OlliPusa

Miksi miljardikaappaus etenee eduskunnassa?

Eduskunnan talousvaliokunta näytti vihreää valoa eduskunnassa käsiteltävänä olevaan lakiehdotukseen, jossa on tarkoituksena siirtää miljardeja lähinnä pienyrityksiltä liikaa kerättyjä eläkemaksuja (tasoitusvastuu) työeläkeyhtiöiden pääomiin. Taustalla on se, että finanssikriisin alla työeläkeyhtiöt kasvattivat voimakkaasti osakeriskejään, jotka aiheuttivat
valtavat tappiot. Työeläkeyhtiöt on pidetty pystyssä poikkeuslakien avulla. Esim. Esko Seppänen kirjoitti aiheesta muutama päivä sitten blogissaan. http://eskoseppanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/105358-klientilismill%C3%A4-varastetaan-el%C3%A4kemiljardi

Jo 2005 kohuttiin julkisuudessa pienyrityksiltä liikaa perityistä 1,5 miljardin työkyvyttömyysmaksuista. Virhe myönnettiin julkisesti, ja rahat luvattiin palauttaa. Todellisuudessa niitä ei palautettukaan. Esimerkiksi vuosina 2006 ja 2007 ilmoitettiin, että pienyrityksille palautetaan 0,6% palkoista vastaava määrä kumpanakin vuotena. Samalla kuitenkin nostettiin maksua 0,7% palkoista eli enemmän kuin palautettiin. Varaus on vain kasvanut.

Lakiesityksessä väitetään, että liikaa perittyjä varoja on palautettu yli miljardi. Todellisuudessa ”palautus” on tehty edellä kuvatuilla silmänkääntötempuilla. Lakiesityksestä on jätetty pois tiedot, joiden perusteella voisi arvioida siinä esitettyjen väitteiden paikkansapitävyyttä. Faktat ovat aika yksinkertaisia. Varausta on n. 3 miljardia. Tästä n. 2
miljardia on kerätty työkyvyttömyyseläkkeitä varten. Tästä taas 1,6 miljardia on kerätty pienyrityksiltä ja 400 miljoonaa suuryrityksiltä.

Varauksilla on tavoitteena tasoittaa vuotuisten menojen ja maksujen vaihtelua. Sinänsä lakisääteinen järjestelmä voisi varsin hyvin toimia ilman tällaista varausta. Kuinka suurta varausta pienyrityksille voitaisiin oikeasti perustella? Pienyritysten työkyvyttömyysmeno on vuodessa n. 400 miljoonaa euroa. Viimeisen vuosikymmenen kuluessa menon ns. keskihajonta on ollut suuruusluokkaa 50 miljoonaa euroa. Tässä luvussa on mukana sellaisiakin eriä, joita tällaisella varauksella ei ole tarkoitus kattaa, mutta oikaistaan mutkat ja otetaan hajonnaksi 50 miljoonaa.

Jos pienyrityksiltä olisi kyseisenä aikana peritty maksua, joka vastaa keskimääräistä vuotuista menoa ja varausta olisi ollut 200 miljoonaa, olisi varaus loppunut kerran 100.000 vuodessa. Vertailun vuoksi voi mainita, että ihmislajin iäksi arvioidaan 60.000-80.000 vuotta. Siis varausta on kerätty 1600 miljoonaa ja 200 miljoonaa suurempaa varausta ei voi millään
logiikalla perustella. Ainakin 1400 miljoonaa kyseisestä varauksesta on aiheetta perittyä.

Seuraava looginen kysymys on, mihin perustuu se, että työeläkeyhtiöt ovat perineet pienyrityksiltä kiistatta ainakin 1400 miljoonaa euroa liikaa maksuja? Työeläkeyhtiöt hoitavat lakisääteistä tehtävää valtion määräämän pakkolain perusteella. Kaikkien työnantajien on pakko ottaa vakuutus jostakin yhtiöstä. Työeläkeyhtiöt itse määräävät perimänsä maksun ja lähettävät sen laskemisessa käytettävät perusteet sosiaali- ja terveysministeriöön vahvistettaviksi. Ministeriö voi vain hyväksyä ja hylätä perusteet ja hylkääminen voi perustua vain siihen, että perusteet ovat lain vastaiset.

Työeläkemaksut ovat ulosottokelpoisia ilman oikeuden päätöstä. Siis yksityisillä vakuutusyhtiöillä on oikeus periä lain perusteella ulosottokelpoisia maksuja omalla päätöksellään, jos sosiaali- ja terveysministeriö ei ole havainnut maksujen määräytymisessä käytettäviä perusteita laittomiksi. Työntekijän eläkelain 169§ toteaa: ”Perusteista on käytävä ilmi, miten vakuutusmaksut lasketaan ja miten vakuutusmaksu jakaantuu eri kululajeja varten perittäviin osiin.”

Joskus voi tietenkin sattua, että erilaisista syistä maksut voivat olla liian suuria ja niistä voi kertyä ylijäämää. Siitä työntekijän eläkelain 169§ toteaa: ” työnantajalla on oikeus osuuteen vakuutusliikkeen mahdollisesti tuottamasta ylijäämästä. Laskuperusteet tästä aiheutuville
vakuutusmaksujen alennuksille tai muille vastaaville eduille on laadittava siten, että kohtuullisessa määrin otetaan huomioon ylijäämän kokonaismäärä ja muodostumistapa.”

Näistä oraakkelimaisista lauseista voi päätellä, että työeläkeyhtiö ei saa periä muita maksuja kuin tehtävän hoidon kannalta on välttämätöntä ja ylijäämät pitää kohtuullisessa määrin palauttaa niille vakuutuksille, joista ne ovat syntyneet. Yleensä maailmalla vapaaehtoisessa
vakuutuksessa, jossa asiakkaiden maksu on siis periaatteessa kilpailtu ja vapaaehtoinen, ”kohtuullisuus” on tulkittu niin, että ylivoimaisesti suurin osa ylijäämästä pitää palauttaa asiakkaille. Työeläkeyhtiöissä maksun palautuskriteerin tulee kuitenkin olla tiukempi, koska maksu on lakisääteinen ja perustuu kokonaan yhtiöiden omaan päätökseen. Muutenhan yhtiöt voisivat periä järjetöntä maksua ja sitten ilmoittaa palauttavansa siitä vain ”kohtuullisen” osan ja pitävänsä loput.

Pienyrityksiltä on siis kerätty varausta miljardikaupalla liikaa. Käsitykseni mukaan kyseessä on laiton tilanne. Kun jo 2005 julkisesti myönnettiin, että varausta on kerätty liikaa, ei asiaa enää voi perustella vahinkona. Ihmetystä herättää, ettei sosiaali- ja terveysministeriö eikä mikään
muukaan valtion instanssi ole puuttunut lainvastaiseen tilanteeseen. Päinvastoin eduskunnassa on lakiesitys, jonka ideana on siirtää laittomasti kerätyt varat vakuutusyhtiöiden pääomiin.

