallisesti tavoitteeksi. Todennäköisesti saamme siis nuo kaikki - velkojen yhteisvastuullistaminen ja tulonsiirrot kuten Olli toteaa, muutaman maan lähtö ja markkinoiden suitsimisen jatkaminen - shorttikieltoja, CDS-ostokieltoja, transaktioveroja, lupamenettelyä.
Muuten onko EU:n tilejä yhtenäkään vuotena hyväksytty vai ovatko ne jääneet hyväksymättä väärinkäytösten ja epäselvyyksien vuoksi?
kuten sanoin, todennetusti :)
Kuinkahan moni suomalainen olisi mukana maksamassa merkittäviä maksuja yhdistykselle, jonka tilejä ei ole kertaakaan hyväksytty ja tilintarkastajatkin ovat kieltäytyneet niitä hyväksymästä. Taitaa EU olla ainoa tällainen putiikki.
Me kaikki.
Holtiton taloudenpito lahjontoineen ja kähmintöineen, sopimuksista piittaamattomuus, demokratian avoin halveksiminen. EU edustaa todella suomalaista moraalikäsitystä. Kummallista, että näitä EU:n omaleimaisia piirteitä ei mediassa esitellä laajemmin.
... Nyt minua vasta ihan oikeasti alkaa itkettää Suomi-paran kohtalo! :)
Eikö todellakaan mitään tai mistään näy yhtään valoa?
Hesarin mukaan yli puolet suomalaisista kannattaa euromaiden auttamista ja tavallaan sekin on ymmärrettävää. Irtoaminen eurosta on taas hyppy tuntemattomuuteen, josta kukaan ei oikein tiedä mitä tuleman pitää?
Kunhan tässä vielä käväisen ostamassa Kanava-lehden ja ehkä sitten taas itken lisää arvostamani Raimo Sailaksen jutulle... Sailaksella ei ainakaan ole omaa lehmää ojassa, joten hänen mielipiteensä on ajateltu vain koko Suomen parasta ajatellen.
Tulkitsin Sailaksen jutun eräänlaiseksi perusvirkamiehen testamentiksi. Katsoo, ettei voi enää vaieta asiasta. Eikä hänellä ole henkilökohtaisia ambitioita, on jäämässä eläkkeelle.
Ei oidä paikkaansa, Kaija. Euron kannatus on kohtalaisella tasollla, mutta selvä enemmistö vastustaa lisätukemista - vsiitä huolimatta, että se olisi euron elinehto. Tämän takia piilotuet ja deikkitakuut ovat käytössä ja huomiota yritetään siirtää kaikkeen muuhun. Missään maassa ei taatusti ole näin euromyönteistä mediaa.
Hyvä esimerkki siitä, miten paljon suomalaista yritysjohtoa kiinnostaa suomalaisten ongelmat, verotaakka tms. EK:n puheenjohtaja Ole Johansson vaatii yrityksille veroalea vaikka velkaa ottamalla. Tämä lienee sitä Kataisen korostamaa vastuullisuutta?
Kirjoita kommentti
Kommentoi 75 kommenttia