*

OlliPusa

Setelirahoitus on myös huijausta

Presidentti Niinistö puhkaisi tabun arvelemalla, että EKP ratkaisee euroalueen ongelmat setelirahoituksella. Niinistö arvioi, että muita todellisia keinoja ei enää ole käytettävissä. Niinistö on saanut runsaasti tukevia kannanottoja ja kieltämättä Niinistö on oikeassa. EKP:n setelirahoitus on harvoja vielä käytettävissä olevia keinoja. Mutta keskustelussa ei ole kerrottu, mitä ongelmia setelirahoituksella ratkaistaisiin ja toimisiko se näissä ongelmissa?

Setelirahoitusta kaipaavat ovat jättäneet huomiotta, että euroalueella on päällekkäin kaksi ongelmaa. Toinen on yleismaailmallinen lähestyvä lama, joka uhkaa kaikkia, myös USA:ta ja lopulta Kiinaakin. Maailman talouskasvua on vuosikausia ylläpidetty velkavetoisella kulutuksella. Kun yksityissektorin velanottokyky ja –halu loppui 2008, alkoivat valtiot
velkaelvytyksen ottamalla rajusti lisää velkaa. USA:ssa keskuspankki on jo vuosia harjoittanut setelirahoitusta jolla on rahoitettu liittovaltion velanottoa. Sillä rahalla yritetään väkisin puristaa kasvua. Tulokset ovat olleet laihoja, vaikka USA:n valtion velkaantuminen on räjähtämässä käsiin.

Euroopassa ei ole harjoitettu samanlaista elvyttävää setelirahoitusta – vielä. Kun lisäksi eurokorot on pidetty korkeampina kuin USA:ssa, on euron kurssi suhteessa dollariin pysynyt korkeana. Jotta kurssia saataisiin painettua ala ja euroalueen vientiä vauhditettua, pitää eurokorkoja laskea ja setelirahoitusta lisätä. Siihen ollaan siis Niinistön arvion mukaan
menossa. Uskon siis arvion olevan oikean. Mutta ei tällä tempulla akuuttia eurokriisiä ratkaista, vaikka sellaista meille väitetään.

Euroalueella on yleisen lähestyvän laman lisäksi päällä toinen kriisi, euromaiden velkakriisi. Vaikka euroalueen valtioilla on velkaa keskimäärin vähemmän kuin USA:ssa, euroalueella velka on jakaantunut epätasaisesti. Osassa maita velan määrä on hallinnassa ja osa maista on tunnetusti rajusti ylivelkaantunut. Sen tasapainottamiseksi vauraammista maista siirretään
rahaa maihin, jotka ovat sotkeneet taloutensa. Sitä varten on kehitelty rahoitushäkkyröitä (ERVV, EVM), joiden kapasiteetti on kuitenkin todettu jo riittämättömäksi. On myös ilmeistä, että kriisimaat eivät koskaan tule näitä velkoja maksamaan takaisin. Sen mahdollistaisi vain hyvin vahva talouskasvu kriisimaissa ja sellaista ei ole lähimmän vuosikymmenen aikana odotettavissa. Siis nyt lainoiksi ja takauksiksi naamioidut tuet ovat todellisuudessa alkumaksu Euroopan liittovaltion tulonsiirtomekanismista, jossa Suomen maksuosuus tulonsiirtoihin on vuodessa vähintään 10 miljardia euroa. Nyt tukeen sitoutuu useampia kymmeniä miljardeja, koska maksamme taannehtivasti kriisimaiden aikaisemman tuhlauksen.

Tällainen tuki kriisimaille ja niiden pankeille on joutumassa maksajamaissa huonoon huutoon, kun ihmisille valkenee mitä on tapahtumassa. Tukihimmeleitä ei voida kasvattaa niin suuriksi, että ne riittäisivät pitämään kriisimaat pinnalla. Poliittinen paine käy liian suureksi. Toisaalta kriisi etenee niin kovaa vauhtia, että liittovaltiota tulonsiirtomekanismeineen ei ehditä pystyttää kriisin ratkaisemiseksi. Siksi ollaan turvautumassa ainoaan jo olemassa olevaan liittovaltion rakenteeseen eli Euroopan keskuspankkiin. EKP:n setelirahoitusta aiotaan käyttää välineenä toteuttaa valtavat tulonsiirrot kriisimaihin. EKP:n maailmassa ei tarvitse välittää samalla lailla poliittisista paineista ja päätöksenteko tapahtuu muutenkin salailevassa ympäristössä. Mehän emme edes tiedä, miten Suomen Pankin pääjohtaja Liikanen on toiminut EKP:n neuvoston päätöksenteossa.

Rakennettavan mekanismin ideana on se, että EKP työntää lisää rahaa kriisimaille joko suoraan tai niiden pankkien välityksellä. Kun lisärahan turvin kriisimaat lopettavat julkisen sektorinsa sopeuttamisen tuloihinsa (kuuluisat uudistukset, jotka Ranskan uusi presidentti on jo tuominnut), niiden BKT laskee vähemmän – lisävelan turvin. Toisaalta kriisimaiden pankit voivat tienata voittoja kriisimaille välittämästään EKP:n rahasta. Sitähän harjoiteltiin jo vuodenvaihteessa. Tuloksena oli kriisimaiden korkojen lasku hetkeksi, mutta mitään taloudellista parannusta raha ei tuonut.

Tarkastellaan esimerkiksi Kreikkaa. Jos EKP puristaa setelirahoituksella ja koron laskuilla euron kurssin alas, paljonko sen kilpailukyky paranee? Ei paljoakaan, koska suuri osa sen vientituloista tulee euromaiden turisteilta ja vaikutusta ei paljoa ole. Toki Kreikassa voi olla
enemmän esim. venäläisiä turisteja, mutta sillä ei ongelmia ratkaista. Sama ongelma on useimmilla kriisimailla. Niiden taloudessa hallitsevat pankit, ei teollisuusyritykset ja suuri osa kaupasta tapahtuu euroalueelle. Euron heikkeneminen ei niissä lisää vientiä ratkaisevasti. Sen sijaan muutenkin kohtuullisesti menevissä vientimaissa kuten Saksassa ja ilmeisesti myös
Suomessa, setelirahoituksen alentama euron kurssi voisi lisätä vientiä ja kuumentaa taloutta.

Euroalueelle kaavaillulla setelirahoituksella on yksi ratkaiseva ero USA:n setelirahoitukseen. Siellä keskuspankin setelirahoitus suuntautuu liittovaltiolle, ei osavaltioille. Ne saavat hoitaa asiansa omin päin ja mahdollinen apu liittovaltiolta tulee vain budjetin kautta. Euroalueella kaavaillaan todellisuudessa setelirahoitusta, jossa keskuspankin varoilla ylläpidetään kriisimaita (”osavaltioita”) kasvattamalla niiden velkamääriä edelleen. On selvää, etteivät ne tule noita velkoja hoitamaan, vaan ne tullaan lopulta rahoittamaan vauraampien maiden kansalaisten selkänahasta, tavalla tai toisella. Me olemme osa EKP:tä (toki alla 2%) ja EKP:n tappiot ovat myös meidän tappiotamme vastaavasti, kirjattiin ne miten tahansa.

