OlliPusa

Miljardikaappaus eduskunnassa

Eduskunnassa käsitellään lakiehdotusta, jolla vahvistetaan työeläkeyhtiöiden vakavaraisuutta. Työeläkeyhtiöt innostuivat juuri ennen finanssikriisiä ottamaan kunnolla riskiä osakemarkkinoilla. Kun finanssikriisi iski, piti valtion pelastaa ne poikkeuslailla. Siinä mm. osa työeläkeyhtiöiden veloista muutettiin tilapäisesti pääomiksi. Poikkeuslaki on päättymässä tämän vuoden lopussa ja nuo ”lainassa” olleet pääoman erät pitäisi korvata jollakin muulla pääomalla. Muuten työeläkeyhtiöiden mahdollisuudet pelata osakemarkkinoilla ja tienata siellä ”satumaisia voittoja” meidän eläkkeenodottelijoiden iloksi heikkenisi. 

Asiaan on keksitty yksinkertainen ratkaisu. Vakuutusyhtiöissä on useita miljardeja euroja liikaa kerättyä rahaa ensisijassa työkyvyttömyysmenon vaihtelun kattamiseen. Varausta kutsutaan tasoitusvastuuksi ja se on vakuutusyhtiön velkaa pienyrityksille. Tämä raha aiotaan lakiesityksen mukaan ottaa vakuutusyhtiöiden pääomiin sijoitusmahdollisuuksia parantamaan.
Asiaa markkinoidaan suurena tehokkuuden lisäämisenä, missä yhdistetään eri tarkoituksiin kerättyjä puskureita. Mistä tässä lehdissäkin siteeratussa operaatiossa on kyse?

http://www.uusisuomi.fi/raha/121144-%E2%80%9Dennenkuulumaton-esitys%E2%80%9D-eduskunnassa-%E2%80%93-rahat-viedaan-tavallisilta-ihmisilta

http://www.iltalehti.fi/talous/2012040715424834_ta.shtml

Olen aikaisemmin kirjoittanut blogin aiheesta, mistä käy ilmi lisää asian taustoja.

http://ollipusa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/99836-el%C3%A4kej%C3%A4rjestelm%C3%A4-varkaiden-paratiisi

Tasoitusvastuuta on työkyvyttömyyseläkkeitä varten kerätty pääasiassa pieniltä yrityksiltä. Aikaisemmin rahaa kerättiin vain niiltä, mutta nyt on kerätty myös ripaus suuremmilta yrityksiltä. Työkyvyttömyyseläkkeitä varten on varausta kerättynä kaikkiaan 2 miljardia,
mistä 1600 miljoonaa pienyrityksiltä ja 400 miljoonaa suuryrityksiltä.

Pienten yritysten vuotuinen työkyvyttömyysmeno on n. 450 miljoonaa euroa. Tämän menon piirissä on suuri osa suomalaisesta työvoimasta. Merkittävä vuotuinen vaihtelu edellyttäisi siten jotakin kansallista terveyskatastrofia. Jos sellainen Suomea kohtaisi, taitaisi eläkeyhtiöiden rahastointi olla Suomen ongelmista pienimpiä. Jostakin kummasta syystä
erityisesti viime vuosilta ei ole julkaistu tietoja pienyritysten työkyvyttömyysmenosta. Mikään liikesalaisuus asia ei voi olla, koska työeläkeyhtiöt tietävät hyvin toistensa asiat. Jos asiaa haluaa selvittää, on tyydyttävä arvioimaan asiaa muilla tavoin.

Karkeilla, mutta suuruusluokan kertovilla laskelmilla, voi todeta, että vuosituhannen vaihteen jälkeen on työkyvyttömyysmenon vuotuinen vaihtelu ollut muutamia kymmeniä miljoonia vuodessa. Niistä voi päätellä, että jos tuon menon vaihtelun hallitsemiseen on kerättynä 100 miljoonaa, on riski että kerran 50 vuodessa tuo varaus ei riitä. Jos varausta on 150 miljoonaa,
sama riski toteutuu kerran 500 vuodessa. Tästä saanee jonkinlaista käsitystä siitä, missä suuruusluokassa varausta voisi perustella. Ja varausta on pienyrityksiltä kerättynä 1600 miljoonaa, missä on liki 1500 miljoonaa liikaa. Kuinka se on mahdollista?

Viime vuosikymmenen puolivälissä mm. Suomen Yrittäjien puheenjohtajana ollut Eero Lehti vaati liikaa kerättyjä rahoja palautettavaksi pienyrityksille. Virhe myönnettiin ja mm. Kari Puro lupasi julkisesti palauttaa liiat rahat. Vuonna 2006 liikoja varauksia oltiinkin palauttavinaan, mutta samalla nostettiin pienyrityksiltä perittävää työkyvyttömyysmaksua vastaavasti. Tietenkin ylijäämä jäi palauttamatta, se vain kasvoi entisestään.

Ja nyt eduskunnassa on käsittelyssä lakiehdotus, jossa ehdotetaan, että tuo liikaa kerätty varaus muutetaan työeläkeyhtiöiden sijoitusriskejä kattavaksi pääomaksi. Kuinka tällainen puhallus voi olla mahdollinen? Ovatko työeläkeyhtiöiden hallituksissa istuvat henkilöt hyväksyneet operaation vai eivätkö he edes tiedä, mitä on tekeillä? Miten sosiaali- ja terveysministeriö
voi olla mukana tällaisessa toiminnassa? Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon olisi aika kertoa asian taustoista muutakin kuin liturgiaa. Onko kyseessä jossakin sovitun operaation osa? Ketkä siitä ovat sopineet?

Nyt asian päällä istuu eduskunta, jossa asiaa käsitellään sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja talousvaliokunnassa. Jos eduskunta miljardikaappauksen hyväksyy, saattaa hyville selityksille olla kysyntää.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (65 kommenttia)

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Asiaa sivuaa taannoisen blogikirjoitukseni

http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1023...

loppupään keskustelu, jossa Pekka Heliste piti esittämääni mahdollisuutta, että Suomessa jouduttaisiin sosialisoimaan yksityisten eläkevakuutusyhtiöiden tappioita, "teoreettisena" ja oli sitä mieltä, että "suomalainen eläkejärjestelmä toimii, koska eläkeyhtiöt voivat siirrellä vastuita toisilleen". Tämä blogikirjoitus taustatietoineen kuitenkin kertoo karulla tavalla, ettei asia ole noin yksinkertainen.