Ensimmäinen eduskunnan elinten kannanotto asiaan saatu, kun talousvaliokunta antoi asiasta lausunnon. Linkki Iltalehden uutiseen aiheesta on tässä: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012050515534552_uu.shtml

Talousvaliokunta tosiasiassa toteaa että lakiesityksessä ei ole kerrottu juuri mitään faktoja ja lakiesitys romuttaa vakuutusyhtiöiden valvontaa, vaikka asiasta ei lain perusteluissa mainita mitään. Lausunnossa todetaan, että liikaa perittyjä maksuja on palauttamatta ja toivotaan
hurskaasti asiaan oikeudenmukaista ratkaisua. Sen harkinta jätetään vakuutusyhtiöille, jotka ovat jo kerran jättäneet palauttamatta liikaa perityt rahat. Kokeneet kansanedustajat toki ymmärtävät, ettei tuollaisista hurskaista toiveista välitetä. Ne on tarkoitettu kansanedustajille vain kasvojen pesua varten. Sen ymmärtää, että yrittäjätaustaiset hallituspuolueiden edustajat tarvitsevat meriselityksiä, mutta keskustan edustajien vaikenemista on vaikeampi ymmärtää. Lausunnossaan valiokunta kuitenkin puoltaa lain eteenpäin viemistä.

Perussuomalaisten edustajat jättivät asiasta eriävän mielipiteensä. Ilmiselvästi asiaan on siinä paneuduttu ja eriävä mielipide on varsin ansiokas. Laitan linkin myös siihen, koska se sisältää aika hyvän johdatuksen ongelmaan. http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012050515534551_uu.shtml

Mikä on perimmäinen syy ajaa härkäpäisesti pienyritysten rahojen kaappaamista? Jos tavoitteena olisi parantaa eläkelaitosten mahdollisuuksia sijoittaa enemmän osakkeisiin, sama olisi voitu toteuttaa paljon neutraalimmin ja antaa pienyrityksille takaisin niiltä aiheetta perityt rahat. 

Entinen ylin vakuutusvalvoja Tarmo Pukkila esitti Helsingin Sanomissa asiasta oman epäilyksensä. http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2012/05/08/elakevaikuttaja-hsssa-fivan-selvitettava-elakeyhtioiden-osakekaupat/201228903/12

Siinä hän pohtii mahdollisuutta, että työeläkeyhtiöiden valtapiirit ovat käyttäneet niitä paikkana, jonne ovat parkkeeranneet lähestyvän laman alta sellaisia omistuksia, joista eivät valtapoliittisista syistä ole halunneet luopua. Finanssikriisin aiheuttamat tappiot osuisivat
työeläkeyhtiöihin, jotka on aina pakko pelastaa valtion toimesta. Pienyritysten rahojen antaminen vakuutusyhtiöille olisi tässä logiikassa korvaus tehdyistä palveluksista.

Epäilys on raju entisen ylimmän vakuutusvalvojan esittämäksi. Yllättävän monet faktat sinänsä ovat sopusoinnussa epäilyksen kanssa, mutta asian pystyisi selvittämään vain Finanssivalvonta. Epäilen ettei se asiaan tartu.

Miksi siis monilla tavoilla ongelmalliseksi, huonosti valmistelluksi ja laillisuusnäkökulmasta kyseenalaista lakia viedään eteenpäin? Asialle on vain yksi selitys. Työeläkeyhtiöiden hallinnossa mukana olevat EK:n silmäätekevät ovat päättäneet näin ja sopineet siitä myös työeläkeyhtiöissä mukana olevien ay-pamppujen kanssa. Ja sitten he ovat ilmoittaneet kokoomukselle ja demareille, että asia pitää viedä läpi. Sitä määräystä ovat sitten pääministeri Katainen ja sosiaaliministeri Risikko kiltisti toimeenpanemassa.

Alkavalla viikolla sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaa kantaa asiaan.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

17Suosittele

17 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (86 kommenttia)

Olli Pusa

Kysymyksiä pohdittavaksi:

1. Miksi suurin osa ns. vanhasta mediasta vaikenee asiasta?
2. Miksi esim. eduskunnassa kukaan ei ole kysynyt asian laillisuudesta vaikkapa oikeuskanslerilta?
3. Miksi eläkeyhtiöitä valvovat viranomaiset eivät ole asiaan tarttuneet, vaikka tilanteen ongelmallisuus vai sanoisiko laittomuus on helposti osoitettavissa?
4. Miksi keskustan kansanedustajat talousvaliokunnassa eivät uskaltaneet olla eri mieltä valiokunnan hallitusenemmistön kanssa, vaikka olivat hyvin perillä siitä, mistä asiassa oli kyse?
5. Miksi eduskunta nielee sen, että sielle syötetään harhaanjohtavaa tietoa ja lakiehdotuksiin piilotetaan isoja muutoksia, joista ei kerrota mitään eduskunnalle?

Käyttäjän uskap kuva
Pasi Kortesuo

Neljäs kohta on aika jännä, vaikuttiko Ahon asema Nokiassa ja muualla enemmän kuin Vanhasen asema perheyrittäjissä?

Joka tapauksessa joku oppositiokeskustaa nyt pitää herrankukkarossa ja kukkaro on jonkun taskussa. Ei ollut nyt Matti kukkarossa kai? ;-DD

Olli Pusa

En tiedä eri puolueiden motiiveja toiminnalleen. Se kannattaa kysyä heiltä itseltään. Uskoiskin kuitekin, että tiesivät hyvin, mistä jujussa on kysymys. Se selvitettiin heille esimerkkien avulla ja kyseessä on kuitenkin älykkäistä edustajista.

Käyttäjän uskap kuva
Pasi Kortesuo

Monessa asiassa motiivina on raha ja vaikutusvalta. Keskusta on konkurssin partaalla. Ensi eduskuntavaalit on keskustalle rahallisesti tosi vaikeat. Lupaus edellisvaalin suuruisesta tuesta keskustalle EK:lta ja Finanssialankeskusliitolta, pitää vastustuksen pienenä, puhumattakaan siitä jos on annettu ymmärtää ettei seuraaviin vaaleihin saakaan niin kuin ennen. Follow the money.

Olli Pusa

En tunne keskustan rahoitusta, enkä siksi osaa asiaa enempää kommentoida. Toisaalta keskustalla on perinteisesti ollut kokoomuksen ja demarien kanssa jonkinlainen reviirijako. Työeläkkeet ovat olleet kokoomuksen ja demarien reviisriä. Keskustalla on ollut omat reviirinsä. On vaikea sanoa, onko kyse jostakin kaupanteosta reviiriasioissa vai vain osaamattomuudesta?

Sakari Behm

Ilmakos tuntemillani pienyrittäjillä on mennyt vallan kehnosti! Valtio kuppaa vähän kerrallaan näivettäen kaiken pois.

Olli Pusa

Tässä tapauksessa kuppaajina ovat olleet työeläkeyhtiöt. Toki niiden maksut lasketaan Suomessa veroasteeseen ja tavallaan ne ovat veroja. Niitä ei kuitenkaan peri valtio, vaan vakuutusyhtiöt.