Mitä presidentti Niinistön lausahduksesta jää lopulta käteen? On ilmeisen oikea havainto, että jos euroalueella halutaan ”kilpailla” USA:n kanssa velkavetoisen kasvun jatkamisessa, EKP:n setelirahoitus ja euron kurssin painaminen alas on viimeisiä käytettävissä olevia keinoja. Sekin jo edellyttää EKP:n valtuuksien laajentamista. Mutta euroalueella tämän sumuverhon suojassa
valmistellaan todellisuudessa operaatiota, jossa keskuspankki alkaa rahoittaa (meidänkin rahoillamme) kriisimaiden hallituksia. Sellaista ei kyetä enää jatkamaan poliittisen päätöksenteon puitteissa. Kaikki tämä tehdään, jotta eurobyrokraattien pyhä lehmä euro voitaisiin pitää hengissä hinnasta välittämättä. Eurobyrokraateille tuntuu olevan mahdotonta myöntää, että EMU on lentokyvytön lintu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

18Suosittele

18 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (77 kommenttia)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Tuo oli mielestäni hyvä kysymys.. mitä kaikki setelirahoittajat nyt oikeastaan aikovat ratkaista toiminnallaan,kun moni sitä kuitenkin kannattaa.

Olisi mukava kuulla ihan suoria vastauksia asiaan.

Toinen on sitten tämä inflaatio,jos vaikka setelirahoitus tapahtuu 1000 miljardilla niin ei tapahdu vielä mitään..

Olli Pusa

Inflaatio on huomaamaton tapa häivyttää jonkun velat. Sen maksavat säästäjät. Esimerkiksi pohjoisessa yleisesti eläkejärjestelmät ovat kohtuullisesti rahastoivia, kun taas välimerenmaissa ne elävät kädestä suuhun. Inflaatio syö pohjoisen eläkeläisten säästöjä ja eläkkeiden rahoitusta, mutta ei samalla tavalla välimeren maissa.

Kyllä se inflaatio sieltä vielä tulee, mutta ei pariin vuoteen. Ja 1000 miljardia ei sitä räjäytä, mutta ei se myöskään riitä "setelirahoitukseksi".

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Saas nähdä miten tuo toteutetaan..sen haluaisin tässä kuulla setelirahoituksen kannattajilta.

Matti Jalagin

Ehdotin muistaakseni jo kolme tai neljä vuotta sitten talouden Nobelia Robert Mugabelle eli nykyhyvinvoinnin edelläkävijälle.

Sen jälkeen Alan Greenspan muistaakseni viime vuonna totesi , että " ei meillä (USA) ole mitään hätää, koska voimme aina painaa tarvittavan määrän dollareita velkamme maksaaksemme, mutta Euroopalla se hätä on...".

Nyt näyttää uhkaavasti siltä, että ei meilläkään mitään hätää ole.

Otan Mugaben kunniaksi lasillisen kirkasta ja kiitän Ollia avauksesta.

Olli Pusa

Ja kyllä USA:ssakin alkaa olla hätä valtion velkaantumisen suhteen. Se on käytännössä karannut käsistä. Ja siellä aina välillä tulee eteen kummittelemaan valtion velanottokatto.

Markku Talikka

Yksi antaa maksusitoumuksen paperilla, setelin, toinen vastaanottaa maksusitoumuksen paperilla, setelin.
Antajan ja vastaanottajan keskinäinen luottaumus on vain sen arvoinen, mitä heillä reaalipääomaa.

Olli Pusa

Valitettavasti on vain kulttuuriero. Me pyrimme pitämään sopimuksemme, vastapuoli ei ole siinä niin tarkka. Kun ajaudumme samaan suohon kuin he, ei ole enää samoja mahdollisuuksia toimia kuin ennen.

Markku Talikka

Kulttuuriero on epäoleellista, sokeutta, vain vakuudet/takuudet ratkaiseevat, jos nekään?
Tuppaa kaupankäynnissä aina olevan mahdollisuuksia, suuntaan sun toiseen.

Olli Pusa

Takuudet on paljolti huijausta. Siksi ne ovat salaisia. Ne maksavat paljon ja kattavat vain pienen osan Suomen riskistä. Jos ne siis ovat kunnossa. Sitähän emme todellisuudessa tiedä, kun ne ovat salaisia.

. suvituuli

Illan myöhäisestä hetkestä johtuen en nyt jaksa paneutua itse asiaan - totean vain, että näinhän se menee kuin herra Pusa kirjoittaa.

Sen sijaan kiinnitän huomion siihen huvittavaan seikkaan, että tämä "setelirahoitus-keskustelu" nousi Suomessa tapetille pelkästään sen vuoksi, että presidentti Niinistö siitä puhui jossain tangofestivaalien välimaastossa.

Uskokaa huviksenne - Niinistö ei ole talousauktoriteetti.

Ja vielä vähemmän EKPn setlirahoitus on todennäköinen ratkaisuehdotus, puhumattakaan että se olisi toimiva ratkaisu.

Ps. Jennillä oli ihan nätti kesähame...

Matti Jalagin

Häpeätkös yhtään mokoma, kun maan äidistä noin puhut?

Markku Talikka

... kesähameen alla nätimpää, kesäisempää?

Olli Pusa

Todella. Asia nousi esiin Niinistön tokaisusta. Mutta epäilen, että se oli sattumaa. Pikemminkin harkittu ulostulo.

Setelirahoitus ei ongelmia ratkaise, se on jo nähty USA:n QE-projekteista. Mutta arvioni onkin, että sitä käytetään Euroopassa aivan eri tarkoitukseen eli kulissina rahan lappamiselle kriisimaille. Tukipakettien vastustus on kasvanut niin nopeasti. Ja seuraappas suvituuli keskustelua. Suuri osa kansanedustajista on kuulemma liputtamassa tämän kokeilun puolesta. Muuta ratkaisumallia ei ole olemassa euron pelastamiseksi.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Moni tekee sen virheen, että osoittavat Yhdysvaltojen printanneen rahaa hulluja määriä, eikä mitään hyperinflaation kaltaista ilmiötä ole kuitenkaan syntynyt.

Miksi siis euroalueella ei voitaisi tehdä samaa?

Tätä pohdintaa varten pitää katsoa, minne velkapaperit suuntautuvat. Jos Fed ostaisi kaikki liittovaltion liikkeellelaskemat paperit niin tämä näkyisi varmasti eri tavoin kuin mitä nykyinen ilmiö antaa ymmärtää. Papereita menee siis jonnekin muuallekin.