Suomen nykyinen hallitus on toiminnallaan johtanut maan veitsen terälle, jossa millä tahansa hetkellä suomalaisten veronmaksajien niskaan putoaa jättiläismäinen lasku sekä kotimaisista että muiden EU-maiden velkavastuista.

Olli Pusa

Todella. En sanoisi toimimiseksi, että yksityisoikeudelliset vakuutusyhtiöt voivat väännellä mielensä mukaan velkoja varoiksi ja kaapata aiheetta joltakin asiakasryhmältä liikaa perittyjä varoja muihin tarkoituksiin.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Koska en halua olla ilkeä, en sano tätä puhallukseksi tai varkaudeksi, joka taannehtivalla lailla siirretään rosvon omaan pääomaan tulevia asuntokauppasijoituksia varten. Se olisi aivan sopimantonta nimittelyä. Mutta kyllä tässä on piirteitä linssiin viilaamisesta: oman pään ja pääoman välille syntyy risiriita:)

Olli Pusa

Korrekti muotoilu, sopii virallisiin yhteyksiin.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Eikös tässä asia mene niin, että nykyisellä muotoilulla kyseessä on varkaus, ryöstö, riisto, kavallus tai mikälie. Mutta kun tuo "ryöstöriistovarkauskavallus" tehdään lailla lailliseksi, niin mikä se sitten on? Sehän on palvelus yhteiskunnalle, josta tietenkin jotain tahoa pitää salassa palkita.

Olli Pusa

Eduskunnalla on oikeus päättää asioista melko vapaasti. Toki omaisuudensuojaa nauttivien varojen puhaltamisesta ei eduskuntakaan voi päättää kuin tietyssä päättämisjärjestyksessä.

Kun eduskunta päättää, on se katsottava lailliseksi. Onko se oikein, tolkullista, järkevää tms. onkin sitten eri asia.

Olli Polli

Itse en moisia varantoja ole ollut kasvattamassa. Kuitenkin, kun tätä nyky-Suomen menoa seuraa, olen varma etten ole valmis niitä kasvattamaankaan.

Olli, sinä kun olet eläketieojen "pikku-jättiläinen" onko minulla, ilman yritytstoiminnan lopettamista, mahdollisuutta "erota" kyseisestä "automaattimankelista" ?

PS. Kreikan "eläkemankeli" yksityisyrittäjille on yksi yhteen Suomimankelin kaltainen "pakkopulla", josta edes rusinat eivät putoa itse yrittäjälle !

Olli Pusa

Vaikeaa eroaminen on, pakkopulla on nimensä veroinen. En suosittele mihinkään laittomiin kikkoihin turvautumista, niistä koituu vain harmia.

Kreikkalaisilla taitaa olla oma tapansa välttää maksut?

Olli Polli

En ole mihinkään laittomaan ryhtymässä, mutta ihmetyttää tämä "vapaan kaupan" Suomi-systeemi, jossa on vapaus valita valtiollinen tai pakollinen valtiollinen !

Saksassa maksoin yksityistä oman valintani mukaan ja sain mitä halusin. Suomen "markkinataloudessa" maksat ja saat jos saat mitä annetaan !

Olli Polli

Edes kreikkalainen ei vältä näitä maksuja ! Jos et maksa joudut linnaan !

Olli Pusa

No edes jossakin asiassa me euromaat olemme tasa-arvoisia. Kaikissa maissa pienyrittäjillä on oikeus tulla kynityksi.

Olli Polli

Paitsi Saksassa ! Maksoin 350 erkkiä kuussa. Sain 100 ekeä sairastuessani neljännestä päivästä alkaen ja extra satasen sairaalassa. 100% kate kaikesta "huollosta".

Ei taistelua kelan kanssa.

Tämä on markkinataloutta ! Suomi on edelleenkin SovietFinland.

SF tunnus takaisin ! Ja heti tai markkinatalous jylläämään herrojen hunajapurkit pois päiväjärjestyksestä !

Olli Pusa

Uskomatonta! Etu koski siis muitakin kuin aitoja saksalaisia? Suomessa edut eivät koske edes suomalaisia.

Olli Polli

No Saksa on "melkein" aito markkinatalous.

Paikallinen Handwerkskammer yritti myydä "vakuutuksensa"(Suomityyli) minulle yrityksen sulkemisen uhalla.

Kävin kiivaan keskutelun vedoten EU-lakeihin jotka antavat mielestäni vapautuksen moisesta "ulkomaalaiselle" ja todistettavasti itsensä riittävästi vakuuttaneelle henkilölle.

Herra "käsityöläistenkammarin" mies uhkasi sulkea yritykseni ! Toivotin herralle "työn iloa" yritykseensä ja kerroin että Brysselin oikeussaleissa tavataan. Keskustelu päättyi ja koskaan ei asiasta uudestaan keskusteltu !

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Olli !

Tarkoitat varmaan tätä lakiesitystä.
http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/he+9/2012

Kyllä liikaa perityt maksut kuuluu palauttaa takaisin yrittäjille.

P.s. Hauska nähdä, mitä valiokunnan kuulemat eri asiantuntijat sanovat asiasta. Oletko ollut kuultavana itse.

Olli Pusa

Olen ollut valiokunnan kuultavana ja antanut kirjallisen lausunnon asiasta.

Heli Hämäläinen

Hallitus nosti ps-tilien ikärajan 68 vuoteen yksipuolisesti. Kyseessä on ollut luvattu veroetu, mutta varmasti sormet syyhyävät tämänkin rahan sosialisoimiseksi osaksi eläkejärjestelmää.

http://www.talouselama.fi/uutiset/vm+vahvistaa+68+...

Patja on vielä toistaiseksi yksityinen sijoituskohde. Säästön valuutta kannattaa hajauttaa, mutta ainakin osin sen maan valuutassa, jossa haluaa pääasiallisesti viettää eläkepäivänsä.