Olli Pusa

Yksityiset vakuutusyhtiöt perivät pakkovakuutetuilta "veroja" omalla päätöksellään ja maksut ovat suoraan ulosottokelpoisia. Onkohan käytäntö edes perustuslain mukaista?

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Siis nyt "veroja" saavat kerätä sekä eläkevakuutusyhtiöt, että liikepankit. On siinä valtiolla rooli!

Olli Pusa

Kysy kansanedustajaltasi, miksi hän hyväksyy tällaisen touhun?

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Minulla ei ole kansanedustajaa, en ole maksanut ilmeisesti tarpeeksi.

Olli Pusa

Jos sinulla ei ole omaan kansanedustajaa, voit varmaan vapaasti vaatia vastauksia keneltä tahansa, joka tällaisia hulluuksia on valmis hyväksymään.

Sakari Behm

Kato, laki on luotu pelkästään rikkaita varten ja valtio on aina rikkaan puolella. Mikään laki (valtio) ei auta köyhää.
jk. Voinko kopsata tuon jutun?

Olli Pusa

Jutun voi vapaasti kopsata. Muista tietenkin se, ettei siitä pidä irrottaa yksityiskohtia niin, että ne antavat harhaanjohtavan kuvan asiasta.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Pusa kysyy:
Yksityiset vakuutusyhtiöt perivät pakkovakuutetuilta "veroja" omalla päätöksellään ja maksut ovat suoraan ulosottokelpoisia. Onkohan käytäntö edes perustuslain mukaista?

Perustuslain mukaisuus kuulostaa hyvältä kysymykseltä. Ei vain eksaktissa juridisessa mielessä vaan myös miten asia kansan keskuudessa koetaan (sehän on myös oikeudellinen peruste). Perustuslaissa on määritelty millä edellytyksillä julkinen tehtävä voidaan antaa yksityisen hoidettavaksi (olikohan pykälä 94). Terveyden edistämisen keskus (Tekry) valmisteli terveydenedistämismäärärahojen jakopäätöksen. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) piti menettelyä kyseenalaisena perustuslain kannalta. Niinpä avustusten jaon valmistelu siirrettiin viranomaiselle (THL).

Eroaako työeläkemenettely tästä?

Olli Pusa

Pari vuotta sitten eläkkeelle jäänyt pitkäiaikainen ylin vakuutusvalvoja, sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Tarmo Pukkila on julkisesti epäillyt, että useat asiat työeläkejärjestelmässä ovat perustuslain vastaisia.

Jari Eteläsaari

En ole nähnyt hallituspuolueilta juuri mitään kommentteja asian suhteen.
Hassua, luulisi että ainakin muutamat puolueet vastustavat tuota, mutta hiljaista on.

Mitä on tapahtumassa ?

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Hallitus ja media vaikenee kaikista näistä kiusallisista asioista yhtä jalkaa kulkien.
Keskettäkää tilauksenne - tiedottakaa asioista kavereillenne.

Henry

Jari Eteläsaari

Onkohan hesari tai uusisuomi uutisoineet tuosta ?
Iltalehdessä oli tuo Pusan mainitsema juttu.

Olli Pusa

Hallitus kiemurtelee kuin mato koukussa. Hanke yritettiin muiluttaa mahdollisimman huomaamattomasti eduskunnasta. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysvaliokunta kuuli asiantuntijat jo ennen kuin laista keskusteltiin eduskunnassa julkisesti ja se lähetettiin valikokuntaan. Ilmeisesti se herätti ärtymystä valiokunnassa, kun itse jouduin sinne pikaisesti kuultavaksi jonkinlaisena "päivystävänä dosenttina".

Iltalehdessä oli juttu asiasta ja muistaakseni Hesarissa oli joskus aikaisemmin Antti Blåfieldin kolumni, jossa hanke tuomittiin. Uudessa Suomessa taisi olla joskus juttu, jossa viitattiin Tarmo Pukkilan kirjoitukseen Hesarin yleisönosastolla. Muuten on ollut hiljasta mediarintamalla.

Olli Pusa

Asia on hyvin paljastava. Renkien kaappauksessa krroin, kuinka EK lähipiireineen on kokoomuksen merkittävimpiä rahoittajia ja ay-liike demarien. Nuo tahot sanelevat, mitä mieltä kokoomus ja demarit ovat. Asetelma on se, että työmarkkinapomot sanovat mitä mieltä puolueet ovat. Niiden takana on valtava taloudellinen mahti ja sen varassa ne määräävät.

Työmarkkinamiehet taas esiintyvät mielellään Suomen omistajina istuessaan työeläkeyhtiöiden hallituksissa. Siellä ne ovat kaulaansa myöten sitoutuneet työeläkeyhtiöiden vallankäyttöön. Ja kun tällainen hanke laitetaan liikkeelle, se viedään eduskunnassa läpi mahtikäskyllä.

Mielenkiintoista on se, miten pienempien haltituspuolueiden edustajat asian itselleen perustelevat. RKP on oma lukunsa, se kuuluu samaan valvontaryhmään kuin kokoomus. Mutta vihreät, joista Heidi Hautala hurskasteli omistajanohjausasioissa. Ja kristillisillä varmaankin on joku meriselitys, miksi tälläinen kähmiminen istuu puolueen linjaan.

Vasemmistoliitto on mielenkiitoisessa välikädessä. Esko Seppänen murskasi tämän lakihankkeen blogissaan muutama päivä sitten. Mitä äänestää esimerkiksi Erkki Virtanen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa? Hän varmaan tietää, mistä on kyse. Jos pitää äänestää lain puolesta, jotta säilyy hallituspaikat, niin aika kalliiksi tulee pienyrityksille Arhinmäen ilmaiset liput futisotteluihin.

Kyllä tämä asia on varmaan hankala monille hallituspuolueiden edustajille. Esimerkiksi Eero Lehti (kok) joutui hyväksymään asian talousvaliokunnassa, vaikka hän itse oli aikoinaan yrittäjäjärjestön puheenjohtajana aktiivisesti vaatimassa rahojen palauttamista pienyrityksille.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Eihän ay-liike ole ajanut työntekijän asioita pitkään aikaan, kela-maksun poisto hyvänä esimerkkinä. Pieni parannus ansiosidonnaiseen, niin sen jälkeen kaikki leikkaukset käy. Näin voidaan väittää saavutetun jotakin. Kun annetaan työnantajaleirille miljardi, niin se lupaa osallistua eläkekuluihin 100 miljoonalla. Kauppa se on joka kannattaa.

Olli Pusa

Ay-liike on niin syvällä tässä järjestelmässä, että siitä ei ole asiaa uudistamaan. En usko, että esimerkiksi nyt ministerinä oleva Lauri Ihalainen on jotenkin erityisen epärehellinen ketku. Hän on vain iäisyyksiä istunut Ilmarisen hallituksen varapuheenjophtajana ja joidenkin laskelmien mukaan saanut siitä palkkiota puoli miljoonaa euroa. Kun tarpeeksi kauan istuu tuollaisessa pesässä, samaistuu liikaa järjestelmään ja alkaa uskoa sen satuihin.