Käännämme katseet Kiinaan. Kiinalla (ja esimerkiksi vielä Japanillakin) on Yhdysvaltain velkakirjoja hulluja määriä. Kiina, joka ostamalla yhdysvaltalaisia papereita saa pidettyä dollarin mukavasti arvossaan ja siten on helpompi pitää oma valuutta sidottuna dollariin. Tästä aiheutuu myös hyvä vientikysyntä, mutta onko tilanteessa jotain ongelmallista?

Kiinan ongelma onkin, että paperit eivät aikanaan tuotakaan ihan sitä, mitä on aikanaan kuviteltu. Euroalueen samaan miinaan kiinalaiset olivat aikeissa astua. Japani ja Kiina ostivatkin jonkin verran vakaushimmelin liikkeellelaskemia papereita, mutta ruokahalu on tyrehtymään päin. Tilanne saattaa ajautua tismalleen samanlaiseksi kuin mitä Yhdysvaltojen suhteen, jos velkapapereita ostettaisiin edelleen sitä tahtia kuin mitä euromaat saavat ulos tungettua.

Euro pitelikin pintaansa Aasiaan suunnatulla korkosijoitusiskulla, mutta kun tämä leikki lakkasi niin euron arvo on tullut melko haipakkaa alas. Vajaassa vuodessa arvosta on sulanut n. 17% dollariin nähden, ja pääosin trendi on laskemaan päin.

Tästä syystä en voi hyväksyä käyttää Yhdysvaltoja esimerkkinä. Vasta sitten, jos Kiina myy Yhdysvaltain velkapaperinsa tulipalokiireellä pois alamme olla vertailukelpoisessa tilanteessa.

Matti Jalagin

Olen ymmärtänyt, että Kiina on käyttänyt lappujaan Afrikassa hankkiessaan sieltä kiinteää omaisuutta eli kaivostoimintaan ja muuhun liittyvää einestä.

Olli Pusa

Kiina sijoittaa ylijäämiään ostamalla maata ja raaka-aineita mm. Afrikasta. Vientiylijäämä syntyy viennistä mm. USA:han. Myös monessa Euroopan maassa tuo suhde on samanlainen. Mutta Eurooppa kokonaisuutena on kohtalaisesti tasapainossa, koska Saksa ja aikaisemmin myös Suomi veivät paljon. Pitää vain keksiä keino, jolla noiden ylijäämäisten maiden rahat saadaa siirrettyä välimeren kriisimaille. Kun tukipakettien kasvatus ei enää onnistu, EKP:n kautta tapahtuva rahan siirto on viimeinen keino.

Olli Pusa

Henri. Otetaan huomioon vielä se ero, mikä olisi setelirahoituksen käytöllä USA:ssa ja Euroopassa. USA:ssa ostetaan liittovaltion papereita, ei osavaltioiden poapereita. Euroalueella suunnitellaan, että EKP ostaisi suoraan osavaltioiden papereita. Silloin kriisimaiden kassaan saataisiin lisää rahaa meidänkin riskillämme, ilman että asiasta tehdään minkäänlaisia poliittisia päätöksiä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Juu, tuo taisi kyllä lukea itse tekstissäkin. Ajattelin tuoda tähän keskusteluun vain yhden uuden näkökulman. :)

Olli Pusa

Tässä karusellissa alkaa olla jo niin paljon näkökulmia, että huimaa. Pointtisi on relevantti. Yritin vain selkiyttää itselleni olennaista.

Käyttäjän jaakko7 kuva
Jaakko Kontinen

Olli Pusa on hyytävän oikeassa, kiitokset myös kommentaattoreille!

Olli Pusa

Kylmä kesä, kylmät uutiset.

Käyttäjän jarihursti kuva
Jari Hursti

Niin, tämähän on keino jolla velat muuttuvat saatavaksi.

Olli Pusa

Velat muuttuvat avustuksiksi. Meidän takauksemme kriisimaiden velkoihin muuttuvat jollakin aikajänteellä liittovaltion avustuksiksi kyseisille maille. Miksi ketään ei kiinnosta, miten meidän hyvinvointiimme vaikuttaa se, jos me maksamme julkisen sektorin tuloista vuodessa 10 miljardia avustuksia kriisimaille? Maksamme korkeita veroja ja siirrämme niistä kertyistä varoista osan välimerenmaille, jotta ne voisivat pitää alempaa verotusta ja jättää senkin suurelta osin maksamatta?

R. Tyyne Kuusela

Koko tyhjän päällä oleva setelirahajärjestelmä on huijausta. Ettei sen puoleen.

Olli Pusa

USA:ssa setelirahoitus ei ole ratkaissut talouskasvun ongelmaa vaan on siirtänyt rysähdystä muutamia vuosia. Euroopassakaan se tuskin ongelmia ratkaisee, mutta muodostaa kulissin sille, että veronmaksajien rahaa kaadetaan kriisimaihin EKP:n kautta ilman kiusallista poliittista päätöksentekoa.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

On huijausta, mutta ei tyhjän päällä.

Katsos: jättäydytään kaikki työelämän ulkopuolelle ja katsotaan
a) antaako valtio meille "rahaa" ja
b) mitä sillä rahalla saa

Olli Pusa
R. Tyyne Kuusela

Heitetään sieltä työelämästä kaikki selvästi pelkästään vahingollinen toiminta kuten (euro)puoskaritiede helvettiin, ja pannaan ne rahat vaikka oikeaan tieteeseen, joka taas on hirvein kuolemansynti, mitä Suomen kansalainen valtion mielestä tänä päivänä voi tehdä...

Käyttäjän AnteroTossavainen kuva
Antero Tossavainen

Olli toi taas hyvin selkeästi asian esille.
EKP:n tarkoitushan oli pitää hintavakaus ja inflaatio kurissa, mutta "setelirahoitushan ei sitä avita. Tosin, EU:ssa sääntöjen muuntelusta on tullut jo tapa.

Olli Pusa

Taas kulttuuriero. USA:ssa eri osapuolien (liittovaltio, osavaltio, kansalaiset) suhteiden perusteet on määritelty pyhäksi koetussa perustuslaissa. Se on edelleen voimassa, siihen on vain tehty lisäyksiä. Ja korkein oikeus valvoo pikkumaisesti sen noudattamista.

Euroopassa kaikki sopimukset ovat vain poliittisia sopimuksia, joita muutetaan tarpeen mukaan. Tuskin yhtäkään euroon liittyvää sopimusta on pidetty. Tukipakettien kaltaiset järjestelyt oli sopimuksissa nimenomaisesti kielletty.

Kun mikään sopimus ei merkitse lopulta mitään, on EU:n uskottavuus romahtanut ratkaisevalla tavalla.