Olli Pusa

Eläkeasioiden hoitoon pitäisi suhtautua sen vaatimalla tavalla. Esimerkiksi työeläkejärjestelmässä on pääasiassa yksityisten eläkeyhtiöiden haltuun uskottu Suomen suurimmat säästöt. Ja miten ne tätä luottamusasemaansa ovat käyttäneet? Kähmivät hyvä veli verkostoissa erilaisia asioita ja laittavat sosiaali- ja terveysministeriön suosiollisella avustuksella eduskuntaan lakiluonnoksen, jossa puhlatavat miljardeja pienyritysten rahoja peliensä rahoittamiseen.

Sosiaali- ja terveysministeriö muuten toimii virkavastuulla. Eduskunnassa olevasta laista puuttuu perustiedotkin siitä, kuinka asia on edennyt. Jossakin olosuhteissa joku voisi olettaa, että oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies tms. alkaisi tutkia asiaa virkavastuun näkökulmasta.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Hyvä, että jaksat kirjoitella eläkeasioista. Itsekin olen kirjoitellut, mutta nyt on kertakaikkiaan puhti loppunut. Yksityiset eläkeyhtiöt vievät Suomen poliitikkoja 100-0. En yksinkertaisesti voi käsittää, että miten eläkeyhtiöt voivat Suomessa säätää lakeja omaksi edukseen. Teoriassa näin ei ole. 50 vuotta on kerätty rahaa "sukanvarteen" suuria ikäluokkia silmällä pitäen. Rahat on aina onnistuttu sössimään johonkin, jolloin on tarve tullut muutella pelisääntöjä ja selitellä asioita. Eläke-etuuksia on leikattu elinaikakertoimilla ym. Muutaman prosentin tuottotavoitteita ei ole saavutettu. Tavoitteena lienee siirtää koko eläkemaksu työntekijälle, ja periä vielä silloinkin ylisuuria eläkemaksuja, jotta voidaan niidenkin osalta tukea matalampaa palkkakehitystä ja yritysten kilpailukykyä. Eläkevarojen tuhlauksesta ei saa minkäänlaisia sanktioita (päinvastoin). Hyväveli-järjestö tykkää ja kansa maksaa.

Tulevan eläkeläisen tulee tietää hyvissä ajoin, että miten hänen eläkkeensä muodostuu. Varautuminen tulevaan ei tapahdu muutamassa vuodessa. Tällä poukkoilevalla toiminnalla ihmiset ajetaan epätoivoon.

Nykyinen järjestelmä ei missään nimessä palvele sitä rahoittavaa tulevaa eläkeläistä. Ketä se palvelee?

Olli Pusa

Uskoisin, että järjestelmä palvelee lähinnä niitä, jotka leikkivät eläkejärjestelmän rahoilla Suomen omistajia. Yrityspuolella silmiinpistävän monet näistä ovat EK:n hallinnossa keskeisillä paikoilla. Palkansaajapuolikaan ei ole jäänyt osattomaksi. Sen kellokaat saavat järjestelmästä ja sen liepeilta monelaisia etuja, kuten Jouko Ahosen tapaus toi esiin. Ei heillä tietenkään mitään päätösvaltaa asiaoihin ole. Kun he neuvotteluissa myyvät jäseniensä eläkkeet, se on suuri saavutus ja näyttö kolmikannan voimasta.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Tämähän se juuri ihmetyttääkin, että työntekijäpuolta edustavat tahot hyväksyvät nämä toimet, joilla heidän jäsenistön etuja alasajetaan. Kukaan Suomessa ei näytä oikeasti ajavan pienyritysten ja työntekijöiden etua. Kelamaksun poistokin oli hyvä esimerkki tästä halusta ajatella muuta kuin jäsenistön etua. 99% vikisee, kun se yksi johtaa.

Monenneksiko onnellisin kansa me olimmekaan?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Mitäpä tässä voi muutakaan kuin todeta, että kelpaa sitä istua ison rahakasan päällä, huseerata ja hassata sitä mielensä mukaan kun koirat eivät näy liikaa perässä murisevan...

Mistäs niitä bonuksia ja isoja palkkoja muuten rohmuaisi, kun sijoitustuotot markkinoilta ovat niin pieniä, ettei niistä isoja voittoja pääse kertymään? Täytyyhän sitä kassaa jotenkin täytellä! Sinä Olli vain heittelet nyt kiviä herrojen isoon suuhun, eikä se ole yhtään kivaa:) Kaviaari ja kivet maistuvat ikäviltä yhdessä ja siitä tulee vain paha mieli kaikille.

Olli Pusa

Minulla on sellainen käsitys, että ay-johtajilla on ëdessään aikaimoinen urakka selittää jäsenistölleen toimintaansa. Aika usein kuulee kommentteja, että he touhuavat vain omaa tilipussiaan lihottaakseen. Se ei ole lupaava merkki.

Se kuka ajaa pienyritysten asiaa on hyvä kysymys. Kun kyse on miljardiluokan asiasta eli puhtaasta rahasta, ei voi kuin ihmetellä miten hiljaa näiden edusmiehet ovat. Ehkäpä huhuissa, joiden mukaan eri tahot on peloteltu olemaan hiljaa asiasta pitääkin paikkansa.

Olli Pusa

"Sinä Olli vain heittelet nyt kiviä herrojen isoon suuhun, eikä se ole yhtään kivaa:) Kaviaari ja kivet maistuvat ikäviltä yhdessä ja siitä tulee vain paha mieli kaikille."

Valitettavasti en pysty enempään. Mutta katsotaan miten asia eduskunnassa etenee. Nyt on hyvä tilaisuus punnita kansanedustajien kantti. Eduskuntaan lähetetystä lakiehdotuksesta on tarkasti piilotettu keskeiset faktat siitä, mistä asiassa oikeasti on kyse. Ilmeisesti esimerkiksi se, paljonko työkyvyttömyystapauksia Suomessa on viime vuosina ollut, on vähintäänkin valtion turvallisuuden kannalta vaarallista ja salassa pidettävää tietoa?

Voihan eduskunta pysäyttää tämänkin lain etenemisen ja huolehtia siitä, että aiheetta perityt rahat palautetaan pienyrityksille. Se tarkoittaisi käytännössä kymmeniä tuhansia työpaikkoja ja rahoitusta työkyvyttömyyden välttämiseen tähtääville hankkeille.

Tai sitten eduskunta voi ryhmäkurin nimissä päättää, että viekööt työeläkeyhtiöt rahat.