Ay-liike on paljolti menettänyt valtaansa Suomessa. Tuo Suomen omistajana leikkiminen työeläkeyhtiöiden hallituksissa on viimeisiä rippeitä entisestä vallasta ja siinä roikutaan hampaat irvessä.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Kiinnostaa miten vihreät tässä asiassa menettelevät. Yrittävätkö piilotella ( = myötäillä) samalla tavalla kuin nuorten toimeentuloleikkauslain yhteydessä? Talousvaliokunnassa vihreitä edustaa Johanna Karimäki.

Olli Pusa

Hän oli omalta osaltaan hyväksymässä lakiesityksen. Osannee itse kertoa perustelunsa.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Perussyy on se, että eläkejärjestelmää on mahdotonta pitää koko ajan ja poikkeuksetta normaalin markkinatalouden piirissä, koska siinä eläkemaksujen maksamisen ja eläkkeiden nostamisen välillä on niin pitkä väli, että siihen ehtii aina väliin sijoituksia "tuhoava" (lue: sisäpiirisijoittajille siirtävä) lama.

Blogikirjoitukseni aiheesta:

http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1023...

Olli Pusa

Mainio kirjoitus. En ollut huomannutkaan, ehkä osunut jonkin matkan kohdalle.

Totta, että on epärealistista kuvitella voittavansa markkinat. Tuotot pitää arvioida niin, että maksu on riittävä. Nykyjärjestelmässä rahastoinnin osuus on korkeintaan 25%. Suurin osa eli 75% eläkkeistä rahoitetaan vuosittain perittävillä maksuilla. Siitä ei vain olla kovin kiinnostuneita, koska kaikkia kiinnostaa vain rahastojen tuoma valta.

Ja nomenklaturan korruptoituminen on vakava ongelma. Sitä pahentaa se, että sitä ei kukaan valvo vaan se elää pellossa kuten haluaa. Mitä joskus toimittajat hieman soihaisevat pesää (tyyliin Vehviläinen, Sailas ja asuntokaupat).

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Kaikkein yksinkertaisinta ja talouden hallittavuuden kannalta turvallisinta, mutta poliittisesti haastavinta, olisi se, ettei eläkerahoja sijoitettaisi mihinkään, vaan laissa selvästi todettaisiin, että kerättävät työeläkkeet maksetaan suoraan sen hetkisten työeläkkeiden kattamiseen, jolloin kyseessä on suora eikä peitelty tulonsiirto. Sen suuruutta ja eläkeikää pitäisi nykyistä enemmänkin kontrolloida elinaika- ja työkykykertoimilla.

Olli Pusa

Tuollaisessa järjestelmässä on omat puolensa. Ei ole olemassa yksiselitteistä totuutta siitä, onko rahastoiva järjestelmä vai jakojärjestelmä parempi.

Joka tapauksessa minimivaatimus olisi se, että silloin kun järjestelmässä on merkittävä jakojärjestelmäosuus, sen pitäisi olla valtion kontrollisssa. Nyt on mahdollisuus näennäisyritysten toimintaan siirtelemällä jakojärjestelmän ja rahastoivan järjestelmän rajaa eri suuntiin. Niin tehtiin esimerkiksi 1990-luvun lamassa ja siitä oli paljolti kyse myös muutaman vuoden takaisessa työeläkeyhtiöiden pelastuspaketissa. Osa niiden rahastoissa olevasta velasta asiakkaille laskettiinkin pääomaksi.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Koko eläkerahastointi tulee vielä osoitetuksi suureksi kusetukseksi. Sen perimmäinen tarkoitus on tukea suuryrityksiä. Eikä työllistämismielessä vaan voittojen keruu mielessä. Mielelläni kuulisin eläkerahastoinnin hyvät puolet; tarkoitus hyvä toteutus heikko! Rahastoon on kerätty rahaa alusta asti suuria ikäluokkia varten, nyt kun rahoille olisi tarvetta, niin yhteiskunnalta pyydetään lisää.

Eikö sijoittamisella ole tarkoitus tehdä rahaa, eikä hävitä (jatkuvasti) rahaa.

Olli Pusa

Eläkerahastoinnilla oli omat järkeväkin tavoitteensa. Sen piti tarjota pääomia myös pienyrityksille esimerkiksi takaisinlainauksen kautta. Mutta kun takaisinlainaus kuivui, ei niillä ole paljoa tarjottavaa pienyrityksille. Vain maksuja ja nekin liian suuria.

Suuryritysten suosiminen johtuu siitä, että EK:ssa valtaa pitäneet pomot (palkkarengit) ovat purkaneet yhtiöidensä eläkesäätiöt ja sen vastapainoksi saanet paikat työeläkeyhtiöiden hallituksissa. Siksi ne ajavat suuryritysten etuja, joista tämä episodi on yksi räikeimpiä esimerkkejä. Esimerkkilaskelma. Pienyritysten osuus työeläkeyhtiöiden palkkasummasta on yli 60% ja oletetaan, että sama osuus kertyy myös rahastoista. Siis alle 40% rahoista on suuryritysten rahoja. Sen lisäksi yhtiöiden taseissa n. 40% on toimintansa lopettaneiden tai toiseen yhtiöön siirtyneiden asiakkaiden varoja. Siis suuryritysten osuus rahastoista saattaa olla vain reilu 20%. Silloin ne voivat vivuttaa omia intressejään ja 20% omistusosuudella rahastoista todellisuudessa käyttää valtaa koko 100%:ssa.

Rahastoja piti purkaa sitten, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Näin ei kuitenkaan aioita edes tehdä. Rahastot koukuttavat.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Eläkerahastoja ei voi purkaa siitä syystä, että ne ovat mukana valtion taseessa. Ilman niitä Suomi ei täyttäisi Euroopan kasvu- ja vakaussopimuksen kriteerejä ja sen luottoluokitus todennäköisesti alenisi. Tietenkin tällainen kikkailu on näin jälkeenpäin ajateltuna ja muutenkin ollut emätyperyyttä.

Olli Pusa

Totta. Tuo on yksi syy. Se oli kikka, jolla Suomi aikoinaan täytti EMU-kriteerit. Valtion lainat eläkerahastoista laskettiin julkisen sektorin sisäisiksi järjestelyiksi ja poistettiin EMU-velasta. Rahastojen kasvu taas oli laskelmissa julkista säästämistä ja se pienensi valtiontalouden vajetta. Nyt jos rahastoja alettaisiin purkaa, se repäisisi auki julkisen talouden vajeen.

Tuon tempun seurauksena työeläkemaksut lasketaan kansantalouden kirjanpidossa veroihin. Siis yksityisoikeudelliset yritykset voivat periä (suoraan ulosottokelpoisia) veroja oman harkintansa (eli laskuperusteidensa) mukaan ja jos kuvattu temppu hyväksytään, ne voivat periä veroja enemmän kuin tarvitaan ja käyttää liikaa kerätyt rahat omaksi hyödykseen.

Tuula Hölttä

Mikko N :"Perussyy on se..."