R. Tyyne Kuusela

Ja sopimukset menevät muka lakien yli, millä EU haluaa romittaa niin kansalliset kuin kansainvälisetkin (YK) lailliset lainsäädäntömekanismit.

R. Tyyne Kuusela

Ja sopimukset menevät muka lakien yli, millä EU haluaa romittaa niin kansalliset kuin kansainvälisetkin (YK) lailliset lainsäädäntömekanismit.

Arvo Kuusela

"Kun mikään sopimus ei merkitse lopulta mitään, on EU:n uskottavuus romahtanut ratkaisevalla tavalla."

Jos sopmuksille haluttaisiin perustuslainomaista sitovuutta niin ilmeisesti olisi syytä kehittää EU:ta liittovaltion suuntaan. Tällä hetkellä valtiot toimivat omista lähtökohdistaan omien etujensa mukaisesti riippumatta siitä miten EU- tasolla asioista on sovittu.

Tässä käytäntönsä on sekä haittoja että etuja, kuten kaikissa käytännöissä.
Haittapuoli on ainakin se että politikot voivat populistisesti kasvattaa budjettia suosionsa ja uudelleenvalintansa varmistamiseksi, mistä osaltaan johtuvat velkaongelmat eri puolilla Eurooppaa.

Toisaalta ei ole mitään syytä epäillä että populismiongelma katosaisi yhtään minnekään vaikka budjettivaltaa siirretään osavaltioilta liittovaltiotasolle. Velkaantuminen tapahtuu silloin vain liittovaltiotasolla, kuten USA:ssa.

Olli Pusa

Sopimusten pitävyyden valvonnassa lain noudattamisessa USA:ssa on syntynyt aivan erilainen kulttuuri kuin EU:ssa. USA:ssa on perustajaisien aikoinaan allekirjoittama perustamisasiakirja, perustuslaki, jota ei voi muuttaa. Siihen voi tehdä laajennuksia, mutta sen määräyksiä ei voi kumota. Siinä määritellään eri osapuolten oikeudet ja velvollisuudet.

Tuon perustuslain noudattamista valvoo korkein oikeus nilkkimäisellä otteella. Tuomarit nimittää presidentti, mutta on mahdollista että tuomareiden enemmistö on aivan eri mieltä kuin presidentti. Euroopassa sopimuksia noudatetaan jos noudatetaan ja perussopimuksia muutellaan sen mukaan, mikä on poliittinen tarve. Silloin minkään liityttäessä tehdyn sopimuksen pitävyyteen ei voi luottaa. Esimerkiksi kun Suomi liittyi euroon, sopimuksissa nimenomaan kiellettiin tukipakettien kaltaiset ratkaisut.

Eihän USA:n käytäntö tietenkään sitä estä, etteikö USA:ssa olisi pilvin pimein idioottimaista lainsäädäntöä.

Tapio Ahti

On kai lähes satavarmaa, että kriisimaat tulevat maksamaan ainakin osan veloistaan takaisin. Arvio alarajasta Kreikan kohdalla on 40%, joka on Suomen vaatimien vakuuksien määrä (ainakin teoriassa). Aika varmaa on, että Kreikaa vahvemmat maksavat lainat takaisin kokonaisuudessan, vaikka sitten maksuaikaa pidentämällä.

Jos lainat jäävät suurelta osin maksamatta, voi sanoa hyvästit EU:lle. Mikä ei kyllä olisi pelkästään ikävä asia. Lisäksi Espanja ja Italia joutuvat, kuten kaikki epäluotettavat velalliset, maksamaan kovia korkoja uusista lainoista vuosikymmeniä.

Olli Pusa

On myös varmaa, että kriisimaat eivät maksa takaisin suurta osaa lainoistaan. Se tulee tappioksi mm. meille. Summat ovat meillä kymmeniä miljardeja. Nykyiset takaukset ovat oikeasti ennakkoa tulevan liittovaltion tulonsiirtojärjestelmästä. Siinä me maksamme välimerenmaille (yli 10 miljardia vuodessa) avustuksina, jolloin niiden ei tarvitse enää ottaa vastaavaa määrää lainaa ja niiden lainaongelmat helpottavat - hetkeksi.

Nykyiset takaukset muutetaan (ainakin joltakin osin) myöhemmin avustuksiksi, mitä ne oikeasti ovatkin. Ei vain olisi ollut poliittisesti mahdollista päättää vielä kymmenien miljardien avustuksista. Muunto voidaan tehdä erilaisilla tavoilla, mutta lopputulos on sama. Me maksamme.

Juhani Putkinen

Oleellista on saada kaikki elämään "suu säkkiä myöten" eikä yli varojensa.

Jotka eivät siihen suostu on potkittava pihalle eurosta ja EUsta.

Se tarkoittaa käytännössä julkisten sektoreiden reippaita leikkauksia - turhia byrokraatteja on pantava kilometritehtaalle - myös Suomessa.

Velkaa saa ottaa VAIN tuottaviin investointeihin EI syömävelkaa.

Valitettavasti Ranskassakin on nyt sosialisti pomona eikä suostu leikkaamaan julkista sektoria - siispä Ranskakin kuuluu pihalle potkittavien listalle.

Olli Pusa

Kannatetaan. Mutta kokoomus ajaa politiikkaa, joka on juuri päinvastaista. Paljon ei ole jäljellä vanhoista kokoomuksen aatteista. Pelkkä kulissi ja nimi.

Juhani Putkinen

Kokoomus ajaa voimakkaasti julkisen sektorin tervehdyttämistä esimerkiksi Henna Virkkusen kuntauudistuksen avulla - vastaan potkijoita kuitenkin riittää enemmän kuin tarpeeksi. Vasemmisto on tietysti vastaan kun haluaa paisuttaa julkista sektoria. Kepulit on vastaan pelätessään oman valtansa supistuvan.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Jättäisi Virkkunen asian kunnallispoliitikoille, joille asia kuuluu.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Olli Pusa

Juhani: "Kokoomus ajaa voimakkaasti julkisen sektorin tervehdyttämistä esimerkiksi Henna Virkkusen kuntauudistuksen avulla - vastaan potkijoita kuitenkin riittää enemmän kuin tarpeeksi.

Kokoomus on kiistatta ollut innokkain kriisimaiden tukipakettien ajaja. Lopputuloksena on romahdus tai liittovaltio. Kummassakin Suomen lasku on kamala. Liittovaltiossa maksamme vuosittain yli 10 miljardia avustusta kriisimaille. Miksi?

Tarjoaako tämä euro muka turvallisuutta Suomelle, kuten euroon liittymistä aikoinaan perusteltiin? Katso eurojohtajien sekoilua. Uskotko heistä olevan jotakin turvaa? Laskun 10 miljardia vastapainoksi voi heittää koko Suomen puolustusbudjetin, joka on reilut 2 miljardia. Halvempaa ja tehokkaampaa olisi hoitaa oma puolustus kuntoon. Ja jos se ei riitä, Naton jäsenyyskin olisi paljon halvempaa.