. suvituuli

Tähän järjettömyyteen tuntuu pätevän sama, mitä Brad Gregory kirjassaan "The Unintended Reformation, How a Religious Revolution Secularized Society" esittää perusteluksi sille, miten uskonpuhdistus loi perustaa modernille kapitalismille:

"whatever" ja "stuff"...

Olli Pusa

Modernia kapialismia? Ehkäpä. Itse olen joskus kutsunut järjestelmää työeläkesosialismiksi. Entisessä neukkulassahan politrukit eivät muodollisesti omistaneet maan varallisuutta. Sen omisti valtio, mutta puolueen edustajina he käyttivät sitä hyväkseen kuin omistajat.

Työeläkesosialismissa työeläkeyhtiöiden ympärille syntynyt yritysjohdon ja ay-liikkeen etujoukko ei myöskään omista työeläkevaroja, mutta käyttää niitä hyväkseen kuin omiaan. Mielenkiintoisinta asiassa on, että tämänkin lakiehdotuksen on eduskuntaan lähettänyt kokoomuslaisen pääministerin hallitus kokoomuslaisen sosiaaliministerin johdolla. Minkä sortin sosialisteiksi kokoomus pitää laskea?

. suvituuli

Taisin olla hieman liian kryptinen - niin kuin on tämä asiakin kaikessa järjettömyydessään, kuten ansiokkaasti kerrotte.

Whatever/stuff(miten vaan/materia) - oli lähinnä heittoni tähänkin järjettömyyteen ilman sen kummempia viittauksia mihinkään syvällisempään.

Tosin - kuten kommentissanne totette, kyseessä on modernin kapitalismin, tarkemmin sanottuna "crony capitalism'in" ilmentymä, jossa operaattorien roolit ovat menneet iloisesti sekaisin. Ei tietekään niin iloisesti meidän maksajien kannalta.

Mitä tulee Kokoomukseen, täytynee uskoa, ettei Katainen tunnusta - eikä ehkä tunnekkaan? - mitään ideologioita. Kaikki perustuu "talonpoikaisjärkeen", jonka me kaikki ymmärrämme. Samoin kuin absoluuttiset faktatkin...

Olli Pusa

Tai sitten tästä kaappauksesta on sovittu jossakin konjakkilasin ääressä ja Kataiselle on annettu määräys viedä hanke läpi.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

En usko, että tässä on kyse puoluekirjan väristä. Tämä on kaksipuoluejärjestelmä, nimittäin kusettajat ja kusetettavat.

Olli Pusa

"En usko, että tässä on kyse puoluekirjan väristä. Tämä on kaksipuoluejärjestelmä, nimittäin kusettajat ja kusetettavat."

Voit olla oikeassa. Lakiesitys on kuitenkin kokoomuslaisen ministerin eduskunnalle antama ja kokoomuslaisen pääministerin siunaama. Samaisen pääministerin lähipiiriin kuuluvien EK:n silmäätekevien pukinsorkkakin saattaa lakiehdotuksessa vilahtaa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Nyt on hyvä tilaisuus punnita kansanedustajien kantti. Eduskuntaan lähetetystä lakiehdotuksesta on tarkasti piilotettu keskeiset faktat siitä, mistä asiassa oikeasti on kyse. Ilmeisesti esimerkiksi se, paljonko työkyvyttömyystapauksia Suomessa on .."""

Toivon mukaan edes osa kansanedustajista on tarkkana, eikä anna tarkoitushakuisen tekstin sumuttaa heitä asian todellisesta luonteesta?
Luottamus pyrkimyksessä yhteiseen hyvään alkaa tässä olla jo koetuksella.

On vaikea ymmärtää miten löysästi meidän hallituksemme herra Kataisen johdolla suhtautuu tähänkin kuppaukseen? Eikä toivomuksena ole muuta kuin se, että kaikessa toiminnassa oikeudenmukaisuus olisi johtoajatuksena.

Olli Pusa

Käsitykseni mukaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan ja talousvaliokunnan jäsenillä on tarvittavat tiedot asiasta. Saa sitten nähdä miten asiaa lopulta siellä käsitellään. Paineet ajaa asia läpi keinoja kaihtamatta ovat varmaan kovat.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Luulisin, että läpi menee. Kokoomus ja SDP ovat suurten työnantajien asialla. Joten ne runnovat päähallituspuolueina tämänkin läpi. Tässähän tuetaan tavallaan suuryrityksiä pinempien yrityksien kustannuksella.

Olli Pusa

Tulkintasi asiasta on luultavasti lähellä totuutta. Ja oletettavasti jossakin on sovittu, että tämä asia viedään läpi. Se on kuitenkin sisällöltään sen verran tökerö, että ehkä kokoomusta ja demareita hirvittää viedä asia maaliin. Asiaa on yritetty muiluttaa huomaamattomasti koneiston läpi, mutta se ei enää onnistu.

Voi olla, että kokoomuksessa ja demareissa on vaikeuksia saada porukka pysymään kurissa. Varsinkin kokoomuksessa veikkaisin olevan kansanedustajia, joille pienyritysten mielipiteillä on merkitystä. Muista hallituspuolueista puhumattakaan.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen

Olli, eihän vakuutusyhtiöiden sijoitusriskeissä vaan ole jotain piilossa olevia maariskejä, joista on katsottu järkevämmäksi olla tässä vaiheessa hiljaa häiritsemättä sijoitusmarkkinoita? Viittaan vaan tuohon seuraavaan kohtaan kirjoituksesi loppuosassa:

"Ja nyt eduskunnassa on käsittelyssä lakiehdotus, jossa ehdotetaan, että tuo liikaa kerätty varaus muutetaan työeläkeyhtiöiden sijoitusriskejä kattavaksi pääomaksi. Kuinka tällainen puhallus voi olla mahdollinen? Ovatko työeläkeyhtiöiden hallituksissa istuvat henkilöt hyväksyneet operaation vai eivätkö he edes tiedä, mitä on tekeillä? Miten sosiaali- ja terveysministeriö
voi olla mukana tällaisessa toiminnassa?"

Onhan aikanaan STM:n vakuutuspuolen valvonta joutunut puuttumaan jälkikäteen joidenkin yksittäisten vakuutusyhtiöiden sijoituspolitiikkaan. Sopisi jotenkin taudinkuvaan...