Perussyy on mielestäni se, että nomenklatuuraan kuuluva ay- ja työeläkemafia "leikkii" globaalia finanssiyritystä yritysvastuuta kantamatta ja maksattamalla tappionsa tappioon syyttömillä pienyrityksillä kuten 90-luvullakin tapahtui.

Olli Pusa

Tuo järjestelmän korruptio on varmaankin keskeisiä ongelmia järjestelmässä. Todellisuudesa työeläkeyhtiöitä hallitsee pienehkä joukko EK:n piiriin kuuluvia palkkarenkejä, jotka esiintyvät tryöeläkeyhtiöiden hallituksissa Suomen omistajina. Noiden palkkarenkien omistamat yhtiötkään eivät ole kerryttäneet kuin ehkä 20% työeläkeyhtiöide rahastoista, mutta silti ne hallitsevat asioita mielensä mukaan.

Suuryritysten johtajilla ei ole edes isänmaata perinteisessä mielessä. Heidän edustamansa yritykset toimivat ympäri maailmaa ja Suomi kiinnostaa vain siksi, että sen eläkejärjestelmästä löytyy keino päästä leikkimään omistajia. Suuryritykset vievät jatkuvasti yhtiöidensä toimintoja ulkomaille ja yhä suurempi osa työllistämisestä Suomessa jää pienyritysten vastuulle. Niitä kuitenkin vain kupataan joka käänteessä.

Sakari Behm

Juuri niin, leikkiä omistajaa! Mutta viime kädessä kukaan ei vastaa mistään eikä ketään saada vastuuseen huonosti hoidetuista raha-asioista. Jos olet pienyrittäjä, niin vouti tulee hakemaan vaikka sänkysi ja petivaatteesi.

Olli Pusa

Kuuntelepas esimerkiksi EK:n tai SAK:n tai STTK:n johtajia. He selittävät, että heidän pitää saada käyttää järjestelmässä rajatonta valtaa, koska he edustavat järjestelmän omistajaa.

Kaikki vallankäytössä mukana pyörivät ovat tietenkin vain palkkarenkejä. Asetelma on samanlainen kuin entisessä Neuvostoliitossa. Valtio omisti kaiken ja valtiota hallitsevat kommunistiset politrukit ilmoittivat olevansa tuo oikea omistaja ja käyttivät omistuksia kuin omiaan. Samanlaista on tuo suomalaisen työeläkejärjestelmän omistus. Siksi olenkin kutsunut sitä työeläkesosialismiksi. Ja työeläsosialismin vankin linnake on EK. On siinä jollakin naurussa pitelemistä.

Kun Neuvostoliitto romahti, tuo sama nomenklatura pysyi edelleen vallassa. Nyt se vain siirsi härskisti valtion omaisuudet omiin nimiinsä. Niin syntyi suuri osa oligarkeista. Suomessa ei ole vielä edetty tuohon vaiheeseen.

Sakari Behm

Suomen malli on suoraan sovellettu naapurista mistä puhuit. Tänne on pesiytynyt hyvävelijärjestelmä joka suosii kaverin kavereitaan, vaikka ovat täysi puupäitä ja soittaneet jopa bassoa isossa omenassa.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Eikait nyt sentään bassoa?

Olli Pusa

Suomalainen puoluejärjestelmäkin on modifioitu kopio neukkusysteemistä. Siellä puolue todellisuudessa nimitti virkamiehet hallintokoneistoon, ei hallinto itse. Siksi Suomeenkin tuli tämä järjestelmä, jossa virkamiehet nimitetään poliittisilla perusteilla. Meillä nuo kiintiöt jaetaan vaaleissa puolueiden kesken.

Sakari Behm

Niin se on täälläkin; jos aikoo ehdokkaaksi vaaleissa, niin puolue järkkää jos järkkää tyypin eteenpäin. Ensin ne katsoo ja tarkistaa että on tarpeeksi laho, niin usein pääsee eteenpäin. Mutta ne joilla on ajatuksia, ei pääse eteenpäin.

Olli Pusa

Toivottavasti kaikkia ei valita samalla kriteerillä! Toki Neuvostoliiton kehityksestä voisi epäillä, että niin ainakin siellä tapahtui.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kirjoita hihamerkeistä ja epävirallisista - huhujen mukaan uhoilevista - kerhoista.

No hyvä on, teen yhden kysymyksen kaikille: mitenkä mielestänne hallituspuolueiden (ja ilmeisesti siis myös keskustan) yrittäjäystävällisyys käytännössä näkyy, koska sehän on aina vakioteema.

Jos yrittäjäystävällisyys näkyy mielestänne heikosti, tai erittäin heikosti niin mitä keinoja yrityksillä on saada muunlainen suhtautuminen aikaiseksi?

Olli Pusa

Käsitykseni mukaan esimerkiksi talousvaliokunnassa keskustalaiset edustajat olivat hyvinkin kriittisiä lakiesitystä kohtaan. Esimerkiksi Juha Sipilä on yrittäjätaustainen, mutta en tiedä kokemustaan eduskunta-asioissa. Toisaalta valiokunnan puhenjohtaja Mauri Pekkarisen kokemusta tuskin voi epäillä. Jostakin syystä he vain eivät saaneet aikaiseksi edes eriävää mielipidettä asiaan, syytä en tiedä.

Hallituspuolueiden yrittäjätaustaisille kansanedustajille valiokunnassa uskoisin asian olevan myös kiusallisen. Esimerkiksi Eero Lehdestä tiedän, että hän kannatti varojen palauttamista pienyrittäjille, mutta hallituspuolueen edustajana voi vain ryhmäkurin nimissä hyväksyä lakiesityksen.

Valiokunnan lausuntoon oli lisäilty hurskaita toiveita siitä, että rahojen palauttamisessa pitää löytää oikeudenmukainen ratkaisu. Ihmettelen mikä muu on oikeudenmukainen ratkaisu laittomasti perityille maksuille kun niiden palauttaminen? Tuollaisista lausumista ei koskaan ennenkään ole työeläkeyhtiöissä välitetty.

Palautuksesta päättäminen jätettiin vakuutusyhtiöille, jotka ovat asiassa asianomistajia ja jotka ovat jo kerran jääneet kiinni siitä, etteivät ole palauttaneet varoja. Veikkaisin, että jo nyt on vakuutusyhtiöissä lyöty lukkoon, mikä on lopputulos selvityksestä ja milloin se julkistetaan. Aikaisemman kokemuksen perusteella ei julkisella painostuksellakaan ole merkitystä varojen palauttamisessa. Hurskaat toivomukset "oikeudenmukaisesta" ratkaisusta ovat vain poliitikkojen kasvojenpesua varten.

Rauni Viren

"Esimerkiksi Juha Sipilä on yrittäjätaustainen, mutta en tiedä kokemustaan eduskunta-asioissa. Toisaalta valiokunnan puhenjohtaja Mauri Pekkarisen kokemusta tuskin voi epäillä. Jostakin syystä he vain eivät saaneet aikaiseksi edes eriävää mielipidettä asiaan, syytä en tiedä."