Arvo Kuusela

Huijausta tai ei, setelirahoitus taitaa jäädä ainoaksi mahdollisuudeksi jos valtioiden sisäiset devalvaatiot eivät politiikan ja demokraattisen päätöksentekoprosessin hankaluuksien vuoksi onnistu.

Sisäiset devalvaatiot olisivat oikeudenmukainen ratkaisu. Kussakin maassa leikattaisiin sen verran kuin mitä on tarpeen.

Paluu erillisvaluuttoihin ja ulkoiset devalvaatiot olisivat myös oikeudenmukaisempia kuin EKP:n suorittama euron painantaoperaatio. Mutta se edellyttäisi paluuta menneeseen aikaan ja valuuttasotkuihin, jota kukaan ei tosissaan taida enää haluta, vaikka nostalgista kansallsimielistä romattista ajattelutapaa esiintyykin.

Devalvaatiot ja rahan painaminen ovat helpompia menetelmiä siksi että ne voidaan suorittaa virkamieskunnan toimesta, ilman hankalaa poliittista kädenvääntöä.

Rahan painaminen EKP:n toimesta on siis todennäköisin vaihtoehto. Nähtäväksi nää miten EKP pyrkii tässä operaatiossa estämään epäoikeudenmukaisuudet ja tulonsiirrot, vai pyrkiikö mitenkään.

.

Olli Pusa

Olen samaa mieltä, että paluu erillisvaluuttoihinkin olisi oikeudenmukaisempaa, kuin EKP:n kautta tapahtuva rahan kaataminen kriisimaille. Setelirahoitus ei ole edes ratkaissut talouskasvun ongelmaa USA:ssa, on vain siirtänyt lamaa myöhemmäksi (ja isommaksi).

Ehkä joku ei halua paluuta menneeseen aikaan ja valuuttasotkuihin, mutta kuka kaipaa tätä loputonta eurokaaosta valtaviksi kasvavine kustannuksineen? On älyllistä epärehellisyyttä, jos ei kykene myöntämään, että euro on ollut epäonnistunut kokeilu. Silloin pitää ennakkoluulottomasti etsiä parasta tietä ulos kaaoksesta. Ja on älyllistä epärehellisyyttä roikkua kaaoksessa siksi, että joku propagandisti on leimannut kaaoksesta pois lähtemisen nostalgiseksi kansallismieliseksi romanttiseksi ajatteluksi. Se voi olla paras ratkaisu Suomelle, kun poliittiset kasvojen menetykse joillekin poliitikoille lasketaan pois.

EKP tuskin pyrkii estämään epäoikeudenmukaisuutta ja tulonsiirtoja. Niiden toteuttamista varten monet nimenomaan haluavat setelirahoitusta - kulissiksi.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tästä voisi kirjoittaa oikeastaan kokonaan oman blogin. Harkitsen.

Olli Pusa

Suosittelen. Tätä aihetta ei ole käsitelty liikaa analyyttisesti ilman poliittisia intohimoja.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Ja tehty. Toivottavasti se on tarpeeksi analyyttinen keskustelua herättämään. Pyrin eräänlaiseen "neutraalimpaan" tyyliin. Ongelmat on silti voitava tuoda esiin, vaikka haluaisikin olla helläkätinen.

Olli Pusa

Ehdin jo kommentoimaan asiaa.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Maailman talouskasvua ei ole ylläpidetty millään velkavedolla, vaan talouskasvua on hidastettu sillä.

Olli Pusa

Kyllä maailman talouskasvua on ylläpidetty velkavetoisella kuluttamisella. Siksi kaikkialla on velkaa vähintään kaulaan asti. Kun tuo velanotto joudutaan lopettamaan, silloin ón edessä kulutuksen hidastuminen ja taantuma ja lama. Siksi välimerenmaissakin julkiset säästöohjelmat hidastavat talouskasvua, koska kulutus vähenee säästöjen myötä.

Arvo Kuusela

Eikös se ole ihan luonnollista että talouskasvu hidastuu, koska se ei ole perustunut realituloihin vaan velkaan.

Se mikä tässä kaikessa lohduttaa, ainakin minua, on se että vaikka valtiot voivatkin lainata holtittomasti ja keskuspankit voivat syöstä rahaa ja velkaa voi näennäisesti olla enemmän kuin mikä on koko maailman rahassa mitatun omaisuuden määrä ja sadan seuraavan vuoden kaikki tuotto, niin maailmassa ei voida kuitenkaan koskaan käyttää resursseja enemmän kuin mitä niitä on olemassa.

Tulevat sukupolvet eivät jää meille nykyiselle sukupolville mitään velkaa, koska kaikki maapallon velat voidaan kuitata tietokoneella hiiren näpäytyksellä, eikä mitään realista silti katoa, pääomat vain katoavat, mutta nehän ovat mutenkin yhtä imaginäärisiä suureita kuin velat ja niitä voidaan aina luoda uudestaan, samalla tosin syntyy myös velkaa vastapainoksi.

Toki voimme kuluttaa maailman energiavarat ja raaka-ainevarat loppuun, se on mahdollista, niin että tuleville sukupolville ei jää mitään. Mutta eiköpähän ihmislaji ole sen verran jälkeläisistään huolehtiva että vaistot johdattavat ottamaan tämän seikan huomioon ennen kuin on liian myöhäistä.

Jos ajattelemme pelkästään nykyistä omaa hyvinvointiamme, niin sen suhteen kaikkein tärkeintä on pitää pyörät pyörimässä. Velkakriisien, finanssikriisien, kansallismielisyyden, poliittisten erimielisyyksien, ideologisten tai uskonnollisten kiistojen ei pidä antaa ajaa tilannetta siihen että kaikki pysähtyy.

.

Olli Pusa

"Eikös se ole ihan luonnollista että talouskasvu hidastuu, koska se ei ole perustunut realituloihin vaan velkaan."

Se on vääjäämätöntä. Kun velan kasvattaminen loppuu, on edessä taantuma ja lama. Velanotolla sitä voidaan vain siirtää hieman myöhemmäksi. Ja lama tarkoittaa, että kriisimailla ei ole sitäkään vähää mahdollisuutta hoitaa velkojaan, kuin jos talous kasvaisi nopeasti.

Tuo tarkoittaa sitä, että meille tulee kriisimaiden lainojen takauksista kymmenien miljardien tappiot. Jos Kuusela haluaa, voi vapaasti lahjoittaa omia rahojaan kriisimaille, mutta tuollaiseen holtittomuuteen poliitikoltamme en minä ole antanut hyväksyntää omalta osaltani.