Olli Pusa

Ei välttämättä ole mitään tiettyjä riskejä. Vallalla tuntuu vain olevan usko, että pitää ottaa riskiä, se tuottaa. Käytännössä se merkitsee osakesijoitusten osuuden kasvua.

Toisaalta osakesijoitukset eivät välttämättä ole lähivuosikymmeninä mitään kultakaivoksia. Kaikissa länsimaissa väestö ikääntyy ja eläkerahastot joutuvat myymään osakkeitaan. Se ei tee hyvää osakkeide kursseille.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Tuottotavoitevaatimuksilla varustettu eläkesijoittaminen on kieltämättä inhottavassa tilanteessa. Obligaatiokorot ovat niin alhaalla ja luottoriskit kasvaneet, että sieltä saatava tuotto ei pelasta vaan voi päinvastoin synnyttää pääoman menetyksiä. Osakkeissa tiedetään, että voi tulla kymmenen tai enemmänkin nollatuottokausi.

Hedge-sijoittaminenkaan ei keskimäärin onnelliseksi tee - ja toimiviin pääsy ei ole yksinkertaista (pitäisi löytää ja sitten päästä vielä mukaankin järkevällä kustannusrakenteella). Jäljelle jää pääomasijoittaminen käytännössä rahastojen kautta.

Lisäksi eurosirkuksen lopullinen ratkaisu voidaan toteuttaa inflaatiosysäyksellä, mikä tuhoaisi velkakirjasijoituksten arvon, mutta olisi hyvä osakkeille. Koska monet asiat on indeksoitu, edes inflaatio ei helpottaisi eläkeyhtiöiden huonoa varautumista ulosmaksujen aikaan.

Suomalainen eläkejärjestelmä on maailmanlaajuisessa katsantokannassa kummajainen, joukko pseudoyksityisiä yrityksiä, uskomattoman huonosti hallinnoitu, valvottu ja kustannustehoton järjestelmä. Sitä ei saada kuntoon samasta syystä kuin montaa muutakaan asiaa ei haluta saada kuntoon. Liian moni hyötyy asioiden kehnosta hoitamisesta.

Olli Pusa

Suomalaisessa kummajaisessa 25% rahoituksesta tulee rahastoista. Siksi sillä on merkitystä, mutta se ei ole tärkein osa eläkkeiden rahoituksesta. 75% rahoituksesta kerätään kuitenkin maksuina tulevaisuudessa suomalaisesta työstä. Ketään ei tunnu kiinnostavan, miten tätä voitaisiin edistää rahastojen avulla, kaikki kohkaa sijoituksista. Miljardirahastot sikeisevat. Ja lähivuosina tuottojen hankkiminen maailmalta sijoituksilla on hankalaa puuhaa.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen

Itselleni vaan tuli mieleeni se, että eläkevakuutusyhtiöt muistaakseni viime vuonna kommentoivat "kovaan ääneen", että heillä ei ole juurikaan sijoituksia Euroopan kriisimaihin. Tuo kommenttihan tarkoittaa käytännössä suoria sijoituksia. Ettei vaan olisi siten, että näiden rahastosijoitusten kautta suomalaisia eläkerahoja olisikin kanavoitunut huomattavasti tiedettyä enemmän näihin Euro-talouden kriisipesäkkeisiin ja nyt yritetään tällä erittäin oudolla pääomitusratkaisulla ehkäistä siististi paljastumasta tätä isoakin ongelmaa?

Olli Pusa

Eläkeyhtiöillä on vain pääomamekanismi, joka kahlitsee niitä. Käytännössä osa rahastojen varoista on siirretty sivuun ja ne voidaan laillisesti hävitä sijoituksissa.

Nyt työeläkeyhtiöt ovat ovat pystyssä poikkeuslain turvin. Siinä osa veloista lasketaan pääomiin ja hokkuspokkus ne ovatkin taas vakavaraisia. Tuo poikkeuslaki loppuu vuodenvaihteessa ja yhtiöt haluavat lisää pelimerkkejä kasinolle. Voi niillä olla erilaisten rahastojen tai struktuurien kautta enemmänkin sijoituksia kriisimaissa. Sen tietävät vain ne itse.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen

Niin, kyllä, mutta jos se meneekin juuri näin, että pitääkseen piilossa nämä lisäriskit tuon vastuunkattamissijoituksiin liittyen nuo pelimerkit ovatkin tässä tilanteessa erityisen tärkeitä - ei niinkään uusien rahastosijoitusten tekoa varten vaan pitääkseen kulissit pystyssä???

Olli Pusa

Paljon mahdollista. Työeläke on julkista lailla säädettyä toimintaa. Siksi olettaisi, että siihen liittyvät asiat olisivat julkisia. Niin ei kuitenkaan ole. Onneksi jotkut toimittajat muistavat median rooli kontrolloivana valtiomahtina ja kaivavat kummajaisia esiin.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Hyvä Olli!!!
Tällaisia kirjoituksia tarvitaan ja pidä ihmeessä asiantuntemuksesi voimalla näitä asioita esillä.

Henry

Olli Pusa

Tärkeää olisi, että kaikki seuraavat myös oman kansanedustajansa puuhailua eduskunnassa - oli puolue mikä tahansa. Jos tällaisen hyväksyy, taitaa hyväksyä minkä tahansa.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Kiitos Olli kirjoituksesta. Uutinen tästä suomeksi varastamisesta tuli pääsiäisen aikoihin ja meinasin kirjoittaa jotain aiheesta. Hyvä, että siitä kirjoitti joku, joka aiheesta enemmän ymmärtää.

Olli Pusa

Tämä on minusta sen verran härski yritys, että siitä sopii pitää enemmänkin ääntä.

Jyrki Suomalainen

Minulla on ehdotus tämän eläkesotkun selvittämiseksi: jaetaan rahastot ihmisille nyt, suoraan tilille. Rahastojen osuudetkin pitäisivät olla yksiselitteiset, tai niin ne ainakin minulle uskottelevat kun lähettävät aina välillä niitä laskelmia. Sen jälkeen koko mätä järjestelmä voitaisiin purkaa ja ihmiset säästäisivät vanhuuden varalle miten kukin ikinä parhaaksi katsoo.

Miksi meillä on tämä pakkoholhous? Minä en haluaisi olla siinä mukana, enkä usko, että olen ainoa laatuansa.