Luulen, että Pekkarinen kuuluu samaan jengiin. Jos en tietäisi*, että Suomessa ei ole lahjontaa, epäilisin korruptiota. Toivoa on vähän, koska näillä on ote hallituksesta, ja eduskuntahan ei hallitusta kaada. Milloin viimeksi muuten on kaatanut?

*) Näin on Pravda kertonut.

Olli Pusa

Voi vain olla kyse siitäkin, että keskustalaisilla ei perinteisesti ole ollut asiantuntemusta työeläkkeissä ja ne eivät ole keskustalaisia poliitikkoja kiinnostaneet. Kyllähän puolueen piirissä varsinkin nuoremmassa polvessa on asioita tunteviakin, mutta en tiedä kuunnellaanko heitä.

Työeläkejärjestelmä on varsin monimutkainen asia. Jos ei ole kunnollista tuntemusta, on aika vaikea lyhyessä ajassa loihtia jotakin järkevää kommenttia asiaan.

Persuilla oli minusta varsin hyvä eriävä mielipide. Olivat ilmeisestikin panostaneet siihen aikaa ja käyttäneet jonkinlaista jurisdistakin asiantuntemusta apuna. Huomaisin, että olivat esimerkiksi kopioineet mielipiteeseensä kohtia minunkin asiantuntijalausunnostani valiokunnalle. En tiedä, miksi keskustan edustajat eivät yhtyneet tuohon lausuntoon?

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Olisikohan MYEL-eläkkeillä mitään osuutta asiaan. Valtiohan hoitaa niistä n. 80%.

Olli Pusa

Myel ei suoraan tähän vaikuta, se on erillinen järjestelmä. Valtion osuus sen kustannuksista näkyy suoraan valtion budjettimenoina.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Tuolla tarkoitinkin keskustan suhtautumista asiaan.

Olli Pusa

Valtion maksuosuus Myel-eläkkeistä oli jo joitakin vuosia sitten muistaakseni yli 600 miljoonaa. Onhan tietysti mahdollista, että asiasta on tehty jonkinlainen diili eduskunnassa. Kataisen hallitus ei kajoa Myel:n saamaan valtionosuuteen ja vastavuoroisesti kepu ei puutu pienyrittäjien miljardien varastamiseen.

Olisi kyllä varsinainen lehmänkauppa. Minulla ei ole sellaisesta tietoa, mutta ei se kai mahdotontakaan ole. Siitä kannattaisi kysyä asiasta paremmin tietäviltä.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Kuten aikaisemmin totesin, niin kauppa se on joka kannattaa. Miten keskusta selittäisi nousevan maksuosuuden maatalousyrittäjille? Miten kävisi maatalousyrittäjille? Totuutta saamme ilmeisesti vielä odottaa.

Olli Pusa

Toivossa eläen. Olisi varmaan kuitenkin kohtuullista antaa kepulaisille tilaisuus kertoa oma näkemyksensä, ennen kuin heitä aletaan tuomitsemaan. Hallituksen voi jo näillä tiedoilla vapaasti tuomita. Se ajaa härskiä pienyritysten rahojen kaappausta läpi eduskunnasta ryhmäkurin voimalla.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Totta, en tuomitse. Esitän vain yhden mahdollisen syyn siihen, että keskusta on asiassa niin myötämielinen hallituksen suuntaan. Onhan todellakin merkillistä, ettei kyseinen oppositio ole kiinnostunut näin herkullisesta tilaisuudesta osoittaa hallitus roistoksi.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

O. Pusa: "Ihmettelen mikä muu on oikeudenmukainen ratkaisu laittomasti perityille maksuille kun niiden palauttaminen?"

Niiden palauttaminen hyvityskorkojen kera? Tuo ylimääräinen osuus on kuitenkin ollut pois yrityksen toiminnasta.

Olli Pusa

Periaatteessa varaukselle on hyvitetty korkoa, tosin osan aikaa aika matalaa. On selvää, että rahojen palauttaminen korkoineen on ainoa "oikeudenmukainen" ratkaisu.

Toinen kysymys on sitten, miten pitäisi suhtautua siihen, että tuollaista laitonta tilannetta on ylläpidetty vuosikausia. Tuollainen tilanne voi sinänsä syntÿä osittain vahíngossakin. Tässä tilanteessa syyksi voisi esittää esimerkiksi yksilöllisen varhaiseläkkeen, joka otettiin käyttöön 1986 ja lopetettiin asteittain 1990-luvun lopulla.

Sen sijaan on arvioitava eri lailla se, että varaus jätettiin palauttamatta, vaikka virhe 2005 julkisesti myönnettiin ja rahat luvattiin palauttaa. Sen on täytynyt olla tahallista samoin kuin sen, että eduskunnalta on pimitetty tietoja ja on annettu harhaanjohtavia tietoja palaiutuksista. Asiassa pitäisi myös selvittää, mikä on ollut virkamiesten vastuu asiassa. Onko laiminlyöty virkavelvollisuuksia?

Rauni Viren

Suomessa käsittääkseni omistusta suojaa perustuslaki, joten rahojen takavarikkoa ei kai voi tehdä tavallisessa lainsäätöjärjestyksessä. Kysehän on taannehtivasta maksusääntöjen muuttamisesta.

Kysymyksessä on yrittäjiin kohdistuva anastus, ja huvittavinta on se, että meteliä vastaan pitää Esko Seppänen vasemmistosta. Vasemmisto joutuu puolustamaan yrittäjiä omaisuuden takavarikolta, kun kokoomusjohtoinen hallitusjallitus ei siihen pysty!

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Perustuslaki kierretään, kun katsotaan, että asiaan on yhteiskunnallinen tarve!

Olli Pusa

Kieltämättä varsin erikoinen asia. Mutta asia on vain käytännössä niin, että työeläkejärjestelmä toimii omien sääntöjensä mukaan, eikä siellä paljoa piitata esimerkiksi perustuslaista.

Aikoinaan muistaakseni Matti Louekoski toimi jonkinlaisena selvitysmiehenä työeläkejärjestelmää koskevissa asioissa. Hän taisi kirjoittaa jotenkin niin, että työeläkejärjestelmä on niin perusteellisesti vastoin perustuslakia, että sitä ei nykyään voitaisi mitenkään perustaa. Mutta kun se on olemassa, sen kanssa pitää vain elää. Ja muuttaa ei voi, kun EK, SAK, STTK jne eivät hyväksy muutoksia.

Todella huvittava tilanne, että Esko Seppänen on harvoja, joka aktiivisesti ja äänekkäästi puolustaa yrittäjiä. Varsinkin kun vertaa sitä siihen kuiskaukseen, joka kuuluu yrittäjien etujärjestöstä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

onko se oikeasti ollut pois yritykseltä Henri?

Olli Pusa

On. Se ei ole ollut kirjanpidossa edes saamisena. Ja jotta se olisi ollut vain lainassa, se pitäisi ensin palauttaa.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Onko Olli sinulla tietoa, että kuinka lähellä romahtamista tämä koko järjestelmä on? Tarkoitan tietenkin ilman lisärahoittamista. Kenenköhän kukkarolle ollan taas menossa, sillä työnantajapuoli on jo aikaisemmin ilmoittanut vastustavansa korotuksia.