Arvo Kuusela

17.7.2012 10:21 Olli Pusa

"Jos Kuusela haluaa, voi vapaasti lahjoittaa omia rahojaan kriisimaille, mutta tuollaiseen holtittomuuteen poliitikoltamme en minä ole antanut hyväksyntää omalta osaltani."

Kuusela ei halua lahjoittaa kenellekään omia rahojaan. Kuusela ei myöskään haluaisi että Suomesta siirretään rahaa muualle, ei ainakaan ilman riittäviä vakuuksia.

Siinä mielessä olen siis Ollin kanssa samoilla linjoilla.

Minusta vain tuntuu että Olli unohtaa tietoisesti tässä retoriikassaan tiettyjä asioita. Se tietoinen unohtaminen ja huomiotta jättäminen voi johtua jostain hyödyn tavoittelusta. Oikeasti en tiedä mistä se johtuu, mutta olen melko varma siitä että Olli tietää, mutta ei ole tietävinään.

Olli ei muka tiedä, tai ei ainakaan ota huomioon sitä, että vaikka olemme erillinen valtio, jolla on oma hallintojärjestelmä, kuulumme silti suurempaan talousjärjestelmään, joka on koko maailma, mutta läheisemmin olemme tekemisissä Euroopan maiden kanssa.

Talousjärjestelmä on kuin suuri koneisto jonka yksi pieni ratas on myös Suomi. Jos jossain päin maailmaa joku ratas jumittuu niin se voi pysäyttää koko koneiston. Myös se pieni Suomi. ratas pysähtyy, emmekä voi sille yhtään mitään.

Tämä pysähtyminen on se kaikkein pahi vaihtoehto mitä voi kuvitella.

Siksi, sen vuoksi, on syytä olla mukana kun koneiston jumittuvia rattaita yritetään voidella. Toki meidän osuutemme voitelusta on mitätön, eikä se ole ratkaiseva, eikä meille luultavasti tulisi edes mitään sanktioita siitä että emme osallistu voiteluprosessiin, mutta periaatteessa tämä voitelu on kyllä välttämätöntä.

Toki, olisin ehkä tyytyväinen jos Suomi potkittaisiin, vaikka niiden kiusallisten takuuvaatimusten vuoksi, koko voiteluprojektista, mutta tämä on itsekästä ja kieroa ajattelua minulta. Periaatteessa olen voiteluprojektin kannalla, tietenkin olen.

.

Olli Pusa

"Olli ei muka tiedä, tai ei ainakaan ota huomioon sitä että vaikka olemme erillinen valtio jolla on oma hallintojärjestelmä, kuulumme suurempaan talousjärjestelmään joka on koko maailma, mutta läheisemmin olemme tekemisissä Euroopan maiden kanssa."

Olli tietää, että Ruotsi on vielä syvemmin integroitunut suurempaan talousjärjestelmään. Mutta se pärjää loistavasti omalla valuutallaan eikä osallistu kymmenien miljardien kaatamiseen kriisimaihin.

Arvo Kuusela

17.7.2012 10:41 Olli Pusa

"Olli tietää, että Ruotsi on vielä syvemmin integroitunut suurempaan talousjärjestelmään. Mutta se pärjää loistavasti omalla valuutallaan eikä osallistu kymmenien miljardien kaatamiseen kriisimaihin."

Olli ymmärtää myös varmasti senkin että myös Ruotsin, koska se on yhtä syvästi tai syvemmin integroitunut suureen talousjärjestelmään kuin mitä Suomi on, kuuluisi osallistua voiteluprojektiin ja luistaminen siitä on sen vastuiden laiminlyöntiä ja niden vastuiden työntämistä muiden harteille.

Miksi Olli ei myönnä tätä vaikka tietää sen?

Epäilen että syyt ovat pelkästään ideologiset.

.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Arvo Kuusela. En oikein ymmärrä, miten Ruotsi olisi, edes tuottamuksellisesti vastuussa Kreikan, Portugalin tai Espanjan taloudenpidosta. Ruotsilla on hoidettavana omat kehitysalueensa mm. Norrbottenissa, Västerbottenissa, Lapplandissa, Härjedalenissa ja Jämtlannissa...
Siellä ovat Ruotsin vastuut.

Olli Pusa

"Olli ymmärtää myös varmasti senkin että myös Ruotsin, koska se on yhtä syvästi tai syvemmin integroitunut suureen talousjärjestelmään kuin mitä Suomi on, kuuluisi osallistua voiteluprojektiin ja luistaminen siitä on sen vastuiden laiminlyöntiä ja niden vastuiden työntämistä muiden harteille."

Minunkin on oikeasti vaikea ymmärtää, miksi Rutosilla olisi vastuu maksaa Kreikan, Italian, ... korruption ja veronkierron kustannuksia? Eikä se ole meidänkään vastuullamme. meidät vain houkuteltiin mukaan samaan valuutta-alueeseen noiden maiden kanssa. Sopimukissa luki, että tuollainen tuki on nimenomaan kiellettyä.

Sitten alkoi kiristys, johon meidän kelvottomat johtajamme suostuivat, kun halusivat istua "ytimissä" ja leikkiä suurvallan johtajia. Ei siinä sen kummallisempaa ideologiaa tarvita. Kukin maa vastaa omista törttöilyistään eikä muilla ole velvollisuutta maksaa muiden korruptiota, varastamista ja veronkiertoa.

Arvo Kuusela

17.7.2012 11:12 Seppo Saari

"Arvo Kuusela. En oikein ymmärrä, miten Ruotsi olisi, edes tuottamuksellisesti vastuussa Kreikan, Portugalin tai Espanjan taloudenpidosta. Ruotsilla on hoidettavana omat kehitysalueensa mm. Norrbottenissa, Västerbottenissa, Lapplandissa, Härjedalenissa ja Jämtlannissa...
Siellä ovat Ruotsin vastuut."

Miten Ruotsi hoitaa vastuunsa Norrbottenissa, Västerbottenissa, Lapplandissa, Härjedalenissa ja Jämtlannissa... jos Ruotsin elinkeinoelämän pyörät pysähtyvät kansainvälisen laman seurauksena?

No, eihän Ruotsin osallistuminen lamantorjuntaan ole käytännössä mitenkään kovin ratkaiseva. Suomen osuus tukipaketeista on jotain 2%. Ruotsin osuus olisi ehkä 4%.

Mutta pennissä on miljoonan alku ja viimeinen oljenkorsi katkaisee kamelin selän. Vastuullista politiikkaa olisi Ruotsinkin osalta osallistua yhteisen talouskoneiston huoltoprojektiin.

.

Olli Pusa

Kuusela: "Vastuullista politiikkaa olisi Ruotsinkin osalta osallistua yhteisen talouskoneiston huoltoprojektiin."