Olli Pusa

Rahastot on periaatteessa jaettu yksilöittäin yksityisessä järjestelmässä. Se on kuitenkin enemmän tekninen jako, jolla ei suoraan ole tekemistä eläkeoikeuden kanssa. Rahastothan kattavat vain murto-osan luvatusta eläkkeestä.

Varmaan pakkoa perustellaan sillä, että jos saisit rahat itsellesi, törsäisit ne. Ja sitten vanhana käyt kerjäämässä yhteiskunnalta lisää. Kyllä tuo logiikka voi joidenkin ihmisten osalta toimiakin, mutta minusta pakkosäästettyjen rahastojen hoitamisessa pitäisi olla erityisen huolellinen ja rahellinen.

Jyrki Suomalainen

Olisi parempi jakaa ne rahat nyt kun niitä vielä on jäljellä.

En tunne näitä järjestelmiä kovinkaan hyvin. Onko pakkosäästäminen yleinen tapa maailmalla? Mielestäni olisi paljon loogisempaa rahoittaa minimieläke verotuksen kautta. Sieltä sitten tulee mitä tulee, mutta aikakaan siihen ei liittyisi nykyisen kaltaisia riskejä. Loput jokainen säästäisi ja sijoittaisi ihan itse.

Olli Pusa

Tai huolehtia, ettei rahoja puhalleta.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Rahastot on periaatteessa jaettu yksilöittäin yksityisessä järjestelmässä.

Mikäli olen ymmärtänyt oikein, niin eikö tuon järjestelmän sisällä ole yksilöitä kohdeltu tarvittaessa eri tavoin? Esim. osuuksia on tuloutettu enemmän tietynikäisille osille. Nopeutettu/hidastettu rahaston purkautumista. Periaatteessahan tämä rahasto on hyvä asia, mutta toteutus ei vaan toimi.

Olli Pusa

"Mikäli olen ymmärtänyt oikein, niin eikö tuon järjestelmän sisällä ole yksilöitä kohdeltu tarvittaessa eri tavoin? Esim. osuuksia on tuloutettu enemmän tietynikäisille osille. Nopeutettu/hidastettu rahaston purkautumista."

Kyllä. Rahastointi on vain tekninen keino määrätä rahastojen tarvittava määrä. Sillä ei juurikaan ole tekemistä sen kanssa, paljonko jollakin henkilöllä on läkeoikeutta. Jos jollakin henkilöllä on esimerkiksi 1000 euroa, eläkeoikeutta, saatetaan laskea että siitä 200 euroa on rahastoitu ja tämän rahastoimiseen tarvittavat varat kerätään. Loppu maksetaan sitten myöhemmin.

Tällaisia rahastojen määriä on myös muuteltu tarpeen mukaan eri käänteissä. Esimerkiksi 1990-luvun alussa poistettiin perhe-eläkkeide rahastointi kokonaan ja rahat käytettiin järjestelmän kuluihin. Sillä ei sinänsä ollut vaikutusta ihmisten eläkeoikeuksiin, jotka määräytyvät laista.

Samoin 1990-luvulla, kun vastuiden laskennassa käytettävä diskonttokorko laskettiin 5%:sta 3%:iin, pienennettiin rahastitujen eläkkeiden määriä, jotta rahastot riittäisivät. Jos aikaisemin oli rahastoituna 200 euroa, saattoi sen jälkeen olla rahastoituna 150 euroa. Eläkeoikeuteen sillä ei ollut vaikutusta, myöhemmin perittävä osa vain kasvoi vastaavasti.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Rahastointi on vain tekninen keino määrätä rahastojen tarvittava määrä.

Mitä näkisit tällä olevan tekemistä yhdenvertaisuuden kanssa? Mikäli rahastoa puretaan eri aikoina eri tavalla ulos, niin eikö jakosuhde muutu? Ihmiset maksavat työelämässä ollessaan eri tavalla eläkemenoja tästä johtuen. Miten esim. elinaikakerroin on vaikuttanut tähän rahastointiin ja onko se yhdenvertainen kaikille.

Olli Pusa

Jakosuhde muuttuu koko ajan eri syistä. Ihmiset eivät tätä näe niin kauan, kuin saavat laissa luvatun eläkkeen. Se mistä se rahoitetaan ei näy eläkepäätöksessä.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Niissä maissa, missä ihmiset saavat ihan itse säästellä eläkettä (siis pienen peruseläkkeen päälle), suurin osa ihmisistä säästää liian vähän ja lisäksi aloittaa säästämisen myöhään - päästäkseen hyötymään tuottoa tuotolle-efektistä pitäisi aloittaa säästely mahdollisimman varhain.

Nuorena ajattelee et joo sit joskus, kolmeakymppiä ennen vain taivas on rajana eikä menojakaan juuri ole, joten kerrankos sitä eletään. Sitten tuleekin perhe, lapset ja avioerot. Monet alkavat pähkäillä viisikymppisinä, että mitäs nyt. Usein on liian myöhäistä. Jenkeissä tilanne on usein tämä. Vaikka heiluteltaisiin veroporkkanoita, ei auta. Suomessa lisäksi eläkesäästämisellä on todella huono maine, koska...ne tuotteet ovat ihan aikuisten oikeasto aivan kamalia. Asiakkaalle myydään juuri niin huonoa, kallista ja kamalaa tuotetta, kuin vain kehdataan ja mikä läpi menee.

Ruotsissa kokeiltiin semmoistakin, että ihmisille kopsahtaa veroilmoituksen tavoin lappu, että mihin he haluavat eläkevaransa sijoittaa. Lopputulokset olivat aluksi juuri niin kamalia, kuin amatööreiltä voi odottaa (tekno-osakkeita vuosituhannen vaihteessa). Alkuinnostuksen jälkeen vissiin enemmistö laittoikin sitten rastin "oletusarvo"-boksiin.

Onko jollain työeläkevarojen sijoittamisen efektiivisistä vuosikustannuksista tietoa? Google ei heti auttanut, enkä yllättynyt. Kai ne johonkin vuosikertomuksen kulmaan on laitettu, mutta aika vähän niistä mitään mediassa näkyy. Miksiköhän...