Olli Pusa

Työnantajat vastustavat korkeampia maksuja, koska se on lisäkustannus. Siksi he vaativat eläkkeiden heikennyksiä. Toisaalta työnantajat ovat olleet sopimassa nykyisestä eläketurvasta ja silloin kaikilla - myös työnantajien edustajilla - oli varmasti käsitys millaiseen maksukehitykseen se johtaa. Kun työnantajat nyt narisevat maksun noususta, oikeastaan kyse on sanoutumisesta irti itse tehdyistä sopimuksista.

Järjestelmän tilanteesta on vaikea sanoa täsmällisesti. Lohdullisesti voisi sanoa, että se on eurooppalaisessa vertailussa vähintäänkin keskinkertainen. Toki se ei kerro paljoa, koska suuri osa eurooppalaisista eläkejärjestelmistä on täysin konkurssikypsiä. Esimerkiksi välimerenmaiden julkisen rahoituskriisin yhtenä syynä on konkurssikypsät eläkejärjestelmät, joita me tukirahoituksella todellisuudessa tuemme.

Jotta voisi sanoa varmaa, pitäisi saada ennusteita realistisilla oletuksilla ja selvittää maksukehityksen, etujen ja rahastoinnin suhteet toisiinsa. Nyt näkyvissä on kehitys, jossa rahastointi pysyy korkeana (sehän on vallan lähde), mutta eläkeläisten indeksisuoja on surkea ja tulevat sukupolvet joutuvat tyytymään varsin vaatimattomiin eläkkeisiin.

Reijo Tossavainen

Olli Pusa: Olet oikeassa, asiassa on käännyttävä oikeuskanslerin puoleen. Välitin toivomuksen Kaj Turuselle (PS), joka eduskunnan talousvaliokunnan jäsenenä on perehtynyt hyvin asiaan.

Olli Pusa

Jätän asian muiden harkintaan. Kannattaa myös keskustella juristien kanssa. Turunen vaikutti asiaan perehtyneeltä, ainakin hän esitti valiokunnassa älykkäitä kysymyksiä.

Reijo Tossavainen

Pekka Siikalan viimeinen blogi käsitteli yllättävää kyllä perussuomalaisia, myös allekirjoittanutta. Nyt se on yllättäen hävinnyt?

Olli Pusa

Kappas. En ole aikoihin viitsinyt lukea Siikalan kirjoituksia, joten en ole huomannutkaan. Älä masennu. Kyllä Pekka palaa samalla teemalla.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Olen kiinnostunut vain siitä, tuleeko nämä kaapatut miljardit osaksi minun eläkettäni? Jos näin on, niin en ymmärrä, miksi asiasta kohistaan?

Olli Pusa

Onhan tuokin yksi filosofia. Ei väliä mistä rahat pihistetään, kunhan minä saan osani? Näitä rahoja kaavaillaan vakuutusyhtiöiden pääomaan. Sen turvin ne voisivat ostaa enemmän osakkeita. Jos osakesijoitukset epäonnituvat, näillä rahoilla katetaan tappiota.

Eläkkeeseesi ne eivät periaattessa vaikuta. Eläke määräytyy lain määräysten mukaan. Jos osakesijoitukset menevät poskelleen, vaje täytetään suuremmilla eläkemaksuilla. Kyse on siitä, kenellä tappiot maksatetaan.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Eläkkeeseesi ne eivät periaattessa vaikuta. Eläke määräytyy lain määräysten mukaan.

Paitsi, että lakeja saatetaan muutella tuon tarpeen mukaan. Esim. elinaikakerroin. Siitäkin olisi kiva kuulla jonkun arvio siitä, että onko siinä rikottu perustuslakia. Takautuvasti koskettu omaisuuteen tavallisella lailla.

Olli Pusa

Tuollaisista leikkauksista on ennakkotapauksia jo 1990-luvulta. Kun suuret voimat on liikkeellä, laki joustaa.

Elinaikakerroin toteutettiin kierosti. Se säädettiin eduskunnassa jo ennen 2007 eduskuntavaaleja. Kun joissakin vaalipaneeleissa kysyi esimerkiksi entisltä kansanedustajilta elinaikakertoimesta, monet ihmettelivät että milloin se tulee päätettäväksi? Eivät edes tienneet olleensa itse siitä päättämästä.

Nyt jälkikäteen tuskin pohditaan sitä, oliko se perustuslain mukaista. EK:lla, SAK:lla, STTK:lla ja Akavalla on oma maailmansa. Kun ne "sopivat" jostakin, se ohittaa tavalliset lait ja perustuslainkin. Ne ovat valtio valtiossa.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Se mikä tekee elinaikakertoimen käyttöönotosta ongelmallisen on, että nyt on olemassa "ennakkotapaus" miten ansaittuja eläkkeitä voidaan leikata takautuvasti. Minulle ei mene läpi, ettei mitään oikeasti ole leikattu, vaan muka saataisiin sama "raha", mutta pidemmällä aikajanalla. Ei onnistu.

Rauni Viren

Eivät tule, mutta ajatus on kai, että ihmisten annetaan luulla niin.

Olli Pusa

On totuus ja sitten on selitykset.

Käyttäjän raimas kuva
Raimo Nurmi

Kun tässä ketjussa on siellä täällä, ja Ollinkin toimesta lähinnä ihmetelty kansanedustajien laimeata tai olematonta kiinnostusta asiaan, niin kannattaisi mielestäni yrittää avata tätä kysymystä.

Parhaillaan kiertelee tietoja siitä, että ainakin noin hieman vajaa 30 hallituspuolueisiin kuuluvaa kansanedustajaa voisivat äänestää toisella tavalla kuin puolue määrää, mutta eivät uskalla.

Puoluekuri on niin rankka, että tie nousee pystyyn etenemisen osalta jos lipeää. Kysymys on kieltämättä vaikea, koska meillä nykyään on kansanedustajina paljon henkilöitä, joilla ei ole muuta työtaustaa kuin poliittinen toiminta, t.s. heillä ei ole paikkaa johon palata.

Perustuslaki ei suoraan kiellä ryhmäkuria, mutta sen henki on selvästi puoluekuria vastaan.

Meillä ei ole aikoihin kaadettu hallitusta, ja eräille poliitikoille on jo muodostunut itsestäänselvyydeksi klisee "vaalikausi". Se, että vaalikausi voisi olla lyhyempi kuin "vaalikausi" ei kaikille edes tule mieleen.

Olli Pusa

Kyllä tämän asian läpiruhjomisessa on nimenomaan kysymys ryhmäkurista. Olen aivan varma, että esimerkiksi talousvaliokunnan hallituspuolueita edustavat jäsenet tajuavat, mistä on kyse. Heidän on vain ryhmäkurin vuoksi pakko äänestää "sovitulla" tavalla.