Kantasi on tullut selväksi. Sinusta ruotsalaisilla on velvollisuus maksaa välimerenmaiden korruption, mafian ja veronkierron aiheuttamat kustannukset. Miksi jäi arvoitukseksi. Turhaan jankkaat tästä aiheesta, ei taida kantasi oiken ottaa kipinää.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Mielestäni on epärehellistä puhua talouskasvusta jos tarkoitetaan ilmiötä jossa yritys saadaan tekemään kannattamattomaksi osoittautuva tai tuomittu sijoitus. Ilmiö on vähintään sukua rikotun ikkunan paradoksille.

Arvo Kuusela

"Turhaan jankkaat tästä aiheesta, ei taida kantasi oiken ottaa kipinää."

En takuulla ole esittänyt kantaani useammin kuin sinä vastakkaista näkemystäsi. Miksi minun kannanottoni on jankkaamista jos oma kantasi ei sitä ole?

Pitääkö asia tulkita niin että sinun kantasi vastaiset mielipiteet ovat sinun mielestäsi johdonmukaisesti aina jankkausta.

Parempi onkin ettei kipinöi liikaa jos tilanne on tulenarka.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ruotsi, kuten suomikin, käy kauppaa myös EU-elueen ulkopuolelle.
Toisaalta, Ruotsin päättäjät näyttävät harkinneen tilanteen toisin kuin meidän ja arvioineen toimensa Ruotsin etujen mukaisiksi. Se on suvereenin valtion oikeus.
Laitan tähän linkin, jota vasten hallituksemme tulisi lyödä kilpailevat uhkauslukunsa tiskiin:

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2012/07/16/eu...

Taloussanomien The Telegraph- linkistä löytyy laajempi katsaus

Olli Pusa

"Mielestäni on epärehellistä puhua talouskasvusta jos tarkoitetaan ilmiötä jossa yritys saadaan tekemään kannattamattomaksi osoittautuva tai tuomittu sijoitus."

Totta, että kyseessä on osittain harha. Jos rakennatv itsellesi kesämökin käyttämällä omalta tontiltasi saamiasi rakennustarpeita, se ei lisää BKT:tä. Jos sen sijaan ostat mökin kaupasta ja rahoitat sen velalla, se näkyy BKT:ssä. Lopputulos reaalimaailmassa on kuitenkin sama eli mökki tulee.

Laajemminkin pitäisi pohtia nykyisen BKT:n määritelmän mielekkyyttä. Se on laadittu finanssisektorin organisaatioiden tarpeiden mukaan.

Arvo Kuusela

17.7.2012 11:34 Seppo Saari
"Ruotsi, kuten suomikin, käy kauppaa myös EU-elueen ulkopuolelle.
Toisaalta, Ruotsin päättäjät näyttävät harkinneen tilanteen toisin kuin meidän ja arvioineen toimensa Ruotsin etujen mukaisiksi. Se on suvereenin valtion oikeus.
Laitan tähän linkin, jota vasten hallituksen tulisi lyödä uhkauslukunsa tiskiin:"

Kansainvälinen lama pysäyttää pyörät myös muualla maailmassa, ei pelkästään Euroopassa. Miksi muuten amerikkalaiset, kiinalaiset ja venäläisetkin olisivat huolissaan tilanteesta Euroopassa.

Ruotsalaiset ovat tietenkin harkinneet oman etunsa ja jättävät osuutensa vakautusohjelmasta maksamatta, tietäen ettei sillä heidän osuudellaan olisi suurta vaikutusta. Samaa suosittelisin myös Suomelle, ihan vain itsekkäistä syistä.

Jos esimerkiksi takuuneuvottelut jumittuisivat niin Suomelle voisi aueta tilaisuus livahtaa pois vastuunkannosta. Tämä ei muuttaisi olennaisesti riskianalyysiä laman osalta, mutta se helpottaisi kotimaisia poliittisia ja taloudellisia paineita.

Olli Pusa

"Kansainvälinen lama pysäyttää pyörät myös muualla maailmassa, ei pelkästään Euroopassa. Miksi muuten amerikkalaiset, kiinalaiset ja venäläisetkin olisivat huolissaan tilanteesta Euroopassa."

Kutenb blogissa totesin, tässä on päällekäin ainakin kaksi kriisiä. Yleismaailmallinen lama lähestyy ja se herättää kauhua. USA:ssa presidentin vallan haltija määräytyy talouden mukaan. Kiinassa kommunistinen puolue pelkää lamaa, koska sen diktatuuria on perusteltu sillä, että se luo vaurautta kiinalaisille. Siksi yritetään viimeiseen asti viivyttää laman tuloa ja euroopan toivotaan osallistuvan asiaan. Millään tempuilla ei lamaa voida lopulta torjua ja jossakin vaiheessa velkavetoinen kasvu pysähtyy. Silloin on edessä syvä lama, jonka rinnalla 1930-luvun lamakin voi tuntua pieneltä.

Euroopassa on vielä sen lisäksi euroalueen sisäinen jakautuminen, jota ei voida hoitaa valuuttakurssia sopeuttamalla. Kriisimaat ovat eläneet yli varojensa, niiden julkiset rahat katoavat korruptioon, rikollisuuteen ja veronkiertoon. Ja asiansa paremmin hoitaneet maat (tai ainakaan niiden kansalaiset) eivät halua maksaa noita kuluja. Ja ovat aivan oikeassa, ei se kuulukaan niiden maksettavaksi.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Onhan se reaalikasvua, jos pystytän sen mökin.

Sen sijaan oleellista on kysyä: tarvitsenko sen mökin. Pahimmassa skenaariossa olen syönyt kaikki säästöni, tulee talvi ja lama ja kuolen nälkään. Minun olisi siis pitänyt olla rakentamatta mökkiä ja olla "reaalikasvamatta".

Ei ole kohtuutonta verrata tilannetta keynesiläiseen talouteen, jossa 10 yritystä on kannustettu rakentamaan valtavat tuotantolaitokset irrationaalisella odotuksella, että yritysten yhteenlaskettu voitto ylittää maapallon rahassa mitatun bkt:n.

Käyttäjän jaakko7 kuva
Jaakko Kontinen

Keinottelulla aikaansaatu voitto ei ole pysyvä"
- Vuorineuvos Henry Hackman

Olli Pusa

Riippuu siitä, mihin on rahat sijoittanut. Esimerkiksi Kreikassa poliittinen eliitti on rikastunut keinottelulla ja korruptiolla. Voitot on sijoitettu Lontoon ja Berliinin asuntoihin sekä pohjoismaisiin pankkeihin. Ja me olemme kattaneet valuuttapaon Suomen Pankin kautta. Kun romahdus tulee, me häviämme.