Aku Ankka

Yksi Suomen ongelma on tämä järjestelmien päällekkäisyys ja monimutkaisuus. On muka yksityisiä eläkesäätiöitä, joita kuitenkin tiukasti ohjataan, paitsi johtoa, joka saa hassata rahaa mielensä mukaan, mutta ihmiset kyllä tiukasti ohjataan antamaan rahansa heille...

Suurkiitos blogistille!!!

Olli Pusa

Sekavuuden ja monimutkaisuuden taakse voi piilottaa monta kuprua.

Aleksi Laine

Tuottavatko jotkut eläkesäätiöt paremmin kuin toiset? Veikkaan, että vähänkään pitemmällä tähtäimellä eivät tuota. Veikkaan, että ne kaikki tuottavat aika tarkkaan sen verran kuin osakkeiden hinta keskimäärin nousee ja osinkoja maksetaan. Jos näin on, eläkesäätiöt pitäisi lopettaa. Tai tarkemmin sanottuna pitäisi lopettaa eläkesäätiöiden korkeapalkkaiset varainhoitotyöpaikat, hallitukset ja toimitusjohtajien virat. Minä lupaan siinä tapauksessa hoitaa heikäläisten homman, sanotaan vaikka, parilla tonnilla kuussa. Sijoitusstrategiani on siis hajauttaa ympäri ämpäri. Ehkä palkkaan apinan heittämään tikkaa.

Olli Pusa

Kyllä tuotoissa on eroja. Keskimäärin eläkesäätiöt ovat tuottaneet paremmmin kuin eläkevakuutusyhtiöt. Ne menestyvät lähinnä erilaisten itselleen edullisten kikkojen ja valtapolitiikan takia. Ne kun käytännössä kirjoittavat alan toimintasäännöt.

Kaikkiaan eläkejärjestelmän hallintokulut ovat yli 500 miljoonaa vuodessa. Kaikkein tuottamattomin osa siitä on erilaiset markkinointityypit, jotka yrittävät houkutella yrityksiä vaihtamaan vakuutukset yhtiöstä toiseen. Sehän ei käytännössä tuota mitään, lakisääteinen maksu vain maksetaan eri tilille.

Hajautetulla järjestelmällä on omat hyvät puolensa. Jos jossakin sijoitusjohtaja tulee hulluksi ja vaikka palkkaaa apinan heittämään tikkaa sijoituksista, tämä on fataalia jos se tapahtuu isossa eläkelaitoksessa. Myös vallan hajauttamisen kannalta pilkkominen on vahvuus.

Nykyisen järjestelmän ongelmana on juuri se, että parissa vakuutusyhtiössä on liikaa rahaa ja liikaa valtaa. Sen hallinnossa karkaa helposti jalat maasta, kuten monista episodeista olemme viime aikoina saaneet lukea. Tämä blogi kertoo vain yhdestä tällaisesta kuprusta.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Monissa baareissa keskustellaan aamukahveilla eläkkeistä. Uskoisin, että keskustelijat olettavat saavansa eläkkeensä täysimääräisenä kaikissa kuviteltavissa olevissa tilanteissa. Uskotaan, että valtio viime kädessä takaa eläkkeemme; onko asia näin?
Itse heräsin asiaan luettuani kirjan Eläkevalta Suomessa. Varsinkin Pentti Arajärven kirjoittama osuus jäi mieleeni. Keskityn tarkastelussani vain TyEL-vakuutettuihin.
Valtio määrää laeilla eläkkeiden pelisäännöt työmarkkinajärjestöjen esitysten pohjalta. Pelisäännöissä sovitaan maksuista, karttumista, eläkeiästä, eläkkeiden tavoitetasoista jne. Suomessa työnantaja on velvoitettu vakuuttamaan työntekijänsä TyEL-vakuutuksella. Lähes aina tämä tapahtuu niin, että työnantaja tekee sopimuksen jonkin työeläkeyhtiön kanssa. Työnantaja velvoitetaan maksamaan sovitut työeläkemaksut vakuutusyhtiöille, myös työntekijän osuudet. Vakuutusmaksuina kerätään hieman ”ylimääräistä”, jotta osa vakuutusmaksutulosta voidaan rahastoida tulevia eläkkeitä varten. Maksulla siis maksetaan nykyiset eläkkeet ja osalla varaudutaan tuleviin eläkkeisiin. Kuka sitten vastaa eläkkeistämme?
Me teemme työsopimuksen työnantajan kanssa, jonka velvollisuus on vakuuttaa meidät TyEL-vakuutuksella. Työnantaja tekee sopimuksen YKSITYISEN työeläkeyhtiön kanssa, joka sitten hallinnoi eläketapahtumia valtion ohjeiden mukaan. Mielenkiintoista? TA (=työnantaja) lupaa maksaa meille tulevan eläkkeemme, mutta hän ulkoistaa vastuun YKSITYISELLE työeläkeyhtiölle, jolla nyt on siis vastuu meidän eläkkeistämme. Mikäli eläkevakuutusyhtiömme menee konkurssiin, niin muut eläkevakuutusyhtiöt sitten hoitavat eläkkeemme yhteisvastuun mukaan. Entäpä sitten, jos kaatuva yritys onkin niin iso, etteivät muiden yhteisvastuut riitä? Valtio hoitaa homman? Ei. Eihän valtion tarvitse maksaa esimerkiksi Nokian hoitamattomia velvoitteita. Valtion vastuu on perutuslain 19.2 §:n mukaan se, että lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan muun muassa vanhuuden ja työkyvyttömyyden aikana sekä huoltajan menetyksen perusteella. Mikäli eläkevakuutusyhtiö tai TA eivät maksa eläkkeitämme, niin silloin valtio takaa perustoimeentulon, mitä se sitten kyseisessä tilanteessa mahtaakaan olla, kansaneläke tai takuueläke vai jotain muuta. Lisäksi on hyvä muistaa, että valtio olemme me.
Valtio luo pelisäännöt ja valvoo niiden noudattamista; yksityiset tahot ovat vastuussa. Minkälaiset säännöt on luotu? Riskisijoittamista on sallittu enemmän suurten voittojen toivossa. Vakavaraisuussäännöksiä on löysennetty. Yhtiöiden sallitaan kasvattaa puskureitaan, jolloin laskennallisiin eläkkeisiin ei siirry rahaa, vaan riskiä voidaan lisätä. TA saa tuloksesta isommat asiakaspalautukset jne. Kenen etua ajetaan? Mikäli homma ei toimi, niin nostetaan maksuja. Jukka Lassila ja Tarmo Valkonen toteavat ko. kirjassa, että ”on luultavaa, ettei työnantajan maksua koroteta ilman että työnantajat saavat vastapainoksi joko toteutettua jonkin merkittävän työmarkkinatavoitteensa tai Kela-maksun poistamisen kaltaisen kompensaation valtiolta. On myös selvää, että riittävää kompensaatiota ei valtion taholta helpolla löydy. Jäljelle jäänee käytännössä yhdistelmä eläkerahastojen lisätystä riskinotosta, työntekijän maksun korottamisesta ja etuuksien leikkaamisesta.” Että sillälailla, eläkeiän nostaminen saa taas uusia ulottuvuuksia.
Missä määrin valtion toimiin voi luottaa? Aikaisemmin perustuslakivaliokunnan kannanotot sallivat eläke-etuihin koskemisen, mikäli puuttumiset olivat vähäisiä, väliaikaisia tai siirtymäajat olivat pitkiä. Usein väliaikaisista tuli pysyviä (onko yllätys?). Ennen elinaikakertoimen käyttöönottoa puuttumista ei sallittu, mikäli kyse oli taannehtivasta muutoksesta. Elinaikakerroin muuttaa eläkkeitä taannehtivasti.
Yhteenvetona kaikesta tästä sanoisin, että oloni ei ainakaan helpottunut. Palkastamme tultaneen pakkosäästämään eläkkeisiin yhä isompi osuus ja riittävän siirtymäajan turvin eläkkeitämme tullaan taas leikkaamaan (takautuvasti?). TA:ta ei voi velvoittaa maksamaan enempää, sillä muutenhan työllisyys kärsisi (jotenkin kuulostaa tutulta), eikä työeläkevakuutusyhtiöiltä voida vaatia mahdottomia. Onkohan tarkoitus siirtää koko eläkejärjestelmä pois TA:n vaivoista.