Mielenkiintoinen kysymys on myös se, kuka nykii noissa puolueissa todellisuudessa naruista. On oikeastaan aika pelottava ajatus, että jos saa jonkin ison puolueen johdon "hallintaansa" tavalla tai toisella, helposti saa myös hallintaansa koko suomalaisen hallintokoneiston. Silloin voi sivuuttaa esimerkiksi laillisuusongelmat ja viedä haluamiaan asioita läpi ryhmäkurilla.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Jalkaväkimiinoistakin luovuttiin ryhmäkurin mukaisesti - ja se ilmoitettiin aika suoraan. Hallitusohjelmasta en itse löytänyt jv-miinoja koskevaa kannanottoa, jos joku löytää niin oikaiskaa minua. Retoriikka oli, että sen puolesta äänestetään hallituspuolueissa, koska siihen suhtaudutaan kuin mihin tahansa hallituspuolueiden esityksiin.

Eräässä naapurissa tehtiin 5-vuotissuunnitelmia, ja se kausi meni sitten miten meni. Meillä tämä sykli on vain vuoden lyhyempi.

Vaan jos tätä pohtii psykologiselta kannalta niin kysymykseni on: millaisia yksilöitä nämä ovat tai näistä tulee, jotka mahdollisesti joutuvat äänestämään vakaumustaan tai mielipidettään vastaan muiden painostuksesta?

Olli Pusa

"Millaisia ihmisiä?" Hyvä kysymys. Toisaalta jos puolueille ei ole väliä, onko linja se, mikä vaaleissa luvattiin, onko sillä niin suurta väliä yksilöillekään. Veikkaisin, että siihen mennessä kun joku pääsee eduskuntaan, häntä on jo monta kertaa testattu siinä, totteleeko hän ryhmäkuria.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

“Kun ryöstelystä tulee yhteiskunnassamme elämäntapa ryhmälle henkilöitä, ajan mittaan he luovat itseään varten lakijärjestelyn, joka laillistaa ryöstelyn, sekä moraalikoodin joka ylistää sitä" - Frederic Bastiat

Itseäni jäi askarruttamaan tämä eläkerahastojen/-varojen puolijulkisuus eli että valtio voi (näköjään) laskea eläkerahoja valtion varallisuudeksi aina tarvittaessa ja välillä eläkeyhtiöiden varoiksi, milloin mitenkin.

Miten tämä miljardikaappaushanke soveltuu EU:n kilpailulainsäädntöön, jonka mukaan valtio ei saa antaa "yritystukea" ja siten vääristää vapaita markkinoita?

Kysyn vielä Seppäseltäkin tätä.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Niin, ja ajattele minkä viestin valtio antaa kansalaisilleen? Varasta sinäkin, niin mekin teemme!

Olli Pusa

Minkä esimerkin antavat kansalaisille eri verukkeilla yli 100 miljardin eläkevarallisuutta hallinnoivat yritysjohtajat ja työmarkkinatahot kähmimällä hämärillä järjestelyillä itselleen etuja järjestelmästä? Hesarissa Tuomi Pietiläinen kertoi taas tänään lisää uutisia tästä maailmasta. Hän myös mainosti tänään maanantaina klo 20 Ylen ykköskanavalta tulevaa MOT-ohjelmaa, joka kertoo teemasta lisää.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Niinpä, enää tarvitsee vain katsoa, että kuinka hyvin kansalaiset oppivat. Muistaakseni Suomea mainostetaan yhtenä vähiten korruptoituneena maana. Korruptio ja kähmintä näyttää minusta kyllä olevan ihan maan tapa nykyisin(kin).

Olli Pusa

"Korruptio ja kähmintä näyttää minusta kyllä olevan ihan maan tapa nykyisin(kin)."

Korruptio ja kähmintä on käsittääkseni Suomessa ollut nimenomaan etuoikeutetussa asemassa olevien puuhastelua. Eivät kansalaiset lahjo virkamiehiä Suomessa ja poliisia ei lahjomalla taivutella. Toki esimerkiksi Helsingin rakennusvirastossa juuri palajastunut korruptiotapaus kertoo, että sellaistakin esiintyy. En tiedä, kuinka läheisesti mainittu tapaus liittyy poliittiseen korruptioon. Kuntien virkamiehethän ovat usein puolueiden edustajia.

Se on kuitenkin selvää, että jotakin vaikutuksia paljastuneilla väärinkäytöksillä on. Jos vain tyydytään selittelemään asioita tai tyytymään vain kosmeettisiin muutoksiin, se on kansalaisille viesti siitä, että tämä on sallittua. Silloin on vaarana, että korruptio leviää holtittomasti kaikkialle.

Jouko Koskinen

"ei saa antaa "yritystukea" ja siten vääristää vapaita markkinoita?"

Tukia saa jakaa mielinmäärin hankkeille jotka vahingoittavat Suomen kilpailukykyä Saksaan nähden. Eipä tule saksalaiset GP-kollit roikkumaan suomalaisten tuulimyllyjen siipiin.

Olli Pusa

Kun on takana riittävästi rahaa ja valtaa, voi tehdä sellaisiakin operaatioita jotka ovat muilta kiellettyjä. Ei ole mitään tahoa, joka uskaltaisi niihin puuttua.

Olli Pusa

Riikka Söyring: Kun saa tosiasiassa haltuunsa valtion lainsäädäntökoneiston, voi säädättää sellaisia lakeja, että ne lopulta oikeuttavat omat operaatiot. Se että työeläkeyhtiöiden toiminta on ristiriidassa joidenkin lakien kanssa kertoo lähinnä sen, että työeläkeyhtiöt eivät vielä ole ehtineet muokata Suomen lainsäädäntöä mieleisekseen.

EU:n kilpailulainsäädäntö koskee työeläkejärjestelmää. Työeläkejärjestelmää ei sen sijaan koske EU:n henkivakuutusdirektiivit. Asiasta sovittiin silloin, kun Suomi liityi EU:n jäseneksi. Muuten olisi mahdotonta, että yhsityisoikeudelliset yritykset hoitavat sosiaaliturvajärjestelmää. Sosiaaliturva on valtioiden sisäinen asia, vakuutustoiminta EU:ssa vapaasti kilpailtua.

Tämän lain laatimisen yhteydessä esimerkiksi Kilpailuvirasto ei ole ollut millään lailla mukana. Se ei ollut mukana valmistelussa ja siltä ei pyydetty minkäänlaista lausuntoa asiasta. Se ei myöskään ollut kuultavana asiaa käsittelevässä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

Vasta sosiaali- ja terveysvaliokunnalle lausuntoa antavassa talousvaliokunnassa Kilpailuvirastoa kuultiin - kolmannella kuulemiskierroksella. Kilpailuviraston mielestä lakiesitys saattaa vääristää yhtiöiden välistä kilpailua, koska eri yhtiöt saavat eri määrän pääomaa tässä operaatiossa. Kilpailuvirasto totesi hankkeen myös mahdollisesti vääristävän kilpailua, koska laki tuottaa lisää pääomaa vakuutusyhtiöille, mutta ei esimerkiksi yrityskohtaisille eläkesäätiöille.

Toimituksen poiminnat