Keinottelulla saatua voittoa seuraa varmaan vastaava tappio. Mutta sen voi joutua maksamaan toinen taho, jos se valitsee edustajikseen liian tyhmiä tyyppejä.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Jos esitetty ajatus saa tuulta, näyttäisi siltä, että myös EKP:n itsenäisestä roolista ollaan luopumassa. EKP:sta tulee poliitikkojen kotipalvelu, joka siivoaa jälkiä. Palataan taas kysymykseen: "Millä ehdoilla ja hinnalla EU-yhteisöä ja tätä luotua eurojärjestelmää ylläpidetään?"

Varsinaisten tukipakettien lisäksi on syytä muistaa, että v. 2001-2010 kymmenen vuoden aikana eri jäsenmaita on tuettu suoraan EU:n budjetista myös "nettosaajina". TS:n (17.7.2012) julkaiseman taulukon mukaan Suomi on po. aikana ollut nettomaksaja EU:n suuntaan n. -1,9mrd€:n verran ja Saksa n. -70mrd€:lla.
Ns. köyhä Espanja on pelkästään näillä mekanismeilla ollut +55mrd€:n ja Kreikka n. 43mrd€:n nettosaaja.

Yllä oleva periaatteiden keveys assosioitui Bernard Shaw'n käymään keskusteluun hienon ladyn kanssa:
- Shaw: "Olisitteko uskoton kanssani miljoonasta punnasta?".
- Lady hymyillen: "Ooh, saatanpa olla, saatanpa olla...".
- Shaw: "Entä olisitteko kanssani uskoton yhdestä punnasta?"
- Lady (loukkaantuneena): "Millaisena naisena Te minua oikein pidätte!?"
- Shaw: "Sen olen jo havainnut, nyt keskustelemme enää hinnasta..."

Olli Pusa

Tässä summat ovat suuria, mutta valitettavasti me olemme maksajia. Millaisena kriisimaat meitä pitävät? Todennäköisesti hyväuskoisena hölmönä.

Petteri Sahinjoki

Mikäli Setelirahoitus tarkoittaa sitä että luodaan lisää velkaa, niin velkaantuminen vain pahenee. Näin blogitekstin tulkitsen.

Tällä ei ole siis mitään eroa, EKP:n ja sen jäsenpankkien nykyisen toiminnan kanssa.

Liikepankit eivät tarvitse mitään EKP:n rahaa, pääomaa, tukipaketteja, pelastuspaketteja, eikä keskuspankkirahaa eikä "setelirahoitusta" uloslainaukseen koska vähimmäisvarantovaatimukset ovat siellä nollan tuntumassa.

Siellä pankeissa se uloslainattava raha luodaan tyhjästä. Siinä ei mitään "setelirahoitusta" tarvita. Hölynpölyä tuollainen puhe.

Olen otsikon kanssa samaa mieltä "Setelirahoitus on myös huijausta", muusta tekstin sisällöstä en ole samaa mieltä.

Koko "setelirahoitus" - puhella on tarkoitus vain luoda inflaatioluuloja kansalle, jolloin se inflaatiopeloissaan vielä jotenkin saisi asuntokauppaan jotain eloa ja ottaisi jopa lisää velkaa.

Tämä on tuollaisten puheiden tarkoitus. Niinistö on entinen pankkiiri, ja heidän laulujaan se laulelee edelleen.

Vahinko vain että tälläinen rikollinen on valittu Suomen presidentiksi.

Olli Pusa

Setelirahoitus tietenkin lisää velkaantumista ja aiheuttaa se jossakin vaiheessa inflaatiotakin, esimerkiksi Saksassa ja Suomessa se voisi tapahtua kohtalaisen nopeastikin, välimerenmaissa tuskin vuosiin.

Jutun pointti oli, että setelirahoituksella ei parhaimmillaankaan voida estää lamaa, korkeintaan siirtää jokunen vuosi ja sitten se tulee vieläkin rajumpana. Veikaukseni on, että tämä velkakulutusjuhla päättyy lamaan, joka on pahempi kuin 1930-luvun lama.

Ja Euroopassa setelirahoitusta ei käytetä samaan tarkoitukseen kuin USA:ssa, vaan sitä käytetään kulissina siirtää vauraampien maidebn rahaa avustuksena kriisimaille EKP:n kautta. Sillä yritetään pitää liittovaltiohanketta ja euroa sen osana väkisin hengissä.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Olli sai Ison Pahan Hesarin julkaisemaan kriittisen lukijakirjoituksen. Kuinka paljon lehti siivosi alkuperäistä tekstiäsi, vai menikö se läpi sellaisenaan?

Olli Pusa

Teksti meni läpi sellaisenaan. Pitää muistaa, että kyse on Hesarin mielipidepalstasta. Se ei edusta välttämättä lehden linjaa, siellä hyväksytään erilaisia mielipiteitä. Lehden linja näkyy pääkirjoituksissa ja jonkin verran ehkä uutisjuttujen painotuksessa.

Saman voisi rinnastaa ehkä Puheenvuoron karuselliin. Täällä sallitaan aika erilaisia mielipiteitä ja ne eivät edusta toimituksen linjaa. Jos juttu nostetaan karuselliin, sen voi tulkita toimituksen myönteiseksi kannanotoksi asiaan, tavallaan toimituksen mielipiteeksi. Jos kirjoitus ei edusta toimituksen linjaa, noin ei menetellä.

Ei se sen kummallisempaa ole. Mielipiteet ja lehden linja kannattaa pitää erillään. En itse asiassa tiedä, mikä on Hesarin linja nykyään eurokriisiin. Olettaisin, että puolustavat euroa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Merkittävää on se, kuka sanoo. En epäile hetkeäkään sitä jos presidentti Niinistö avaisi blogisivut tänne ja kävisi rallattamaan setelirahoituksen hienouksista etteikö sitä nostettaisi ylös.

Ei siksi, että näkemyksessä olisi järkeä. Vaan siksi, että hän on presidentti Niinistö.

Kun Ilaskivi kirjoittaa, ettei setelirahoituksen käyttöä tule vierastaa niin sekin pyörii esillä. Näin ohjataan mahdollisimman monen suomalaisen näkemys siihen, että setelirahoitus on "ainoa ratkaisu".

Vaan seurataan nyt parin päivän ajan onnistuuko US tuomaan myös vastapuolen kirjoituksia esille. Jos niitä nyt sitten on edes olemassa, onhan tämä kuitenkin se "ainoa ratkaisu", eikä sen käyttöä "tule vierastaa". ;)

Olli Pusa

Kyse on silloin toimituksen linjasta. He jos he tukevat setelirahoituksen käyttöä, silloin se näkyy linjassa ja valinnat ovat sen mukaisia. Eihän Puheenvuoro ole julkinen foorumi vaan osa yksityistä lehteä.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Setelirahoitus on maalaisjärjen mukainen ratkaisu rahapulaan, ja joka tapauksessa käytännöllisempi kuin kolikkorahoitus.

Olli Pusa

Tuolla asteikolla bittiraha on ylivoimainen.

Toimituksen poiminnat