Olli Pusa

Hyvä kooste. Muistuttaisin siitä, että nykyisestä eläketurvasta ja sen rahoittamisesta sopivat työnantajat ja ay-liike. Silloin oli kaikkien tiedossa, että eläkemaksut nousevat yli 30%:n. Sitten työantajat keksivät, etteivät he suostukaan enää maksun korotuksiin. Lienee aika yhdentekevää, eivätkö he ymmärtäneet mitä sopivat vai huiputtivatko tahallaan? Samat tyypit kuitenkin edelleen vääntävät sopimuksia.

Tuo jälkikäteen ilmoitettu kieltäytyminen maksun korotuksesta on ajanut sitten asioita eteenpäin. Kela maksun poistamisella luvattiin pieni maksun korotus, eli valtio tosiasiassa maksaa osan työeläkemaksusta. Etuja karsimalla pienennetään kustannuksia. Eihän eläkeiän nosto juurikaan vaikuta työuriin, koska suuri osa tuon ikäisistä ei työllisty mihinkään. He vain siirtyvät toisen sosiaaliturvajärjestelmön piiriin eli käytännössä valtion kustannettavaksi (kuten Kela-maksussa). Työurat on vain kulissi eläkemenojen pienentämiselle.

Elinaikakerroin oli ovelimpia eläkkeiden leikkauksia mitä olen nähnyt. Kansanedustajat eivät pääsääntöisesti edes ymmärtäneet, mitä päättivät. Sitä alettiin soveltaa vasta vuosien kuluttua lain säätämisestä. Ja siksi eläketaso painuu 40% palkoista ja indeksi heikentää sitä edelleen, eläkemksut nousevat yli 30%:n. Hätäratkaisuna keksittiin tavoitella korkeampia tuottoja kovalla riskillä. Tähän asti on lähinnä riskit toteutuneet ja niiden jälkien peittelystä bloginkin kuvaamassa tempussa on kyse.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Kela maksun poistamisella luvattiin pieni maksun korotus, eli valtio tosiasiassa maksaa osan työeläkemaksusta.

Nyt on Olli ymmärtänyt väärin, sillä korotuksethan kustantaa työnantaja ja työntekijä puoliksi; hillitöntä kikatusta...

Työurat on vain kulissi eläkemenojen pienentämiselle.

Suuryritykset haluavat parempaa kilpailukykyä, ja senhän ne tulevat myös ottamaan.

Elinaikakerroin oli ovelimpia eläkkeiden leikkauksia mitä olen nähnyt.

Samaa mieltä. Nyt vaan odotellaan huikeita eliniän nousuja. Omaisuuden suoja toimii, hym...

Olli Pusa

Jotenkin asian tila ei saa minussa aikaan suurta kikatusta. Olen ilmeisesti huumorintajuton tyyppi.

Valtiolta kupataan pala kerrallaan rahoitusta järjestelmälle. Se on kuin moolokin kita, joka syö resurssit muulta valtion kustantamalta sosiaaliturvalta. Ehkä tuolla tavoitellaan perempaa kilpailukykyä suuryrityksillekin. Veikkaisin kuitenkin, että perimmäinen motiivi on valtakeskuksen suojeleminen. Siinä eläkemaailmaan syntynyttä valtakeskusta hallitsevilla ja suojelevilla on vahva intressi.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Ymmärrän, olen lukenut Renkien kaappaus-tiedoston.

Nyt on ymmärretty, että työntekijältä voidaaan veloittaa suoraan+välillisesti verotuksen kautta. Mitähän seuraavaksi?

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Olli!

Mites kommentoit (vai jaksaisitko ihan tehdä blogin) tätä:

"Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok) sanoo pelkäävänsä, että luottamus suomalaiseen työeläkejärjestelmään vaarantuu. Risikko viittaa eräiden työeläkeyhtiöiden johdon toimintaan, joka on herättänyt "huomiota, palstatilaa ja ärtymystä".
Johdon toiminnalla hän tarkoittaa työeläkeyhtiöistä paljastuneita lähipiirin kauppoja ja vuokrasopimuksia sekä johtajien keskinäistä ristiinvalvontaa."

http://www.hs.fi/talous/Ministeri+Risikko+pelk%C3%...

Hän ei siis ole huolissaan siitä, mitä kansalaiset ajattelevat hänen ja kumppanien tekemästä miljardifuulauksesta!

Henry

Toimituksen poiminnat